Voiko tavarat raivaamalla pelastaa maailman?

Minulta kysyttiin yritykseni missiota eli tehtävää. Vastasin, että se on – vaatimattomasti – pelastaa maailma kaappi kerrallaan.

Anna kun selitän.

Autan ja inspiroin ihmisiä verkon välityksellä, luennoilla ja kodeissa raivaamaan ylimääräiset kamansa. Näin he saavat tilaa ja aikaa. Mutta usein tästä kuin varkain seuraa myös toinen muutos.

Kun raivaustyöhön ryhtynyt menee kirpputorille, hän kauhistuu tarpeettomana sinne tuodun tavaran määrä. Hän ei enää klikkaile verkkokauppoihin huvikseen, ja tarkoituksellakin ostoskoriin laitetut tuotteet jäävät roikkumaan selaimen välilehdelle pari viikkoa kestävän harkinnan ajaksi. Suuret halpuutuspäivät pikemminkin työntävät hänet luotaan kuin vetävät puoleensa. Hän alkaa miettiä, mistä saisi paidan, joka kestäisi kauemmin kuin vuoden.

Tiivistäen: hänen tavarasuhteensa muuttuu.

Paljastan tässä nyt – jos et ole sitä vielä huomannut – että kaiken toimintani piilo-opetusohjelmassa on herättää lukijoideni, kuulijoideni ja asiakkaideni kriittinen kuluttajuus. Tavaran kanssa ei pääse tasapainoon, ellei sen sisääntulolle pane stoppia.

Kuluttamisesta ei tarvitse erikseen saarnata, sillä ison tavaramäärän läpikäyvä ihminen herää ajatukseen ihan itse, kun tajuaa, että jokainen tavara on sitoumus.

Neljännes (3000 kg CO2e / vuosi) suomalaisen hiilijalanjäljestä (yhteensä 11 500 CO2e / vuosi) tulee tavaroiden ja palveluiden kuluttamisesta. Ostamalla vähemmän ja viisaammin tästä on tutkijoiden mukaan mahdollista leikata ainakin kuudennes (500 kg CO2e / vuosi). Itse uskon, että enemmänkin voi tiristää.

Kuva: Pixabay.

Eikö olisi ekologisempaa käyttää tavarat pois?

Yksi tavallisimpia kysymyksiä, joita työssäni kohtaan, on kysymys siitä, eikö maailma olisi parempi pelastaa käyttämällä kodeista jo löytyvät tavarat loppuun sen sijaan, että ne laitetaan liikkeelle jo täysiin kierrätyskeskuksiin ja jäteasemille.

Ajatus on looginen. Mutta kun kurkistamme kotien kaappeihin ja varastoihin, huomaamme, että siellä nököttää hirmuinen määrä tavaraa ihan tyhjän panttina: kaksi vuotta sitten käytöstä poistettu pakastin, olohuoneen vanhat nojatuolit, lasten lelulaatikot 15 vuoden takaa, kaapissa kutistuneita vaatteita ja se piikkimatto, jolla kukaan ei koskaan makaa.

Ei ole kovinkaan realistista olettaa, että nämä esineet palaisivat omistajansa käyttöön.

Arviot kotien tavaramääristä vaihtelevat 30 000:sta 100 000 esineeseen. Tavallisesti käytämme näistä murto-osaa, 10 tai 20 prosenttia. Eihän kukaan mitenkään ehdi käyttää kymmeniä tuhansia tai edes tuhansia tavaroita!

Kaappien perukoille unohdetuissa tavaroissa on kuitenkin kiinni paljon ympäristön kannalta olennaisia resursseja. Siksi on tärkeää saada ne liikkeelle. Joku muu välttyy näin ostamasta uutta tai esineen sisältämät raaka-aineet saadaan muutoin talteen.

Taas kaapit ovat pelastamassa maailmaa!

Mitä muuta voimme tehdä maailman pelastamiseksi?

Tänä syksynä päätin ryhtyä myös suoraan toimintaan. IPCC:n lokakuisen ilmastoraportin julkaisemisen jälkeen keskustelut tuttujen ja kylännaisten kanssa ovat spontaanisti kääntyneet lentämisen vähentämiseen ja juuston korvaamiseen leivän päällä. Monia ahdistaa.

Paras lääke ilmastoahdistukseenkin on, että ryhtyy toimeen ja tekee asialle jotakin.

Innoittajanani toimi ystäväni, Caps Lookin Iina Lappalainen, joka lahjoittaa osan vaatekaapin järjestämiskurssinsa tuotoista Naisten Pankille. Lopullisen inspiraation sain, kun luin ympäristöguru Leo Straniuksen kirjoituksen oman hiilijalanjäljen kompensoimisesta Hiilipörssi-sijoituksella.

