Koronakaranteenin alettua olen ehtinyt antaa jo parikin lehtihaastattelua siitä, kuinka kotona vietetyn ylimääräisen ajan voi käyttää kaappien järjestelyyn. Lehdissä on julkaistu juttuja myös siitä, mistä ylipäätään keksiä tekemistä kotona.
Kiire, aikapula ja niiden aiheuttama uupumus ovat kokemukseni mukaan tavallisimpia syitä kodin epäjärjestykselle. Jos ne on pyyhkäisty pois, ei kai pitäisi olla syitä olla tarttumatta hommiin.
Samaan aikaan olen lukenut myös kirjoituksia, joissa yrittäjä-äidit kertovat tekevänsä työnsä yöllä tai joissa vanhemmat kuvaavat, miten yläkoululaisenkin koulunkäynnin avustamiseen voi mennä tunteja päivässä. Puhumattakaan pikkukoululaisesta, jolla ei ole koulun tarjoamaa älylaitetta ja siten yhteyttä opettajaan ja koulukavereihin.
Koska viestit olivat vähintään ristiriitaisia, kysyin Paikka kaikelle -ryhmässä, kuinka monella koronatilanne on lisännyt kodin järjestämiseen käytössä olevaa aikaa ja kuinka monella aikaa on nyt yhtä paljon tai vähän kuin aiemminkin.
- 245 (36 %) kertoi, että aikaa on käytössä enemmän
- 443 (64%) ilmoitti että aikaa on yhtä lailla kuin ennenkin
Tasan eivät käy onnen lahjat! Jos kuulut ensin mainittuun ryhmään, voit siirtyä tänne lukemaan koronakotoilusta.
“Koti ei varmasti koskaan ole ollut näin sekaisin”
Moni vanhempi on nopealla tahdilla joutunut omaksumaan uusia rooleja kaikkien aineiden opettajana, koulunkäyntiavustajana, suurtalouskokkina, iltapäivätoiminnan ohjaajana, lastenhoitajana, puistotätinä ja IT-tukena. Vaikka hänet on lomautettu autokuskin ja mokkapalaleipurin hommista, se ei riitä korvaamaan uusien tehtävien viemää aikaa.
Samalla pitäisi hoitaa omat työt etänä tai jopa työpaikalla.
Se, että koko perhe on koko ajan kotona tarkoittaa enemmän ruuanlaittoa, tiskiä, kuraa, pölyä ja yleistä sekasortoa. Aikaa menee pienten ulkoiluttamiseen, omien riski-ikäisiin kuuluvien vanhempien asiointien hoitamiseen sekä ruokaostoksiin, kun aterioita valmistetaan useammin.
Keittiön pöytää ei näy koulukirjojen ja läppärien alta. Lapset keskeyttävät aikuisten työntekoa jatkuvasti. Työrauhan toiveissa etätyöpisteitä perustetaan jopa saunan pukuhuoneeseen. Pienimmät saavat kaaoksen aikaan nopeammin kuin vanhempi on saanut Zoom-palaverin yhteyden avattua. Tavaroita ehditään kuljettaa enemmän pois paikoiltaan ja leikit leviävät kaikkialle. Isovanhempia ei voi pyytää hätiin.
Koko ajan kotona oleminen tarkoittaa myös, että sotkulta ei pääse hetkeksikään pakoon ja sehän käy hermoille.
Paikka kaikelle -ryhmän keskustelussa esiin tuli, että joillekin päivistä selviäminen on niin raskasta, että iltaan mennessä on aivan raato. Energiaa ei riitä edes normaalisiivoukselle. Yökin voi mennä valvoessa, koska koronatilanne huolettaa. Lisäksi mieliala laskee, kun media toitottaa lisääntyneestä vapaa-ajasta ja sen mahdollisuuksista.
Kodin toimiva perusjärjestys tukee poikkeustilanteista selviämistä. Mutta jos ei ole vielä ehtinyt kotiaan järjestämään, peli ei ole menetetty. Kaaosta voi hallita tässä ja nyt pienillä, matalan kynnyksen toimilla.
Kodin järjestys
Itsemyötätunto. Miten lohduttaisit parasta kaveriasi, joka kertoo, että arjesta on tullut yhtä selviytymistä ja pinna katkeaa sotkujen takia useamman kerran päivässä? Sano se itsellesi ja huokaise.
Paikoitteluvartti. Ota perhe mukaan ja siivotkaa tavaroita paikoilleen joka päivä 15 minuutin ajan – tai edes viiden – käytä ajastinta tai vaikka kolmea lastenlaulua. Siinäkin ajassa ehtii ihmeitä! Mieli lepää, kun edes olohuoneen pöydän saa esille. Samalla varttitaktiikalla voi jakaa viikkosiivouksen pienempiin paloihin.
Älä itse ole osa ongelmaa. Vaikka kaikki muut perheessä tuntuisivat keskittyvän siihen, miten saavat sotkua lisättyä, tee sinä itse toisin ja keskitykin siihen, että palautat ainakin itse käyttämäsi tavarat paikoilleen.
Zen-kohta. Kun koko koti muistuttaa taistelutannerta, ota itsellesi vartti ja järjestä sukkasi värijärjestykseen tai raivaa kylppärin peilikaapista yksi hylly oikein nätiksi. Kun ahdistaa, hakeudu lepuuttelemaan omaan zen-kohtaasi.
Lelujen vaihtovarasto. Jos ongelmana on lattioilla vellova lelumeri, vie osa leluista varastoon tai laita ne yläkaappiin. Tästä on kaksi hyötyä. Ensinnäkin tavaraa leviää vähemmän. Toiseksi viikon parin päästä voitte pitää lelujen vaihtopäivän, jolloin varastossa olleet lelut tulevat takaisin ja osa käytössä olevista menee varastoon. Lapset innostuvat näin uudelleen vanhoista leluistaan ja saat hetken olla rauhassa.
Järjestä paikka työkamoillle. Siippani kotitoimisto sijaitsee sohvan takana olevassa korissa silloin kun hän ei ole töissä. Vastaavasti eskarilaisemme esikoulu kootaan työskentelyn jälkeen sohvapöydällä olevaan laatikkoon. Töiden saaminen pois silmistä vähentää paitsi ympäriinsä lojuvaa tavaraa, myös sotkuista vaikutelmaa.
Sopikaa pelisäännöistä. Perheessä voidaan lähteä liikkeelle siitä, että jokainen siivoaa omat jälkensä ikätasonsa mukaan ja lisäksi osallistuu yhteisiin hommiin, kuten tiskaamiseen, pyykinpesuun ja siivoukseen. Jos tästä ei löydy yhteistä säveltä, voi kouluikäisten ja hiukan nuorempienkin kanssa pitää Molemmat voittavat -palaverin, jossa ratkotaan tarveristiriitoja, jollaisia kodin järjestykseen liittyvät ristiriidat usein ovat. Ohjeet (englanniksi) löydät tästä. On tärkeää noudattaa niitä pilkulleen, jotta palaveri onnistuu.
Aktivoi lapset pitämään huoneensa siisteinä maksuttomalla Lastenhuone siistiksi vartissa -minikurssilla.
Ruuanlaitto
Tue lasten omatoimisuutta. Varaa sellaista aamu- ja välipalaa, jonka lapset voivat ottaa itse esille (käytä Molemmat voittavat -menetelmää, jotta he myös siivoavat jälkensä pöydästä), perusta vaikka välipala-asema. Katso, että astiat ovat lasten ulottuvilla.
Tingi lounaasta. Meillä syödään kesälomalla usein pelkkää (pähkinöin ja/tai rusinoin terästettyä) puuroa lounaaksi. Se valmistuu nopeasti. Puuropäivinä päivällisen voi syödä hiukan varhemmin.
Tingi periaatteistasi. Toinen nopea vaihtoehto ovat einekset, joita kouluruokakin suunnilleen on. Jos einekset ovat sinusta pahinta saatetta, jota ihminen voi sisäänsä lappaa, niin muista että tilanne on väliaikainen. Kenenkään terveys ei mene pilalle pinaattilettujen tai hernekeiton syömisestä joidenkin viikkojen ajan.
Suurtalouskokkaa. Tee niin iso illallinen, että jämät voi lämmittää seuraavana päivänä lounaaksi.
Tilaa ruoka ravintolasta, paikallinen yrittäjä kiittää! Monissa ravintoloissa noutoannokset ovat sitä paitsi niin isoja, että niistä riittää hyvin kahdelle aterialle.
Anna lasten hakea lounas koulusta. Useimmat koulut ovat järjestäneet jonkinlaisen kouluruuan jakelun.
Kyseenalaista tavat ja tottumukset. Aina ei ole pakko syödä lämmintä ruokaa kahdesti päivässä, varsinkaan poikkeusoloissa. Monessa maailman kolkassa lämmin ateria on kerran päivässä.
Älä käy kaupassa. Säästät tunteja tilaamalla ruuat nettiruokakaupasta kotiinkuljetuksella, jos sellainen on saatavilla. Samalla vältät kontakteja. Bonuksena lapset pysyvät poissa jaloistasi, koska he rakentavat ajoneuvoja, asuja ja majoja ruokakaupan pahvilaatikoista.
Työrauha
Käänny koulun puoleen. Jos joudut tukemaan lastasi etäkoulun käymisessä oman jaksamisesi kustannuksella, ota yhteys kouluun ja pyydä tukea. Etäkoulussa opetusvastuu on opettajalla.
Käänny esihenkilösi puoleen. Jos oman etätyösi tekeminen on mennyt aivan rimpuiluksi, ota yhteyttä esihenkilöösi tai työterveyteen ja pyydä tukea. Ehkä sinulla on liikaa työtä tai ehkä työtä voidaan järjestellä uudelleen. Etätyövinkkejä lisää täällä.
Vuorottele puolison kanssa työnteossa, jos sinulla on puoliso. Toinen voi aina vuorollaan olla päivystävä vanhempi, jonka puoleen lapset saavat kääntyä.
Vuorottele kaveriperheen kanssa. Ulkoiluttakaa pikkulapsia vuorotellen. Kontaktien minimoimiseksi on parempi tavata yhtä ja samaa kaveria kuin useita eri kavereita eikä ainakaan tätä kirjoittaessa lasten pienimuotoisia puistotreffejä ole kielletty.
Anna isomman koululaisen ulkoiluttaa perheen pienimpiä. Näin myös laitteistaan irrotettu teini saa raitista ilmaa.
Jousta ruutuaikasäännöistä. Jotta saat työrauhaa, anna lapsen katsoa ohjelmia tai pelata. Kehittäviä pelejä löytyy Yle Areenasta. Laita lapselle kuulokkeet, niin et itse joudu kuuntelemaan hermoon käyviä jollotuksia.
Järjestä lapselle oma “nettipalaveri”. Eskarilaisemme leikkii sujuvasti etäyhteydessä kaveriin. Yhteys kannattaa virittää pädillä tai läppärillä, jotta leikkijät näkevät toisensa ja lelut. Voit saada parikin tuntia rauhallista työaikaa, mutta varaudu toimimaan IT-tukena, jos yhteydet pätkivät.
Eristä itsesi kodin möykästä korvatulpilla, peltoreilla tai vastamelukuulokkeilla.
Rauhoita lapsi äänikirjalla. Oma eskarilaiseni viihtyy hämmästyttäviä toveja leikkimässä tai askartelemassa, jos saa samalla kuunnella Ella ja kaverit -kirjoja. Jotkin kirjojen kuuntelupalvelut ovat avanneet palvelunsa koululaisille kevään ajaksi ja useimpiin palveluihin on tällä hetkellä saatavilla 30 päivän maksuton kokeilujakso. Itse olen tyytyväinen maksava asiakas.
Muista, että lapsen saa viedä päiväkotiin, jos tilanne sitä vaatii.
Bonusvinkki
Pidä lapset lähelläsi ja hassuttele heidän kanssaan ❤️ Se lataa myös aikuisen akkuja.
*
Onko sinulla hyvä kaaoksenhallintavinkki? Jaa se kommenteissa. Saatan nostaa sen tekstiin.
12 kommenttia artikkeliin ”Ammattijärjestäjä vinkkaa: Näin hallitset kaaosta, kun perhe on kotona 24/7”
Mahtavia vinkkejä. Minusta myös se, että suhtautuu kotiin niinkuin työhön: rajaa ajan joka kodin järjestämiseen on käytettävissä – jos se on kesken se on kesken – ylitöitä ei tehdä.
Jos pyykkikoria ei kerinnyt tyhjentää niin sitä ei kerinnyt tyhjentää. Sitä ei kannata harmitella vaan siirtää seuraavaan sopivaan väliin. Ikäänkuin se olisi palkkatyö. Turha siihen on enempää ajatuksia tuhlata kun täytyy keskittyä kulloinkin käsillä olevaan.
Kiitos! Tämä on totta ja nyt kun sanoit, tulin ajatelleeksi, että olisi vielä voinut kirjoittaa priorisoimisesta. Kun aika on rajallinen resurssi, täytyy miettiä, mitkä ovat juuri kullakin hetkellä tärkeimmät asiat saada aikaan ja mitä arvoja (siisteys, itse alusta asti tehty ruoka jne.) välttämättä haluaa priorisoida ja mistä joustaa.
Täytyykö sitä pyykkikoria edes tyhjentää. Kaikki löytävät tarvittaessa omat vaatteensa korista. Ei haittaa, jos ne ovat vähän ryppyisiä, kun ollaan vaan kotona.
