Pintaa syvemmin tavaratulvasta ja sen patoamisesta. Blogia kirjoittaa tietokirjailija, ammattijärjestäjä Ilana Aalto.

Voiko tavaroiden raivaaminen olla ilmastoteko?

Yrittäjäkollega kysyi, mikä on yritykseni teema vuodelle 2020. Vastasin spontaanisti “ilmastoteot”. 

Yrittäjän olisi varmaan fiksumpi keskittyä yrityksensä kehittämiseen, kasvuun tai vaikka omaan jaksamiseensa. Jotain paljon polttavampaa kuitenkin pullahti pintaan, sillä tulevaisuus ratkaistaan kuluvan vuosikymmenen aikana.

Nuoret ilmastoaktivistit muistuttavat, että meillä on meneillään vakava kriisi, mutta emme toimi kuin olisimme kriisissä. Minkäänlaiset kriisitoimenpiteet tai rajoitukset eivät koske arkeamme tai elämäntapaamme, vaikka se on haitalliseksi todettu. Poliittiset päätökset laahaavat perässä, ilmastokokous toisensa jälkeen epäonnistuu. Tilanne sai miljoona kilometriä lentäneen Riku Rantalankin huokailemaan viranomaisten asettamien pakkotoimenpiteiden perään.

Pakkoja ja rajoituksia ei kuitenkaan ole kuulumassa, toimeen on tartuttava itse. 

Aloitan blogissa juttusarjan, jossa nostan esille sellaisia arjen ilmastotekoja, jotka liittyvät elämäämme tavaran kanssa. Tavarat ja palvelut muodostavat 26 prosenttia keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä (kolme tonnia per nuppi vuodessa) ja keskiverto suomalainen käyttää luonnonvaroja neljän maapallon edestä. Tehtävää riittää!

Millä tavalla roinan raivaaminen on ilmastoteko?

Kuulen toisinaan epäilyjä, että kaapeista karsitaan kamaa, jotta päästäisiin ostelemaan uutta. Joudun usein myös vastaamaan kysymykseen, eikö olisi ekologisempaa käyttää olemassa olevat tavarat loppuun sen sijaan, että poistaa ne kodistaan. Siksi on syytä selventää, millä tavalla tavaroiden vähentäminen – ja järjestäminen – on ilmastoteko

Kaappeihin sullotut resurssit pääsevät kiertoon

On totta, että on ekologista käyttää jo hankitut tavarat loppuun. Tavaratulvan keskellä se ei kuitenkaan välttämättä ole kovin realistinen vaihtoehto.

Haluaisinkin nähdä sen tyypin, joka muutoin kuin äärimmäisessä hädässä alkaa käyttää niitä vaatteita, jotka eivät alunperinkään istuneet päälle, tai joka palaa soittelemaan nolkytluvun nokialaisella. Tai sen, joka ehtii käyttää loppuun kaapista löytyvät kolmekymmentä pussilakanaa, sata kuulakärkikynää tai neljä astiastoa.

Näissä tapauksissa tavallisempaa on, että vielä kuolinpesäjän selvittäjätkin ihmettelevät, mitä kamoille tehdään.

Kotien jopa kymmenistä tuhansista esineistä vain murto-osaa todella käytetään. Varastot ja vaatehuoneet ovat tukossa omistajalleen turhasta tavarasta. Tavarasta, jota joku muu voisi käyttää. Tässä arjen tukkeessa on kiinni valtavasti luonnonvaroja.

Turhat tavarat kannattaa vapauttaa toisten käyttöön, jolloin he välttyvät ostamasta uutta. Myös esimerkiksi vanhaan elektroniikkaan sitoutuneet raaka-aineet kannattaa päästää kierrätykseen, näin säästetään uusista.

Kulutuskriittisyys kasvaa

Epäilemättä jotkut tyhjentävät kaapeista tavaraa tehdäkseen tilaa uusille hankinnoille. Kierrättäminen voi olla pahimmanlaatuista viherpesua.

Oma, satojen asiakkaiden muutosprosessien ohjaamiseen perustuva kokemukseni on kuitenkin toinen. Kun ottaa haltuun vuosia kerrostuneen kaaoksen, ei enää koskaan halua takaisin samaan tilanteeseen. Suhde kuluttamiseen muuttuu kuin itsestään. Halpuutuspäivien ja kirpputorien tavararöykkiöt alkavat ahdistaa: kuka tässä tavaratulvassa vielä tarvitsee tuota kaikkea?