Hiilipörssi on Suomen Luonnonsuojeluliiton hallinnoima ojitetun suon ennallistamisen kauppapaikka. Voit ostaa osuuden Hiilipörssistä ja näin sijoitat hiiltä ilmakehästä maaperään. Hiilipörssin mukaan soiden ennallistaminen on yksi kustannustehokkaimmista keinoista hillitä ilmastonmuutosta. Hiilipörssissä voi siis kompensoida omia hiilidioksidipäästöjään ja samalla auttaa suoluontoa voimaan paremmin. Tarkoitus ei ole, että sijoittajalla olisi lupa kuluttaa enemmän, vaan sijoutus yksi lisä muiden ilmastotoimien ohella.

Minusta Hiilipörssin toiminta sopi yritystoimintani profiiliin kuin nenä päähän. Lupasin sijoittaa pari prosenttia Paikka kaikelle -verkkokurssin tuotoista Hiilipörssiin ja nyt sillä rahalla ennallistetaan puoli hehtaaria suota!

Sillä kompensoi 1630 kiloa hiilidioksidia vuodessa, joka vuosi. Suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on 11 500 kiloa hiilidioksidia vuodessa. Yritykseni hiilijalanjälkeä en ole laskenut, mutta omani olen, ja Sitran suuntaa-antavan laskurin mukaan se on 5300 kg CO2. Yritykseni toimimisto sijaitsee kotona, ja on laskettu yksityiseen kulutuslukuuni, kuten myös työn puolesta tapahtuva liikkuminen. Minun lisäkseni päästöjä tuottavat kaksi osa-aikaista assistenttia ja yhteistyökumppanit, kuten webhotelli ja tilitoimisto niiltä osin kuin niiden palveluita käytän.

En voi kehuskella omalla tuloksellani, sillä kestävä taso olisi noin 2000 kg CO2. Sitran testiä on myös kritisoitu siitä, että se antaisi alakanttisia tuloksia, koska testin tehneiden keskimääräinen hiilijalajälki poikkeaa aika lailla suomalaisten keskimääräisestä hiilijalanjäljestä, joka on 11 500 kiloa hiilidioksidia vuodessa. Hyvä herättelijä se silti on.

Onko tämä nyt sitä yritysten viherpesua? Taidan olla jäävi sanomaan 😀 Koen, että äänestämisen ja muun yhteiskunnallisen vaikuttamisen ohella myös kuluttajavalinnoilla on väliä. Samoin on tärkeää, että yritykset ovat mukana kantamassa vastuutaan.

Puolen hehtaarin ennallistettava suo tuottaa minulle iloa joka päivä, ja se tulee vielä kasvamaan. Paikka kaikelle sijoittaa  jatkossakin osan verkkokurssin tuotoista ilmastotyöhön.

*
Teetkö helposti virheostoksia? Jos lähdet alennusmyynteihin, ota mukaan laatimani kahdeksan kysymyksen tarkistuslista, jonka avulla vältät virheostokset.

 

4 kommenttia artikkeliin ”Voiko tavarat raivaamalla pelastaa maailman?”

  1. Yritin päästä tekemään Sitran testiä. Tietokoneeni iMac on ollut päivittäisessä käytössäni pian 10 vuotta ja se toimii yhä kuin enkeli, ilman että se olisi koneena kertaakaan pettänyt. Mutta Sitran testiohjelma on niin uusi, ettei se inahdakaan tässä koneessa. Edes ensimmäisen kysymyksen vastaus ei mene sisään. Ollako tässä nyt sitten maaimaan pelastamisen kannalta uhka vai mahdollisuus. Pitääkö heittää menemään täysin toimiva kone siksi että ihan jatkuvasti uusittavat järjestelmät ja ohjelmat ovat jo useita vuosia ajaneet tästä tietsikasta ohi. Kauppiaan vastaus: hanki uusi kone!

    • Liisa, Harmi juttu! Onkohan sinulla käyttöjärjestelmä ja ohjelmistot päivitetty?

  2. Hienoa Ilana! Pienikin ponnistus hiilijalanjäljen pienentämiseksi auttaa, kun moni niin tekee. Upeaa, että olet mukana tässä tärkeässä työssä. Iso peukku sinulle!

    • Kiitos! En voi kehuskella olevani mikään ekojeesus, mutta jotain on tehtävä silti.

Jätä kommentti

%d bloggaajaa tykkää tästä: