
Jäähyväiset kontaktimuoville – näin päällystät kirjat paperilla
Taas on se aika vuodesta, kun koulukirjoja ”plastataan” eli päällystetään kontaktimuovilla. Kirjoihin tuutattu muovimäärä on harmittanut minua jo pitkään –

Taas on se aika vuodesta, kun koulukirjoja ”plastataan” eli päällystetään kontaktimuovilla. Kirjoihin tuutattu muovimäärä on harmittanut minua jo pitkään –

Onko kodin järjestäminen ekoteko vai ekotuho? Kuulen toisinaan epäilyjä, että kaapeista karsitaan kamaa, jotta päästäisiin ostelemaan uutta. Joudun usein myös vastaamaan

Nappasin tässä eräänä aamuna kuvan kotini kestotalouspaperiastioista, joita on kaksi: puhtaille ja likaisille. Postasin kuvan Facebookiin, kysyin “joko teillä on

Mikä oikeus meillä on kuluttaa sisustamalla, kysyttiin Hesarin artikkelissa, jossa sisustusstailisti Susanna Vento kertoo oman ajattelutapansa muutoksesta ekologisempaan suuntaan. Kysymys

Tein perheeni kanssa viikon zero waste -kokeilun, jonka tavoitteena oli vähentää perheeni tuottamaan jätettä mahdollisimman paljon. Onnistuimme tekemään roskapussiin ihan

Minulta kysyttiin yritykseni missiota eli tehtävää. Vastasin, että se on – vaatimattomasti – pelastaa maailma kaappi kerrallaan. Anna kun selitän.

Nyt kun kaikki innolla poistavat iloa tuottamattomia esineitä kodeistaan, on syytä kysyä, mikä on näiden tavaroiden kohtalo.

Eräällä kodinraivauspalstalla kysyttiin taannoin, onko loukkaavaa muita perheenjäseniä kohtaan, jos nimikoi tavaroiden paikat kaapeissa. No ei todellakaan ole, sehän vain helpottaa kaikkien elämää! Tavarat palautuvat paikoilleen ja löytyvät tarvittaessa silloinkin kun on kiire. Lisäksi eripura vähenee, kun ei tarvitse ihmetellä tavaran sijaintia. Olettaen tietysti, että tavaroiden paikat on valittu yhteisymmärryksessä.

Liityin viime vuoden syyskuussa Siivouspäivän järjestämään Vuosi ilman uusia vaatteita -kampanjaan. On aika kysyä, että miten meni noin niinkuin omasta mielestä.

Luemme parhaillaan lasteni kanssa iltasatuna kirjaa Pieni talo preerialla (alkup. 1935). Teos kertoo kirjoittajansa Laura Ingalls Wilderin (1867–1957) lapsuudesta 1870-luvun Yhdysvalloissa. Ingallsin perhe lähtee Wisconsinista uudisraivaajiksi Kansasiin, koska isä kaipaa seudulle, jossa olisi vähemmän asukkaita mutta enemmän riistaa ja koskematonta luontoa.