Kotona ollessa pyykkiä ylipäätään tulee vähemmän, kunhan hoksaa, ettei tartte ihan koko ajan olla vaihtamassa, kun ollaan vain omien kesken 🙂
Loistava kirjoitus!
Tuosta työrauhasta: Koulunkäynninohjaajien työpanosta ei monessakaan koulussa hyödynnetä tällä hetkellä parhaalla mahdollisella tavalla. Vanhemmat, ilmoittakaa heti opettajalle, jos lapsenne tarvitsee lisätukea. Erityisesti, jos lapsenne on saanut koulussa ohjaajan tukea, hänen pitää saada sitä kotiinkin.
Kyllä! Meillä etäkoulu sujuu tosi hyvin ja koulussa oli jo valmiiksi varauduttu tilanteeseen heti kun ensimmäiset koulukohtaiset karanteenit tulivat. Mutta huolestuneena olen kuunnellut joidenkin vanhempien kommentteja. Pallo takaisin kouluun vaan niin kauan, että homma alkaa sujua.
Kirjoittajalla ei taida olla kokemusta suurperheen arjesta. Kenellä on aikaa näpytellä netissä suurperheen ruokatilaus? Eivätkä vanhemmat voi eristää itseään kodin arjesta korvatulpilla. Monilapsisessa perheessä aina sattuu ja tapahtuu. Ja kasvavat lapset ja nuoret tarvitsevat ruokaa, ajatus yhdestä lämpimästä ruoasta on toiveajattelua. Kirjoittajan tarkoitus lienee ollut hyvä, mutta ilman kokemuspohjaa isommasta perheestä, ei kannattaisi jaella vinkkejä perhearjesta.
Suurperheestä ei tosiaan ole kokemusta, kirjoittajan perheessä on vain kolme lasta 🙂
Oma vinkkini, jonka otin käyttöön jo ac (ennen koronaa): ”karenssilaatikko”. Lapsia ohjeistettiin keräämään akunsa ja taskarinsa pois lattioilta ja huoneidensa ulkopuolelta kun eivät lue niitä. Joka kerta kun eivät menneet paikalleen, siirsin lojuvat sarjikset kellariin erilliseen karanteenilaatikkoon. Muutamassa viikossa paperisotku siistiytyi ja lukutoukatkaan eivät enää pysähtyneet lukemaan aina kun edessä oli paperia. Nyt laajennan kokeilua ”lelu/epämääräiset nuorisoesineet/askartelut”-laatikolla.
Tarkoitus toki on, että jos lapsi kaipaa jotain esinettä, sen saa hakea. Akuja joskus käydään lukemassa, mutta ne pitää palauttaa laatikkoon. Koskaan eivät ole vielä kyselleet nimeltä yhtäkään (2v ollut käytössä).
Suurperheelle ruokien nettitilauksesta: ensimmäisellä kerralla siihen menee toki aikaa, helposti puoli tuntia tai enemmänkin. Vähemmän kuitenkin kuin kauppareissuun. Useimmissa palveluissa (esim. Foodie) viime tilaus tallentuu niin, että nopeimmillaan seuraava tilaus tulee alle 30 sekunnin. Itse jos on kiire niin tuo on nopein tapa saada ruokaa – toki normaalistikin odotusaika on päivän, nyt yli viikon.
Tunnen ainakin yhden kuusilapsisen perheen joka pitää ruoan tilausta arjen pelastajana.
Nettiruokatilaukseen todellakin menee vähemmän aikaa kuin kaupassa käyntiin, varsinkin jos ostaa paljon. Ensimmäisen kerran jälkeen kauppa muistaa ostokorin eikä tarvitse kuin säätää senhetkisten halujen mukaan. Joku muu keräilee, pakkaa ja kuljettaa tavarat.
Vinkkinä niille, jotka vierastavat ruokatilausta, että eniten vie aikaa ensimmäinen kerta (joka kyllä voi viedä pitkään). Mutta sen jälkeen homma on nopea, koska sen vanhan kauppalistan voi yleensä siirtää sellaisenaan suoraan ostokoriin, ja sitten täydentää tilausta tarpeen mukaan.
Toinen vinkkini on erottaa edelleen arki ja viikonloppu toisistaan, sillä muuten päivistä tulee samanlaista mössöä. Meillä ero tehdään esim. niin, että arkisin pitää aamulla laittaa vaatteet päälle ennen kuin koulu ja työt alkavat, mutta viikonloppuisin saa löhötä pyjamassa niin pitkään kuin haluaa.
Hyviä vinkkejä! Nettiruokakauppa säästää sitä enemmän aikaa, mitä isomman tilauksen tekee.