Ammattijärjestäjä vinkkaa: näin vähennät jätettä helposti

Tein perheeni kanssa viikon zero waste -kokeilun, jonka tavoitteena oli vähentää perheeni tuottamaan jätettä mahdollisimman paljon. Onnistuimme tekemään roskapussiin ihan mojovan loven, mutta seurauksena oli se, että kaupassa käymiseen ja ruuanlaittoon käytetty aika lisääntyi niin, että sietoraja ylittyi.

Tällaiset ”cold turkey” -tyyppiset elämäntapamuutokset harvoin kantavat kovin pitkälle. Vai kuinka kauan jaksoit sokeritonta, tipatonta tai muuta vastaavaa ”kuuria” vuodenvaihteen jälkeen?

Zero waste kuulostaa tavoitteena vaativalta – kaikki tai ei mitään! Nollahukkaajien esittelemät pienet lasipurkit, jonne heidän koko vuoden jätteensä mahtuvat, ovat kyllä inspiroivia.

Mutta ne voivat olla myös lamaannuttavia. Tulee olo, että tuollaiseen minä ainakaan en pystyisi. 

Jätteen vähentämisessä ei kuitenkaan ole kysymys kilpailusta, jossa vähiten roskannut voittaa. Koska tavoite on yhteinen, jokainen säästynyt roska lasketaan. Nollahukkailun ei tarvitse olla ankeaa tai vaivalloista. 

On monia pieniä ja helppoja muutoksia, joilla pääset vauhtiin roskamäärän ja hävikin vähentämisessä etenkin keittiössä. Tässä vinkkini, jotka muodostuivat zero waste -viikomme kokemusten pohjalta.

Roskiksella

Tutki roskiksesi
Näin opit tuntemaan todelliset ongelmakohtasi. Roskisten tonkiminen on todella opettavaista!

Tee helpoin mahdollinen muutos ensin 
Seuraavaksi paneudu roskishavaintoihisi. Mikä menee lajittelematta sekajätteeseen? Mitä yksittäistä tuotepakkausta tms. kertyy kohtuuttoman paljon? Valitse yksi asia, jota lähdet muuttamaan. Jos hedelmäpusseja lentää jatkuvasti kauppakassista suoraan roskiin, ala sen sijaan palauttaa niitä kauppakassiin, käsilaukkuun tai autoon – mihin tahansa, mistä löydät ne helposti uudelleen käytettäviksi, kun menet kauppaan. Jos tyhjiä talouspaperihylsyjä on joka viikonpäivälle, mieti, millä keinoin vähennät niistä puolet. 

Meillä esimerkiksi tullaan jatkossa kiinnittämään huomiota siihen, että keittiön kuiva-aineet valitaan mieluiten kartonkiin kuin muoviin pakattuna, jos vain vaihtoehto löytyy. Aion jättää kauppaan myös pakkaukset, joiden sisällä on yksittäinpakattuja tuotteita – hyvästi, välipalakeksit!

Vähennä roskiksia
Ammattijärjestäjänä ajattelen, että tavaran paikka on siellä, missä sitä käytetään. Niinpä meillä on ollut roskikset vessoissa, osassa lastenhuoneita ja jopa makuuhuoneessa. Kun olin lukenut Otso Sillanaukeen kirjan Zero waste – jäähyväiset jätteille, hoksasin, että näihin pikkuroskiksiin tulee ajattelematta laitettua sellaista roskaa, jonka keittiössä kiltisti lajittelisi. Poistin roskikset, lajitteluaste nousi. 

Tuo roskasi kotiin
Tien päällä tuotamme helposti roskaa, joka jää lajittelematta. Ota kertakäyttöiset kahvikupit, pillit, servetit ja välipalapatukan kääreet mukaan ja lajittele ne kotona. Suosi sellaisia ruokapaikkoja, joissa ei ole kertakäyttöastioita.

Ostoksilla

Avaa silmäsi kaupassa
Jatka seuraavaksi tutkimuksiasi ruokakaupassa. Valitse se kauppa, jossa useimmin asioit. Varaa hiukan aikaa ja silmäile yksi hylly läpi zero waste -lasit päässäsi: mitä fiksuja valintoja voit tehdä juuri tästä hyllystä? (Seuraavalla kauppakerralla valitse tutkittavaksi jokin toinen hylly.)

Jos vakiokauppasi on ihan pieni, voit katsoa läpi kaikki hyllyt ja miettiä, mitä ruokaa voit laittaa niistä aineksista, joita myydään ilman pakkausta tai selkeässä kartonki- paperi- metalli- tai lasipakkauksessa (vältä epämääräisiä sekamateriaaleja, ne menevät takuuvarmasti sekajätteeseen). Olkoon tämä ensimmäinen nollahukkareseptisi.

Avaa myös suusi
Jätä vakiokauppaasi palautetta, jos nollahukkavaihtoehtoja ei löydy reseptiksi asti. Palautteen voi jättää myös vaikka kaupan Facebook-sivulle.

Suosittelen tottakai asioimaan myös toreilla, halleissa ja REKO-lähiruokaringeissä, joista on helpompi saada ruokaa omaan astiaan. Meillä päätettiin jatkossa poiketa torilla vihannes- ja hedelmäostoksilla joka kerta, kun on muutenkin asiaa keskustaan. 

Mutta jos uusien ostospaikkojen etsiminen nostaa kynnystäsi nollahukkaamiseen, tutki mieluummin lähikaupan antimet ja anna niistä palautetta. Zero waste -valintojen pitäisi olla helposti jokaisen ulottuvilla. 

Tässä kaupassa jää ostoskori aika tyhjäksi, jos ei huoli muovipakkauksia.

Älä hamstraa
Asiakkaiden keittiöissä olen huomannut, että ylivarautuminen johtaa herkästi ruokahävikkiin. Ruokaa on kaapissa vaikka kolmen viikon poikkeustilan varalta, vaikka lähin ruokakauppa sijaitsisi naapuritalossa. Tätä tapahtuu tietysti myös siksi, ettei ole mitään muistikuvaa, mitä sieltä ruokakaapin perukoilta löytyy. Meilläkin oli seitsemän pakettia riisiä, kun oikein aloin tarkastella asiaa – muun muassa jasmiini- ja thai jasmiiniriisiä… Syö liikavarastot pois ja ota kuva kaapistasi, niin voit kaupassa tarkistaa, mitä on oikeasti tarpeen ostaa.

Osta silti laputettuja
Kun ostat kaupasta tuotteita, jotka on alennettu siksi, että viimeinen käyttöpäivä tai parasta ennen lähenee, pelastat ruokaa muuttumasta hävikiksi. Poistoruokaa myydään myös kouluista ja työpaikkaruokaloista. Tsekkaa toimiiko paikkakunnallasi ResQ-sovellus, jonka kautta voit ostaa ravintoloiden ylijäämäruokaa. 

Laputetut tuotteet tai resque-ruoka eivät ole pakkauksettomia, mutta paketin sisällön ympäristöjälki on aina isompi kuin sen pakkauksen, joten hävikkiruoka kannattaa pelastaa. Jos pakastimesi on jo ylitäynnä (ks. edellinen kohta), syö se ensin tyhjemmäksi, ettei laputettujen ostaminen mene hamstraamisen puolelle. 

Osta isompia pakkauksia
… jos kotonasi on ruokittavana useampia suita. Isoon pakkaukseen menee suhteessä vähemmän pakkausmateriaalia kuin pieneen.

Kiinnitä huomiota myös ruokapakkauksen sisältöön
Ympäristön kannalta pakkausta merkittävämpi asia on pakkauksen sisältö. Kansainvälisen tutkijaryhmän laatimassa planetaarisessa ruokavaliosuosituksessa on laskettu, millainen ruokavalio olisi sekä terveyden, ruuan globaalin riittävyyden että ympäristön kannalta paras. Suomalaisille se tarkoittaa huomattavaa liha- ja maitotuotteiden vähennystä. 