Tavarasuhde muuttuu

Monen kohdalla tavarasuhteen muutos johtaa siihen, että olemassa olevista tavaroista aletaan pitää parempaa huolta. Korjaaminen ja huoltaminen pidentää tavaroiden käyttöikää ja vähentää uuden ostamista.

Roinanraivaaja oppii kierrättämään

Tehdessään kodin suurjärjestelyä, kodinraivaaja joutuu ottamaan selvää, minne tekstiilit, kaakelit, tietoturvapaperi, c-kasetit tai pehmolelut kannattaa fiksusti lahjoittaa ja kierrättää. Sekajätteen määrä vähenee, resurssit saadaan talteen.

Tarvitaan vähemmän uusia kaappeja ja lämmitettyjä neliöitä

Kun tavara vähenee, vähenee myös tarve uusille säilytyskalusteille, asuinneliöille tai lämmitetyille piha- ja vuokravarastoille. Energiaa ja rahaa säästyy.

Turhat tuplaostokset loppuvat

Kun tavaraa on sopivasti, on helpompi ylläpitää järjestystä ja muistaa mitä omistaa. Ei tarvitse enää ostaa uusia tavaroita sellaisten tilalle, jotka tietää omistavansa, mutta joita ei pysty löytämään.

Mitä voit tehdä nyt heti

Palaan myöhemmissä kirjoituksissa konkreettisemmin tavaran raivaamisen ilmastotekoihin, pysy siis kanavalla. Tulet löytämään kaikki artikkelit blogista aihesanalla “ilmastoteot”

Lopuksi vielä pari vinkkiä nopeista toimista, jotka voit tehdä saman tien.

Ilmastonmuutokseen voi puuttua kahdella tavalla: vähentämällä päästöjä ja lisäämällä hiilinieluja. Molempia voit edistää suoraan siitä ruudultasi nyt.

Henkilökohtaisten hiilipäästöjen kompensoiminen palveluissa on häkellyttävän halpaa. Omat päästöni ovat laskurien mukaan inan alle 5000 kiloa vuodessa ja niiden korvaaminen maksaa naurettavat 14 euroa kuussa suomalaisen, voittoa tavoittelemattoman Compensate-säätiön palvelussa.

Kompensaatiopalvelut ohjaavat varat hiilinielujen kasvattamiseen, esimerkiksi metsän istuttamiseen. Tästä voit laskea omat päästösi ja maksusi Compensaten laskurilla.

Yritykseni ohjaa osan tuotoistaan Luonnonsuojeluliiton hallinnoimaan Hiilipörssiin, joka on on ennallistettavan suon kauppapaikka. Suot ovat erittäin tehokkaita hiilivarastoja ja soita ennallistamalla tuetaan myös luonnon monimuotoisuutta. Tutustu tästä tarkemmin Hiilipörssin toimintaan.

Ei kuitenkaan unohdeta myöskään päästöjen vähentämistä! Lataa tästä laatimani kysymyslista, joka estää sinua ostamasta turhaa roinaa:

Ilana | Paikka kaikelle

Ilana | Paikka kaikelle

Pintaa syvemmin tavaratulvasta ja sen patoamisesta. Blogia kirjoittaa ammattijärjestäjä, tietokirjailija Ilana Aalto.
Jaa artikkeli
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on pinterest

8 kommenttia artikkeliin ”Voiko tavaroiden raivaaminen olla ilmastoteko?”

  1. Loistoteema ja oiva aloitus aiheesta, kiitos, jään innolla odottelemaan seuraavia artikkeleita ilmastoteoista! 🙂

    Vastaa
  2. Minulla ja miehelläni on puhelimeen ladattuna Keep sovellus jossa on eritellyt ostolistat “Kauppa” johon kirjoitellaan puutteita kun käydään isommilla kaupoilla/isommin kaupassa “Akuutit kauppajutut” jos tyyliin maito tai leipä on loppu “Apteekki” jne 🙂 kun tavara on ostoskärryssä/hankittu ruksin ne listalta. Sama lista näkyy miehelläni-näin ollen ei tule ostettua tuplia.

    Kun ne ruksii ne jäävät kuitenkin “muistiin alas” jolloin myöhemmim sen voi ottaa uudestaan listalle. Tykkään tuosta sovelluksesta koska se on aina mukana. Lisäksi se on zero waste.

    Kannattaa tutustua Zero Wasteen myöskin kun olet aloittanut ympäristömatkasi!

    Vastaa

Jätä kommentti