Näitä tavaroita omistamme naurettavia määriä

Yleisin kysymys, jota esimerkiksi toimittajat minulta kysyvät, on mitä tavaroita kodeissa on eniten. “No”, vastaan, “eri kodeissa on erilaisia tavaroita”. Enhän ole laskenut kotien tavaramääriä eikä sellaisia laskelmia ole muillakaan. Yksille ongelma on kenkien paljous, toisille pehmolelut, kolmansille mysteeripiuhat. Hankalaksi voidaan kokea melkein mikä tahansa tavararyhmä myös sen määrästä riippumatta. Mutta mitä ihmiset itse ajattelevat, että heillä on liikaa? Eiköhän ole parasta kysyä sitä heiltä itseltään.

Mitä tavaroita meillä on eniten? 

“Omistan naurettavan määrän…! (Täydennä lause)” Näin aloitti julkaisunsa eräs Paikka kaikelle -ryhmän jäsen. Aloitukseen kertyi nopeasti melkein neljäsataa vastausta. Naurettavia määriä tavaraa löytyi tölkinavaajista lastenvaunuihin. Julkaisun tekijän luvalla laskin, mitkä tavarat saivat eniten mainintoja. Postausideansa hän oli saanut Huono äiti -yhteisön sivuilta.

Ryhmän jäsenten vastauksia tarkastellessa kannattaa huomata, että jäsenistä 98 prosenttia on ilmoittanut sukupuolekseen naisen ja että ikäjakauma painottuu keski-ikäisiin. Vastaajat kertoivat omista tavaroistaan. Se, mitä kodissa on naurettavia määriä, voi olla eri asia kuin se, mitä yhdellä sen asukkaalla on naurettavia määriä. Esimerkiksi lastenhuoneet pursuavat tavaraa, mutta lelut mainitsi tässä kyselyssä vain kaksi vastaajaa.

Eri tavararyhmiä oli mainittu kaikkiaan 468. Osa kommenteista oli saanut kymmeniä tykkäyksiä, joista voi päätellä, että sama tavara vaivasi monia muitakin. Huomioin laskuissa silti vain varsinaiset sanalliset vastaukset. Tarkastelusta pudotin pois asiat, jotka eivät ole tavaroita, kuten kilot, lemmikit ja digikuvat.

Tavaratulvan top 10

1. Vaatteet: 29 prosenttia maininnoista

Lumput, kuteet, rievut, popot ja veskat. Niitähän riittää. Toisinaan tuntuu, että koko arkinen tavarapulma tiivistyy vaatekaappiin, tai sen ulkopuolelle – jokainen tietää sen tuolin joka kannattelee viime viikkoina käytettyjä vermeitä.

Mikä meidät on saanut haalimaan vaatteita vaivoiksi asti? Kenelläkään ei liene tavoitteena hankkia vaatteita niin paljon, että niistä seuraa ilon sijaan epäjärjestystä ja vaivaa. Syy haalimiseen on se, että markkinointikoneisto on tartuttanut meihin loppumattoman ostohimon. Se yhdistettynä nykyiseen halpatuontoon, ja sotku on valmis!

Ongelmat eivät rajoitu vaatekaappiin, sillä vaateteollisuus tuottaa yhtä paljon ilmastopäästöjä kuin lento- ja rahtilaivaliikenne yhteensä, puhumattakaan ihmisoikeuksiin liittyvistä ongelmista. Lisäksi monet (halpa)vaatteet ovat huonolaatuisia ja olemme siksi jatkuvassa uusimisen kierteessä. Hyvä katsaus vastuullisempiin kulutuskäytäntöihin löytyy tästä vastuullisuusasiantuntija Anniina Nurmen kirjoituksesta.

2. Kädentaitoharrastuksiin liittyvät välineet: 23 prosenttia

Langat, langat, langat, kankaat ja askartelutarvikkeet. Mainintojen perusteella voisi luulla, että iso osa suomalaisista valmistaa käsin omat tekstiilinsä. Onkin hienoa, että meillä on koulujen käsityöopetuksen ansiosta näin vireä kädentaitoperinne. Harmi vaan, että materiaalia kertyy enemmän kuin kaksi kättä ehtii.

Syyllinen lanka- ja kangashamsterointiin voi löytyä fantasiaminästä. Se on tyyppi, joka optimistisesti kuvittelee neulovansa mitä ihanimpia luomuksia 24/7. Arkiminä taas on sen verran kiireinen työn, perheen, luottamustehtävien ja muiden harrastusten parissa, että saa juuri ja juuri vasemman jalan villasukan kantapään valmiiksi syksyn kuluessa. 

Luova mieli näkee materiaaleissa mahdollisuuksia. Kaapissa ihananatkin mahdollisuudet voivat kuitenkin muuttua syyllisyydeksi siitä, ettei saanutkaan aikaiseksi.

>> Näin heitin hyvästit fantasiaminälle.

3. Astiat: 10 prosenttia

Astioissa erottuu yksi ryhmä yli muiden: mukit, erityisesti muumimukit. Ovathan ne söpöjä, mutta niihin liittyy myös paljon tekemällä tehtyä huumaa. Uusien mallien julkistuksissa luodaan ostopainetta esimerkiksi rajoittamalla erää tai myyntiaikaa tai molempia. Kohkaaminen vanhojen mallien jälleenmyyntiarvosta taas aiheuttaa sen, ettei mukeista voi edes juoda. Koska ne voivat olla arvokkaita, ne pitää säilyttää vitriinissä – vaikka mitään myyntiaikeita ei edes olisi.

>> Lue tästä, miten ostovillitys luodaan.

Astioita ja astiastoja voi kertyä naurettavia määriä myös perintönä. Tunnesuhde mummon Myrnoihin voi olla tiukka, vaikka itse ei järjestäisi kahdentoista hengen kahvituksia. Jos kupit olivat mummolle tärkeät, tuntuu että velvollisuus vaatii säilyttämään ne. Parasta kunnioitusta tavaroita kohtaan on kuitenkin luovuttaa ne sellaiselle, joka niitä myös käyttää.

4. Paperitavarat: 10 prosenttia

Voisin lyödä vetoa, että kaikilla meillä on paperipino jonkin pöydän kulmalla. Silti niinkin harva kuin joka kymmenes vastaajista kertoi omistavansa naurettavan määrän papereita, lehtiä, lehtileikkeitä, muistivihkoja tai kirjoja – etenkin kirjoja, sillä ne saivat eniten kommentteja.

Kirjakokoelmat ovat yleensä omistajilleen hyvin rakkaita enkä usko, että moni pitää niitä kovin suurena ongelmana. Naurettavaa se voi silti olla, että koti täyttyy lukemattomista opuksista. Tai sitten juuri hyvä, löytyy aina tarvittaessa luettavaa.

Paperipinot ja lehtileikkeet sen sijaan voivat kasvaa valtavaksi stressiksi, kun kasoihin hilloutuu niin tärkeät kuin vähemmän tärkeät paperit. Asioiden hoitaminen muuttuu hankalaksi, laskut voivat jäädä maksamatta, etsiessä menee hermot. 

>> Älä tee paperipinojen järjestämisessä samoja virheitä kuin minä.

5. Kodintekstiilit: 6 prosenttia

Pyyhkeitä, pöytäliinoja, mattoja, verhoja, jopa äitiyspakkauksen peitteitä voi löytyä naurettavia määriä. Jos liinavaatteet vaivaavat ja olet miettinyt, mikä olisi juuri sinulle riittävä määrä, tavaramatikka voi auttaa.

6. Kosmetiikka: 4 prosenttia

Mitä enemmän puteleita, sitä enemmän kauneutta? Syyt kosmetiikan haalimiseen lienevät samanlaisia kuin syyt haalia vaatteita. Valtavat markkinointikoneista ja parhaimmat markkinointipsykologit miettivät, miten voisivat tehokkaimmalla tavalla vedota epävarmuuteemme. Näin meidät on saatu uskomaan, että joka ruumiinosalle tarvitaan oma tökötti ja naamaan useampia. Myös uutuudenhimo kannustaa alati uusiin kokeiluihin. Myös arjen kuormituksella on osansa: tavallista shampoota kotiin kertyy ihan vain siksi, ettei arjen tuiskeessa muista, onko sitä jo varastossa.

7. Kaikkea ihme roinaa: 4 prosenttia

Neljä prosenttia vastaajista oli reilusti sitä mieltä, että heillä on sälää, rojua ja suunnilleen kaikkea ihan liikaa. Heitä suosittelen kurkkaamaan Paikka kaikelle -valmennusta, joka on oiva apu isonkin tavaramäärän taltuttamiseen.

8. Kassit: 3 prosenttia

Miltei kaikissa kodeissa, joissa olen käynyt, on ollut liikaa muovipusseja tai kestokasseja. Runsaiden kassivaratojen hyvä puoli on, että niissä voi kantaa ylimääräiset tavarat kierrätykseen.

>> Näin järjestät muovipussit toimivasti.

9. Sisustustavarat: 2 prosenttia

Huonekaluja, koriste-esineitä, kynttilöitä ja kukkaruukkujakin kerrottiin olevan naurettavia määriä.

10. Muut tavararyhmät: 9 prosenttia.

Mitä tavaroita kodeissa on eniten? Kuten olen uteliaille toimittajille vastannut, mitä vaan voi olla liikaa! Hajamainintoja saivat esimerkiksi pakkausmateriaalit, kivet, sakset, harjat ja siivousaineet.

Naurettavat määrät tavaraa aiheuttavat myös naurettavan määrän tavaratyötä. Jokainen tavara on sitoumus, joka pyytää meiltä jotain: rahaa, tilaa, siivousta, huolto, siirtelyä, kierrätystä. Jotta elämä ei kuluisi tavaran palveluksessa, sitoumukset on syytä valita huolella.

Tarvitsetko kotiisi tilaa hengittää? Seuraava Paikka kaikelle -verkkokurssi alkaa keväällä 2023. Odotuslistalla kuulet siitä ensimmäisenä.