Tämän, niin kuin muutkin muutokset voi vivuttaa elämäänsä vähän kerrallaan eikä kertaheitolla. Aloita vaikka vaihtamalla jauhelihapaketti kerran viikossa härkikseen tai soijarouheeseen. Itse vaihdoin kahvimaidon (jota minulla menee päivässä yli kaksi kertaa enemmän kuin maitotuotteiden globaali suositus on) kauramaitoon. Totuin parissa päivässä. Täältä voit lukea lisää planetaarisesta ruokavaliosta.

Kotona

Vaihda kestoon
Meillä on jo ennestään monia kestotuotteita käytössä ostoskasseista ja hedelmäpusseista talouspaperiin ja vanulappuihin. Harkitsen nenäliinoja, koska valehtelematta kolmannes biojätteestä on nenäliinojani. Niitä saa vaikka vanhasta paidasta. Paras kestotuote on se, joka sinulla jo on – kunhan vain käytät sitä.

Kaikenlaiset vanhat kangaspalat sopivat korvaamaan talouspaperia keittiössä.
Sain ystävältäni, ammattijärjestäjä Eveliina Lindelliltä jämälangoista virkatut tawashi-sienet, joilla voi korvata vaikka keittiön muovisen pesusienen.
Täydellisessä maailmassa en tietenkään olisi koskaan ostanut kaupan salaattia kertakäyttöiseen astiaan. Tämä kestää kuitenkin lukuisia pesuja ja siihen onkin haettu salaattia jo monen monta kertaa.

Minimoi ruokahävikki hyvällä järjestyksellä
Ruokahävikin ympäristövaikutus on selvästi suurempi kuin ruokapakkausten – ja sitä syntyy kodeissa huikeat 23 kiloa per suomalainen joka vuosi. Jo yhdessä pois heitetyssä palassa ruisleipää on isompi ympäristökuorma kuin leipäpakkauksen tuottamiseen on mennyt. Siksi etenkin jääkaapin järjestykseen kannattaa kiinnittää huomiota, jotta päiväysherkät tuotteet eivät ajaudu takariviin. Aloita raivaamalla ruuantähteille oma paikka, jonka merkitset niin, että koko huusholli huomaa. Lue tästä ohjeeni ruokahävikin vähentämiseen järjestämällä.

Nuukaile lapsen annoksen kanssa
Jokainen vanhempi tietää sen tilanteen, kun lapsi ei jaksakaan syödä annostaan ja lautasella on hernekeittoa, johon on sörssännyt ketsuppia ja leivänmuruja. Sitä ei enää pelasta biojäteastialta mikään! Meillä on nyt aktiivisesti kiinnitetty huomiota tämän ns. lautashävikin vähentämiseen. Se käy niin, että lapselle annostellaan kerralla suht pieni annos, jonka hän varmasti syö. Lisää saa aina. Myös aikuisten kannattaa kokeilla tätä seisovassa pöydässä tai muualla, missä omaan annoskokoon voi vaikuttaa.

Mitä näistä kokeilet ensimmäiseksi? Jaa oma matalan kynnyksen nollahukkavinkkisi kommenteissa!

Lautashävikkiä lapsiperheessä. Maistuis varmaan sullekin?

Miksi järjestys ei pysy? Miksi ylläpito tuntuu vaivalloiselta? Tämä maksuton miniopas kertoo, miten luot uusia, helppoja rutiineja järjestyksen ylläpitoon. Ajattele, jos kodin järjestäminen sujuisi yhtä vaivattomasti ja automaattisesti kuin kengännauhojen solmiminen!

13 kommenttia artikkeliin ”Ammattijärjestäjä vinkkaa: näin vähennät jätettä helposti”

  1. Kertakäyttönenäliina käytetään kerran, sitten se laitetaan roskiin, bio- tai sekajätteeseen. Kangasnenäliina on bakteerien elatusalusta. Terveenä pysyminen on ekologista. Sairas menee lääkäriin ja apteekkiin ja labraan. Syntyy paljon jätettä, jonka valmistukseen on käytetty jos jotakin ja jota ei voi biojätteeseen eikä edes sekajätteeseen laittaa.

    Kangaspyyhe pitää pestä joka käytön jälkeen. Jäte menee viemäristä ja lopulta on tyhjä pesuainepakkaus lajiteltavana. Minusta näissä ekologisissa elämänohjeissa usein mennään vähän vinoon siinä, kun tarkataan jotain varsin vähämerkityksellistä, kuten talouspaperia, joka järkevästi käytettynä on keittiössä tuote paikallaan. Talouspaperia saa ostaa taiteltuna, jolloin ei ole hylsyä ja paperi vie paljon vähemmän tilaa ja kuluu vähemmän pakkausmuovia. Yksi taiteltu paketti sisältää 2,5 rullallista paperia. Keittiössä ei lainkaan tarvita vahvoja pesuaineita eikä erityisiä jynssäyksiä kun ns. tiskirätti pestään ja huuhdotaan ja kuivatellaan joka käytön jälkeen ja pellavainen keittiöpyyhe ja talouspaperi ovat järkevästi käytössä.

    ”Zero waste” -hommeli toiminee jos on aikaa ja rahaa mukavasti ja asuu hyvällä alueella, jossa on pittoreskeja puoteja ja laadukkaita palveluja. Samoin voi nyrpistellä nenua materiaan juuttuneelle elämäntavalle, jos kuleksii ”nomadina” ympäriinsä eli asuu toisten huolehtimissa rakennuksissa, kulkee lentokoneella ja vuokra-autolla, ei tarvitse mitään.

    • Enpä tiedä onko kangasnenäliina sen epähygieenisempi kuin vaikka kangasvaippa tai -side. Itse niistän talvella jatkuvasti vaikka en olisi kipeä, joten sairaus ei siitä leviä.

      On hyvä miettiä myös sitä, lisääntyykö energiankulutus pesemisen puolella, jos siirrytään kestotuotteisiin. Meillä käytetään melkein pelkästään kestotalouspaperia. Liinat ovat pieniä, niiden kokonaismassa vastaa ehkä yhtä froteista käsipyyhettä. Niitä ei pestä erikseen vaan ne menevät muun liinavaatepyykin mukana.

      Sama kestovanulapuissa, joita on yhteensä ehkä neljännes käsipyyhettä vastaava massa. Vaikea uskoa, että niiden pesu kuluttaisi luonnonvaroja enemmän kuin ne vuosikausia käytössään ollessaan säästävät.

      Aina voidaan vedota siihen, että yksittäisen ihmisen yksittäinen teko on mitätön. Yhdessä meitä on täällä kuitenkin monta miljardia…

    • Riitta, eihän kangasliinaa tarvitse pestä joka kerran jälkeen, jos vain on terve. Sairaana kannattaa ehkä, ja silloin nenäliinat menevät vaikka lakanapyykkien sekaan, jotka pestäisiin muutenkin. Oikein tarttuvassa ja pitkittyneessä taudissa kukaan tuskin tuomitsee, jos käyttää kertakäyttöisiä. Peseytyväthän alusvaatteetkin 60 asteessa uudelleen käyttöön, eikä niitä pidetä ”bakteerien elatusalustana”.

      Pitää olla tilannetajuinen – kertakäyttöinen on ok, jos se on satunnaista ja tarkoituksenmukaista. Normi sen ei pitäisi missään nimessä olla, eikä ajattelemattomuuden tulosta. Eri asia on tietysti terveydenhuollon käyttö, elintarviketurvallisuus tai ihmisen sairaus/vamma, jonka takia kestotuotteiden käyttö olisi liian vaikeaa.

      Zero waste on nimenomaan paluuta ns. vanhoihin aikoihin, jolloin kaikkea ei ollut saatavilla yltäkylläisesti. Pärjättiin sillä mitä omistettiin ja käytettiin luovuutta. Kaikkea omistamaansa vaalittiin. Veikkaan, että jos puhuisin näistä jutuista mummilleni, hän toteaisi ”näin asiat oli ennen vanhaan”. Opiskelijalle tai muuten pienituloiselle (eli esim. minulle) zero waste ja kuluttamismentaliteetista luopuminen on nimenomaan tapa pitää elämäntapa ja tulot tasapainossa. 🙂 Tarkoitus ei ole tehdä elämästä vaikeaa, päinvastoin! Elämä kevenee kun on vähemmän turhaa tavaraa ja roskia vietävänä 🙂

  2. Olen jo pitkään pyrkinyt tekemään perheemme elämästä ekologisempaa. Pesuaineet ovat esimerkiksi vaihtuneet sertifioituihin luontoa säästäviin tuotteisiin, ja uusien vaatteiden ja tavaroiden ostamisessa olen harkitseva.

    Ilanan kirjoituksessa oli hyviä vinkkejä, joiden avulla voi edelleen tehdä pikku hiljaa ympäristöä säästäviä muutoksia. Aion myös lukea Zero Waste -kirjan.

  3. Kiitos todella hyvistä vinkeistä! Suosittelen niistämään kraanan alla silloin, kun se on mahdollista. Näin ei tule jätettä eikä pyykkiä. Ja se räkä joutuu viemäriin ilman pesuainetta. 🙂 meillä on kotona opetettu niistämään ns. kraanan alla, eli pää lavuaariin, niisto ja nenän ja käsien pesu. Myös nenä kiittää, kun nenäliinat (niin paperiset kuin kankaisetkin) eivät kuluta ihoa puhki. Joka paikassa se ei toimi, mutta ainakin kotona!

  4. Hmm, olen ilmeisesti tannut ymmärtää zero waste -käsitteen väärin. Kun jostain haastattelusta (muistaakseni juuri Otso Sillanaukeen haastattelu) sain käsityksen, että kaikkea materiaalia vältetään, myös kierrätettävää, kuten paperia, pahvia yms. Se kuulosti hankalalta, mutta jos yrittää vältellä vain sitä mitä ei voi kierrättää, niin homma helpottuu huomattavasti.

    • Kyllä se tarkoittaa kaiken jätteen välttelyä. Mutta itse ajattelen väljemmin, sillä kaiken jätteen välttäminen on niin hankalaa, että tulee helposti toivoton olo ja sitten ainakaan ei tee asialle mitään. Mieluummin niin päin, että yksikin roska vähemmän on hyvä juttu, johon kannattaa pyrkiä.

  5. Tuohon kaappeihin kertyvään ylimääräiseen ”hamstrattuun” ruokaan kommentoisin sen verran, että meillä saatiin tuo hävikki vähenemään sillä, että järjestettiin kuivakaappi niin, että siellä ei ole kuin vakiopaikat kullekin ruoka-aineelle. Siitä on helppo sitten nähdä milloin mikäkin ruoka-aine on loppumassa.
    Paljon ja jatkuvasti joka päivä käytettäville ruoka-aineille kuten kaurahiutaleet on varattu 2 slotia eli kun toinen paketti tyhjenee on vielä toinen hyllyssä. Seuraavalla kauppareissulla sitten ostetaan toiseen slotiin uusi. Harvemmin käytettäville riittää, että laittaa ylös kauppalistalle (kännykässä Keep sovelluksessa) heti kun huomaa että nyt alkaa loppumaan.
    Muutenkin olen huomannut, että erilaisia kuiva-aineita ei tarvitse olla sen seitsemää sorttia. Ostetaan nykyisin vaan niitä samoja tylsiä, eikä varioida niin paljon.

