Pintaa syvemmin tavaratulvasta ja sen patoamisesta. Blogia kirjoittaa tietokirjailija, ammattijärjestäjä Ilana Aalto.

Roskien kierrätys ei auta pelastamaan maailmaa (muistiinpanoja viisihenkisen perheen zero waste -kokeilusta)

Pidätkö roskien kierrättämistä tärkeänä ekotekona? Siinä tapauksessa minulla on sinulle huonoja uutisia: kierrätys on vain oireen hoitamista.

Varsinainen vaiva on, että kulutamme maapallon resursseja kiihtyvään tahtiin ja hukkaa syntyy joka kohdassa: tuotannossa, kuljetuksissa, kaupoissa ja kodeissa. Monet tavarat, kuten vaipat, paperilautaset tai nenäliinat, on suunniteltu suoraan poisheitettäviksi. Vain jotta elämämme olisi hiukkasen vaivattomampaa.

Materiaalien kierto vuotaa ja kierrätys on vain vuotojen jälkikäteistä paikkailua. Yritämme keksiä käyttötarkoituksia jo syntyneelle ylijäämälle ja jätteelle, vaikka meidän olisi pitänyt ennalta miettiä, miten se ehkäistään.

*

Muutamia viikkoja sitten istuin 10- ja 13-vuotiaiden lasteni kanssa aamiaispöydässä. Luin heille ääneen muovijätteestä kertovaa lehtijuttua. 10-vuotias kommentoi, että hän oli nähnyt YouTubesta videon perheestä, jonka vuoden roskat mahtuivat litran purkkiin.

En osaa sanoa, mitä siinä sitten tapahtui, mutta yhtäkkiä olimme päättäneet pitää viikon mittaisen ihmiskokeen, jossa pyrkisimme minimoimaan perheemme tuottamat jätteet. Samalla tarkkailisimme kokeilun vaikutusta kaupassakäyntiin ja ruuanlaittoon käytettyyn aikaan.

Tässä kirjoituksessa kerron, miten testimme sujui.

zero waste
Kymmenvuotias auttoi laatimaan Paikka kaikelle -blogin nollahukkaviikon säännöt.

Mitä on zero waste?

Lapseni näkemässä videossa oli kyse niin kutsutusta zero waste -elämäntyylistä, jossa tähdätään siihen, että arkista jätettä syntyisi mahdollisimman vähän. Nollahukkaajan viiden K:n ohje kuuluu näin:

1. Kieltäydy
Älä päästä jätettä elämääsi! Jätä vastaanottamatta mainosposti, pillit, yksittäispakatut tuotteet, ilmaisnäytteet, kertakäyttötuotteet, esitteet, suklaamunayllätykset, käyntikortit ja niin edelleen. Osta hedelmät ja vihannekset omaan kestopussiin. Riippuen siitä, missä asut, voit kenties ostaa myös kuivatuotteet ja palvelutiskien tuotteet omiin astioihin.

2. Karsi
Karsi kulutustasi. Karsi turhat tavarat kotoasi. (Tee se vastuullisesti tai vain lisäät jätteen määrää.)

3. Käytä uudelleen
“Älä heitä pois, käytä pois”, sanoo Ryhmä Haun Rekku. Käytä reikäiset sukat siivousliinoina loppuun, tee kaurapuuronjämästä sämpylöitä, raejuustopurkeista laatikonjakajia. Korvaa kertakäyttöiset kestoversioilla, olipa kyse vaipoista, ostoskasseista tai vesipulloista.

4. Kierrätä
Vasta kun et voi kieltäytyä, karsia tai käyttää uudelleen, kierrätä.

5. Kompostoi
Palauta orgaaninen jäte luonnon kiertokulkuun.

Oikein tarkka nollahukkaajaperhe voi luopua sekajäteastiasta, koska sekajätettä kertyy enää minimaalisen vähän. Zero waste -elämän symboliksi onkin noussut perinteinen lasinen hillopurkki, johon vähäinen sekajäte kerätään.

Vertailuviikko

Nämä ohjeet mielessämme aloitimme vertailuviikon, jonka aikana jatkoimme elämää kuten ennenkin.

Omien roskien tutkiminen oli mielenkiintoista. Jokaisen pitäisi silloin tällöin analysoida, mitä hänen roskiksestaan löytyy. 

Veratailuviikon kertymää. Kartonkia tulee paljon. Tusina pelkkiä vessapaperihylsyjä!
Aito nollahukkaja käyttäisi nämä uudestaan esimerkiksi ruuan säilytykseen
Lienee ekologisempaa ostaa tomaattisose säilykkeenä kuin keitellä se talven kasvihuonetomaateista kotona.

Tältä näyttivät vertailuviikon luvut:  

  • Biojäte 2 265 g
    – josta ruokahävikkiä 100 g (homeinen tomaatti, kattilanpohjalle unohtunutta pastaa, lapselta syömättä jäänyttä jugurttia, johon oli muhjustettu muroja)
  • Paperi 2 200 g
  • Kartonki 1614 g
  • Lasi 971 g
  • Muovi(pakkaukset) 379 g
  • Metalli 265 g
  • Polttokelpoinen jäte (sekajäte) 180 g
  • Kaupassakäynti: 140 min puoliso / 0 min minä
  • Ruuanlaitto: 100 min puoliso / 60 min minä
Muovi täyttyy meillä nopeiten heti biojätteen rinnalla. Ja se koostuu pääasiallisesti elintarvikepakkauksista.
Kirkasta muovia. Lapsi osti uuden hiiren syntymäpäivärahoillaan. Iso osa tästä kasasta on sen pakkauksesta.
Voiko tällaista edes julkaista? Lasten luukkujoulukalenterissa oli useimpina aamuina karkkia. Olen juuri tyhjentänyt tontun salaisen karkkivaraston roskikseen.

Roskien pitkä matka

Meillä on sikäli hyvä tilanne, että keräysastiat kaikille edellä listatuille jätetyypeille löytyvät omasta pihasta. Nakkaat pussin roskiin ja se siitä!

Ei, vaan siitähän se vasta alkaa.

Sekajäte matkaa pihaltamme Suomen Turusta Tukholmaan, Riihimäelle, Vantaalle ja Viroon, jossa niistä tehdään energiaa, lähinnä kaukolämpöä.

Lasi lähtee Englantiin ja Hollantiin, jossa siitä valmistetaan uusia lasipakkauksia. Kannattaa muuten suosia lasia, sillä sitä voidaan kierrättää rajattomasti uusien pakkausten valmistukseen ilman, että sen laatu heikkenee.

Biojätteet viedään Turusta Uuteenkaupunkiin, jossa niistä tehdää kaukolämpoä, lannoitteita, ja biopolttoainetta. Samassa yhteydessä pyöritetään suljetun kierron kalankasvattamoa ja kasvihuonetta. Katso tästä video tästä ällistyttävästä laitoksesta.

Muovi kuljetetaan Riihimäelle muovijalostamoon, jossa siitä tehdään raaka-ainetta uusille muovituotteille ja energiaa (suomeksi sanottuna kaikkea ei voida hyödyntää uudelleen, kuten mustaa muovia).

Metalli toimitetaan Tarvasjoen tai Porin kautta Suomeen tai ulkomaille metalliteollisuuden raaka-aineeksi.

Kartonki ja paperi menevät uusien tuotteiden materiaaleiksi, mutta en tässä yhteydessä onnistunut hankkimaan ajantasaista tietoa siitä, ovatko valmistuslaitokset edelleen Suomessa vai muualla.

Mieti tätä, kun laitat roskan roskiin. Voit samalla toivottaa sille hyvää, pitkää matkaa!

Vertailuviikon sekajätekertymää. Lapsiperheiden spesiaali: askartelusilppu!
Tarroja ei voi kierrättäää. Sain kuuman vinkin, että siivoushanskalla voisi korvata tarrarullan.
Muovia, paperia tai metallia yhdistelevät sekamateriaalit ovat ongelmallisinta roskaa, sillä niille ei ole muuta osoitetta kuin poltto.
Muovikeräykseen saa laittaa vain tuotepakkauksia. Muut muovit menevät polttoon.

Zero waste -testiviikko

Testiviikon luvut (suluissa vertailuviikon vastaava luku):

Biojäte 2800 g (2 265 g) muutos: +19,1 %
Biojäte muodostuu meillä pääosin kahvipuruista, hedelmien ja kasvisten kuorista sekä nenäliinoista. Testiviikko erosi vertailuviikosta siten, että olimme lomalla, jolloin kaikki ruokailivat kotona ja biojätettäkin syntyy enemmän. Käytännössä olimme paljon myös kyläilemässä tai muussa ulkoruokinnassa.

Biojätteestä ruokahävikkiä 165 g (100 g) muutos: +65 %
Osa ruokahävikistä syntyi, kun yritin pelastaa kuivunutta leipää ja poltin sen uunissa #vainilanankeittiössä. Lisäksi päältä hyvä avocado osoittautui avatessa mustuneeksi. 

Noloin ruokahävikki on puolikas paketti valmista kinuskikastiketta, jota luulimme avaamattomaksi. Se paljastui avatuksi ja pilaantuneeksi. Syömättä jäänyt herkkukastike on kolmen lapsen perheessä melkoinen ruokaihme. Myös purkillinen joulun ajaksi ostettua kermaviiliä pääsi vanhenemaan, mutta puolisoni on armoton jätemylly ja kylmäverisesti käsitteli sen henkilökohtaisessa kompostointijärjestelmässään. Se ei siis ole näissä lukemissa mukana.

Mittausviikkojen keskiarvolla meillä tulee ruokahävikkiä alle 7 kiloa vuodessa. Olen positiivisesti yllättynyt ruokahävikin määrästä. Voi toki olla, että mittausviikoille osui erityisen pieni hävikki, mutta ne eivät meistä tuntuu tuntuneet mitenkään poikkeuksellisilta ruokahävikin suhteen. 

Vaikka kaksinkertaistaisimme ruokahävikin, jäämme kauas kansallisesta keskiarvosta. Sen mukaan viisihenkisessä perheessämme pitäisi syntyä ruokahävikkiä 115 kiloa vuodessa! Siis 2,2 kiloa viikossa. Tutkimusten mukaan jokainen suomalainen heittää 23 kiloa ruokaa roskikseen kotona vuodessa. En ymmärrä mistä moinen määrä voisi syntyä. Ehkä jääkaapin hyvä järjestys säästää meidät hävikiltä. Meillä on myös suhteellisen pieni jääkaappi – ruokaa ei pääse niin helposti katoamaan sen perukoille, vaikka sitäkin joskus tapahtuu.

Paperi 2415 g (2 200 g) muutos: +8,9 %
Tällä viikolla Hesarissa oli ilmeisesti enemmän asiaa! Mainospostia tai ilmaisjakelua meille ei tule. Aikakauslehtiä tulee yksi ja jäsenlehtiä muutama.

Kartonki 861 g (1614 g) muutos: –46,7 %
Pyrimme välttämään ostoksilla kaikkia mahdollisia tuotepaketteja, myös pahvisia.

Lasi 305 g (971 g) muutos: –68,6 %
Ostimme ruokaa myös lasipakkauksissa vähemmän kuin yleensä.

Muovi(pakkaukset) 334 g (379 g) muutos: –13,5 %
Näimme paljon vaivaa välttääksemme muovipakkausten ostamista. Jos emme aivan nolliin ostoksissa päässeet, niin ainakin hyvin lähelle. Silti muovijätettä kertyi melkein yhtä paljon kuin vertailuviikolla.

Eräs tärkeä havainto olikin, että meillä on jo valmiina kaapeissa niin paljon (etenkin muoviin) pakattua ruokaa, että siitä tulevan jätteen nollaamiseen menisi useampia viikkoja. Zero waste -elämäntapaa ei voi polkaista tyhjästä, jos vanhoja syntejä riittää.

Metalli 219 g (265 g) muutos: –17,3 %
Uutta metallijätettä ei kannettu kaupasta, vaan sekin tuli ruokakaapista.

Polttokelpoinen jäte (sekajäte) 140 g (180 g) muutos: –22,2 %
Emme saaneet polttokelpoista jätettä nolliin, vaikka kovaa yritystä oli. Sinne kertyi purkkaa, askartelusilppua ja uudenvuoden juhlien roskajämiä, joita löytyi nurkista monta päivää juhlien jälkeen.

Keskelle testiviikkoa osuivat 50 vieraan juhlat (anteeksi vielä, naapurit!), joiden jätteitä ei laskettu testiviikon seurantaan, koska joka viikko emme syö kiloittain konvehteja ja juo litroittain kuohuviiniä. Vieraat toivat tarjottavat nyyttikestiperiaatteella. Vaikka he parhaansa mukaan huomioivat nollahukkaviikkomme, roska-astiat täytyivät kertaheitolla äärimmilleen. Vertailun vuoksi: juhlista syntyi ihan vain sekajätettä 450 grammaa!

Juhlien takia pidensimme testiviikkoa, jotta mukaan saatiin seitsemän normipäivää.

roskien kierrättäminen
Testiviikon sekajäte: maalarinteippiä, purkkaa ja muovipaljetteja, jotka oli kiinnitetty lapsen housuihin tanssikoulun esitystä varten. Pullonkorkit ja karkkipaperit ovat juhlien jämiä. Korkit kompostoituvat niin huonosti, ettei niitä suositella laitettavaksi biojätteeseen.
auttaako roskien kierrättäminen pelastamaan maailman?
Polttokelpoista sekajätettä syntyi litran verran. Trendikkäämpi olisi kuvannut sen lasipurkissa.

Kaupassakäynti: 85 min puoliso / 90 min minä / 50 min yhdessä (140 min puoliso / 0 min minä)
Kokonaismuutos +60,1 %
Koska ihmiskokeemme sääntöihin kuului, että ajokilometrit autolla eivät saa lisääntyä (normaalisti niitä on alle 2 km viikossa), suuntasimme Turun keskustaan jalan.

Kauppahallista sai mm. juustoa omiin astioihin ja palvelu oli hyvää. Vihannekset ostimme torilta ja muut ruuat tavaratalon ruokaosastolta – jossa pinnani alkoi kiristyä, kun kaikki tuntui olevan muoviin käärittyä ja ostostenteko tuntui hankalalta. Kolmessa paikassa käymiseen menee aikaa.

Kuiva-aineita omaan astiaan Turussa saa tiettävästi yhdestä liikkeestä, jonka myymälä on muuttanut keskustasta kaupungin laidalle ostoskeskukseen. Bussilla olisi päässyt.

Pähkinöitä ja karkkia olisi saanut bulkkina keskustan karkkikaupoista, mutta niille ei tullut tarvetta.

Testiviikon loppua kohti lapset alkoivat valittaa, että meillä ei ole mitään syötävää. Totta. Emme jaksaneet lähteä toiselle vaivalloiselle kierrokselle keskustaan eikä lähikaupasta saa kuin omenoita ja croissanteja ilman pakkausta.

Ruuanlaitto: 117 min puoliso / 133 min minä (100 min puoliso / 60 min minä)
Kokonaismuutos +56 % (*korjattu laskuvirhe)
Omat ruuanlaittoponnistukseni moninkertaistuivat normaalista testiviikon aikana. Leivoin leipää useamman kerran, pelastin jouluruokaa muuttumasta hävikiksi ja kokeilin jopa oman kauramaidon valmistusta. Epäonnistuin siinä täysin #vainilanankeittiössä ja ostimme loppuviikon maidot tölkeissä. Onneksi kiisseliksi muuttuneen kauramaidon voi käyttää puuroon.

Poltettua hävikkileipää #vainilanankeittiössä
Pataleipä onnistuu myös #ilanankeittiössä
Joulun jämiä vehnättömälle lapselle. Maistui 🙂

 Jätemäärän muutosprosentit tiivistäen:

  • Biojäte +19,1 %
  • Ruokahävikki +65 %
  • Paperi +8,9 %
  • Kartonki –46,7 %
  • Lasi –68,6 %
  • Muovi(pakkaukset) –13,5 %
  • Metalli –17,3 %
  • Polttokelpoinen jäte –22,2 
  • Kaupassakäyntiaika +60,1 %
  • Ruuanlaittoaika +56 % (korjattu laskuvirhe)

Puntarissa aika ja vaiva

Seuranta-aikamme oli lyhyt. Kuukausi vertailua ja kuukausi testiä, niin alettaisiin saada aidosti vertailukelpoisia tuloksia. Nyt esimerkiksi yksikin isompi hankinta, josta syntyisi paljon muovipakkausjätettä, voisi sekoittaa koko vertailun. Pidemmällä aikavälillä satunnaiset piikit tasoittuvat.

Tulokset ovat silti kiinnostavia ja varmastikin vähintään suuntaa-antavia.

Biojätettä lukuunottamatta kaikki jätelajit, joiden vähentämiseen keskityimme, myös vähenivät. Paperia emme yrittäneet vähentää, mikä näkyy tuloksessa.

Vastaavasti kaupassakäyntiin ja etenkin ruuanlaittoon laitettu aika lisääntyi roimasti, mitä ennalta pelkäsinkin.

Suomalaiset käyttävät ostoksiin keskimäärin 21 minuuttia päivässä. Siihen nähden perheeni lukemat (vertailuviikolla 10 min, testiviikolla 16 min) eivät näytä kovin kummoisilta. Näistä kuitenkin puuttuvat matka-ajat. En tosin tiedä, onko niitä Tilastokeskuksenkaan luvussa.

Vastaavasti ruuan valmistamiseen, leipomiseen ja säilömiseen suomalaiset käyttävät keskimäärin 34 minuuttia päivässä. Tästä jäimme kauas jopa testiviikolla (vertailuviikolla 11 min, testiviikolla 18 min), mutta lukemaamme oli laskettu vain varsinainen ruuan valmistaminen, ei ruuan lämmittämistä tai aamiaisen tai iltapalan esillepanoa.

Kaupassakäynnin tai ruuanlaittoajan lisäys on sen kaltainen elämänmuutos, josta en ole kiinnostunut. Koen molemmat hommat stressaavina, joten uhraan niille aikaa mahdollisimman vähän. Olen tunnettu siitä, että työpäivinä valitsen lounaat sen mukaan, että niiden valmistamiseen menee enintään kolme minuuttia.

Hymähtelin hieman, kun luin Otso Sillanaukeen mainiosta Zero waste – jäähyväiset jätteille -kirjasta, että nollahukkaelämä säästää aikaa, kun ei tarvitse lajitella tai shoppailla. Ehkä niistä säästyy aikaa, jos niihin on aiemmin käyttänyt runsaasti aikaa. Ja jos rentoutuu laittamalla ruokaa, siitä ei kenties hae aikasäästöjä. Minä rentodun mieluummin järjestämällä kaappeja.

Olisi kuitenkin väärin luopua nollahukkaamisesta siksi, että se on jossain määrin vaivalloista. Keksin testimme aikana monta matalan kynnyksen tapaa vähentää jätettä, jotka sopivat mihin tahansa elämäntilanteeseen.

Tämä ei nimittäin ole kilpailu, jossa palkinnoille pääsee vain se, jolla on nolla grammaa jätettä. Jokainen pienikin vähennys lasketaan.

Täältä voit lukea vinkkini jätteen vähentämiseen.

Lähteet

Lounais-Suomen Jätehuolto (kiitos tiedotuksesta saamistani kierrätystiedoista!)
Rinki

Lukemista

Otso Sillanaukee: Zero waste – jäähyväiset jätteille
Susan Strasser: Waste and Want: A Social. History of Trash
Ilana Aalto: Paikka kaikelle – Mistä tavaratulva syntyy ja kuinka se padotaan, luku “Autotalli”


Kiinnostaako lukea lisää ammattijärjestäjän vinkkejä? Lataa avaimet ammattijärjestäjän maksuttomaan vinkkipankkiin.
Saat samalla pari kertaa kuussa ilmestyvän Paikka kaikelle -uutiskirjeen ja paljon hyödyllistä tietoa kodin järjestämisestä.

Ilana | Paikka kaikelle

Ilana | Paikka kaikelle

Pintaa syvemmin tavaratulvasta ja sen patoamisesta. Blogia kirjoittaa ammattijärjestäjä, tietokirjailija Ilana Aalto.
Jaa artikkeli

17 kommenttia artikkeliin ”Roskien kierrätys ei auta pelastamaan maailmaa (muistiinpanoja viisihenkisen perheen zero waste -kokeilusta)”

  1. Kiitos tästä erittäin kiinnostavasta raportista! On mielenkiintoista lukea noita jätemäärien muutoksia ja toisaalta miten aika ja vaiva lisääntyivät. Mietin tuota lukiessa, että moni jäte jäisi syntymättä, jos luopuisi vaan käytöstä. Esim. purkkahan ei ole mitenkään välttämätön, mutta toisaalta onko purkka niin iso juttu, mutta olisiko siitä luopuminen suurempi haitta vai hyöty? Tämä tuli mieleen kun luin Sillanaukeen kirjaa, jossa pohdittiin nollahukkavaihtoehtoja hammaslangalle. Siinä mietin että valitsen kuitenkin hammaslangan, ja yritän vähentää vaikka sitä ruokajätettä. Sitä ainakin meillä tulee aina vaan, vaikka mitä tekisi.

    Nyt kiinnostaa sitten kovasti, että mitä ne matalan kynnyksen keinot vähentää jätettä ovat!

    Vastaa
    • Purkasta emme luovu! Emmekä hammaslangasta… Ei senkään kyllä olisi pakko olla muovia, ihan valmistajalähtöistähän se on.

      Piti jättää vinkit ensi viikkoon, kun tuli tämmöinen maratonipostaus muutenkin 😀

      Vastaa
    • Epäterveellisiä! Voileipälinjalla useimmiten, joskus nopea salaatti. Edellisen päivän jämät saa myös mikrotettua lämpimiksi alle kolmessa minuutissa.

      Vastaa
      • Voileipä monipuolisilla päällysteillä on paljon terveellisempi vaihtoehto, kuin esim. perinteinen jauhelihamakaronilaatikko. Jälkimmäisen tyyppisiä vain jostain kumman syystä pidetään ”kunnon ruokana” kun voileipä on vain mukamas välipala. Oma ruuanlaittoni on usein todella pelkistettyä esim. yhteen kattilaan perunoita kiehumaan, toiseen punajuuria, raaka kokonainen porkkana (raastetaan vasta suussa) tai pala lanttua, tomaatti ja vaikka savukalaa. Aktiiviseen valmistukseen menee se alle hermojen menetyksen raja eli 3 minuuttia, odottelua n. 40 min. Terveellistä ja kaunista, ei raskaasti pakattuja ja hyvää makua – no, ei ton puolison mielestä.

        Vastaa
  2. Kiitos inspiroivasta raportista! Erityisesti kertakäyttöroskan vähentämiseen liittyy meillä ainakin tänä talvena myös kysymys siitä, riittääkö vesi kaivossa. Pohjavesi on ollut elokuun puolivälistä alkaen niin matalalla, että on valittava, valloitanko tänään tiskivuoren, pesenkö pyykkiä vai käydäänkö pesulla (pihasauna ja vatisysteemi käytössä). Niinpä vaikka kertakäyttönenäliinat ja välillä myös talouspaperi kuuluvat ainakin tänä talvena omaan repertuaariin, vaikka se kismittääkin. Jos mietitään pohjaveden tasoa ylipäätään, suurempi ja pitkäaikaisempi merkitys olisi tietenkin sillä, että kerttisten valmistus loppuisi ja vesi säästyisi siinä, mutta kun se ei auta juuri nyt. Todellakin toivotaan, että viime vuosi oli poikkeuksellisen kuiva eikä tästä tule uutta normaalia 🙂

    Vastaa
  3. No nyt olikin kiinnostava juttu ja se vinkkijuttu vielä kiinnostavampi! (Olettaen, että vinkit on jotain suomalaiseen arkielämään paremmin sopivaa kuin ”älä käytä pillejä / muovisia juomapulloja / take away -kahveja kertakäyttömukissa”.) Olen pitkään seuraillut paria ulkomaista zero waste -bloggaajaa ja toisaalta haluaisin toki pyrkiä edes osin samaan, mutta kun ei satu asumaan kävelymatkan päässä kauppahallista tms. paikasta, mistä saisi ostettua ruokansa ilman pakkauksia, nollahukan tavoittelu tuntuu käytännössä mahdottomalta. Roskamäärän vähentämiseen on silti kaikki toimivat vinkit aina tervetulleita!

    Vastaa
    • Heh, nyt tuli paineita vinkeille. Mutta laitan semmoisia, mitä omassa, hektisessä elämässäni pystyn noudattamaan.

      Vastaa
      • Jostain lehtijutusta luin, että helpoin tapa vähentää jätettä on käyttää omia pusseja, käyttää kestokuukautissuojia ja kestovaippoja ostaa pesuaineet paloina ja käyttää jauhemaista pyykinpesuainetta nestemäisen sijaan. Itsellä on nämä jo suurimmaksi osaksi käytössä, joten koen pakkausjätteen vähentämisen tästä pienemmäksi hankalana. Jos olisi työtön, lapseton ja asuisin lähellä keskustaa olisi jätteetön elämä varmaan helppoa, mutta rajatun ajan puitteissa käytän aikani mielummin muuhun kuin kaupoissa kiertämiseen 😀

        Olen myös hieman kriittinen jätteenvähentämistä kohtaan, koska suurimmat päästöt tulevat kuitenkin pakkauksen sisällöstä. Jostain luin, että roskiin menneen puolikkaan leipäpalan päästöt ovat suurammat kuin leivän pakkauksen! Eli ruokahävikin vähentäminen taitaa olla se ensisijaisin juttu, ainakin jos on ottanut jo käyttöön helpoimmat tavat vältellä jätettä.

        Vastaa
        • Jokainen tekee sen, minkä omassa tilanteesseen ja omilla voimavaroillaan pystyy 🙂 Roskat kannattaa kyllä tutkia. Meillä nuo pesuainepullot (joista osasta on siirryttykin jo esim. palashampooseen) tyhjenevät sen veraan harvemmin kuin vaikka leipäpaketit, raejuustopurkit ja maitotölkit, että roskis täyttyy nimenomaan ruuasta tulevasta pakkausjätteestä. Vaipat on muuten suurin yksittäinen kotitalouksien jäte-erä jonkin kuulemani tiedon mukaan, joten edes muutaman vaihtaminen kestoon on tosi hyvä juttu 🙂

          Vastaa
  4. Todella mielenkiintoinen kirjoitus! Ihana, miten lapsen ajatuksesta lähdetty liikkeelle ja saanut suunnitella. Itsekin olen huomannut, että aikaa menee ruuan parissa enemmän (ostokset, laitto, säilytys) ja kun taloudesta vain toinen keskittyy nollahukkailuun, ei se jätteiden lajitteluunkaan menevä aika oleellisesti vähene. Mutta uskon, että asioiden muuttuessa yhä rutiininomaisemmiksi, aika vähenee ja osaa miettimättä valita eri pahoista sen pienemmän.

    Vastaa
    • Totta! Rutiinitkin on kuitenkin sellaisia, että niitä kannattaa ottaa ohjelmaan yksi kerrallaan, niin ne parhaiten juurtuvat arkeen.

      Lapset oli kyllä hyvin mukana ja yhdessä käytiin torilla ja hallissa ja tutkittiin eri asioita tässä.

      Vastaa
  5. Itse vaihdoin purkan ksylitolipastilleihin, ja hammaslangat kestolankaimeen, jonka pään vaihdan noin kerran kuussa (Pesen välillä sen vedellä ja hammastahnalla).

    Vastaa
    • Minäkin olen huomannut, että nuo kestolankaimet kestävät ja kestävät. Vaihdan, kun lankain rispaantuu.

      Vastaa
  6. Ihanan inspiroiva kirjotus! Erityinen kiitos realismista 😀

    Itsekin olen pidemmän aikaa pyrkinyt ostamaan vähemmän pakattuja tuotteita ja sitä kautta vähentämään syntyvän jätteen määrää. Mielikuva on, että siinä olisin onnistunutkin, mutta tästä postauksesta inspiroituneena täytyy kyllä kokeilla konkreettista seurantaa. Huomaisi ne omat heikot kohdat. Hyvää alkavaa kevättä!

    Vastaa
    • Seuranta on kyllä todella tehokasta, vaikka vaatii kyllä vähän tekemistä. Taidan itsekin ottaa myöhemmin uuden punnitusviikon. Mukavaa kevättä sinullekin!

      Vastaa

Jätä kommentti


The reCAPTCHA verification period has expired. Please reload the page.

Paikka kaikelle