    Niin ja ruokahävikki jääkaapista väheni meillä kun siirsin ”jämät” silmän tasolle eli kaikki ylijääneet ruuat on samalla hyllyllä. Jos hylly alkaa täyttymään niin sitten viimeistään on pakko pitää jämäpäivä, jolloin syödään jämät pois kerralla. Aikaisemmin löytyi usien alahyllyjen takaosasta kaikenlaisia jämiä joita sitten heitettiin urakalla pois, tämä on nyt vähentynyt paljon. Ja jääkaaapissakin voi käyttää samaa ajattelua kuin kuivakaapissa eli määräpaikat ruuille niin helpompi katsoa mitä puuttuu.

    Roskiksista… kylppärien roskikset on meillä ongelma.. kun sekajätteen mukaan heitetään vessapaperihylsyt ja muovipulloja (kosmetiikka) niin turhaan menee ne sekajätteeseen, jollei joku niitä sieltä pois tongi. Olen miettinyt että jos laittais pienen roskakorin allastasolle ja jättäisi tuon isomman roskiksen kierrätykseen meneville, mutta se ei oikein käytännössä vaan taida toimia. Kylppärissä kuitenkin kun syntyy kaikenlaista muutakin jätettä, jota nyt ei ihan siinä altan reunalla viitsi pitää..ja sitten on vielä se ”kouluttaminen” eli lapset ja mies pitäis saada toimimaan tämän minun ajattelutavan mukaan.

    • Hyviä käytäntöjä! Meilläkin on jääkaappi ”vakioitu”. Siitä on blogissa juttukin, linkki löytyy tästä kirjoituksesta. Saman voisi tosiaan tehdä vielä selkeämmin myös kuivaruualle.

      Kylppärissä olen myös miettinyt kahden roskiksen taktiikkaa: kierrätettävät yhteen (tyhjennetään keittiöön) ja seka toiseen.

  6. Kangasnenäliinat – ei ei ja ei =). Joskus 70-luvulla kun olin melkein taapero vielä, muistan äitini pesseen isän kangasnenäliinoja emalisessa pesuvadissa, kiehuvassa vedessä. Hän sanoi, että niitä ei voi laittaa muun pyykin sekaan. Ja kirosi kovin, kun isälle ei kelvannut paperinenäliinat, niin kuin kaikille muille. Silloin päätin, että tuohon en ainakaan ikinä ryhdy, se oli jotenkin niin inhottavaa.
    Mutta ne olivat oikeita ostettuja miesten nenäliinoiksi tarkoitettuja tuotteita. Omien risojen paitojen ja lakanoiden käyttö olisi ehkä mielekkäämpää, itse varmaan hävittäisin se käytön jälkeen enkä pesisi. Kaikki muukin risa kangasjäte kun kiertää vielä siivousrättinä tietenkin.
    Minä hamstraan kaupasta, en paljoa, mutta hyvistä tarjouksista; olen todennut sen jotenkin kauhean palkitsevaksi. Tuntuu, että säästän, kun ostan halvalla ja säästän myös aikaa (joka on rahaa), kun ei tarvitse lähteä yhtäkkiä jonkun puuttuvan takia kauppaan.
    Nolona tunnustan olevani muuten myös tuollainen roskiksesta kaivelija. Mies kyllä on yhtä tarkka jätteen lajittelusta, kuin minä, mutta pojalta joskus lipsahtaa jugurttipurkki sekaroskikseen. Kaivelen niitä sieltä pois ja vien muoviroskikseen =). Ahaa, nyt joku kysyy että miksi emme syö litran jugurtteja, kauheaa jätettä nuo pienet. Tämä totta. Mutta olemme herkkusuita ahmatteja; litran tölkistä tulee syötyä kerralla ihan hirveät sokeri- ja kalorimäärät! Pieni pikari rajoittaa määrää.
    Olipas kiva ja antoisa postaus! Pitää paneutua enemmin mielenkiintoisiin teksteihisi.

    • Kaikille meillä on pienet syntimme 😀 Kokeilkaa litran maustamatonta jogurttia, jonka maustatte itse. EI tule niin makeaa, että tarvitsisi rajoittaa 🙂 Roskisten kaivelu on ihna kannatettava juttu!

Jätä kommentti

%d bloggaajaa tykkää tästä: