Lapsiperheen pieni eteinen toimivaksi

Vieraileva kirjoittaja: Johanna

Ilana: Eteinen on monen kodin murheenkryyni: kenkien, takkien, harrastusvälineiden, kassien, tilpehöörin ja kaikenlaisten tulossa ja menossa olevien nyssäköiden täyttämä kapea loukko, jossa on aivan liian vähän kaappitilaa neljän vuodenajan tarpeiksi. 

Eteisen järjestäminen aidosti toimivaksi vaatii paneutumista oman perheen toimintatapoihin sekä jonkin verran kekseliäisyyttä, sillä standardikalustuksessa ei ole otettu huomioon asukkaiden kiirettä, hajamielisyyttä tai mukavuudenhalua saati sopivuutta lapsille. Ja nyt meillä on käsillä mainio esimerkki tällaisesta eteisestä!

Kun blogin lukija Johanna esitteli perheensä eteisen uudistuksen Paikka kaikelle -Facebook-ryhmässä, ilahduin hänen käytännönläheisestä ja tutkivasta otteestaan. Kysyin Johannalta, voisiko hän jakaa niksinsä kanssamme, mihin hän ystävällisesti suostui. Johannan perheeseen kuuluu hänen lisäkseen kaksi päiväkoti-ikäistä lasta. Annetaan hänen kertoa itse:

Johanna: ”Meillä toimiva eteinen on helpottanut älyttömästi arkea. Olen opetellut katsomaan asioita sillä silmällä, mitä juuri meidän perhe tarvitsee enkä mene sen mukaan, mitä yleensä eteisessä pitäisi olla tai mitä muut ajattelevat kodistani. Kerran tajusin, että ärsyynnyin joka ikinen päivä kuljettaa autosta mukaan ottamiani roskia keittiön roskikseen. Miksi en laittaisi eteiseen pientä roskakoria, kun sille olisi jatkuva tarve? Ja näin tein. Toivottavasti joku saa tästä inspiraatiota!

Paikka kaikelle eteisessä

Eteiseen tullessa vasemmalla seinällä on eteistaulu, pystynaulakko, Ikean avattavat seinälaatikot ja kenkien parkkipaikka. Sain inspiraation tehdä eteisjulkaisun ja ottaa kuvat, kun lapset olivat isällään, joten näkyvien paikkojen osalta koukuista puuttuu pienemmän haalari ja isomman välikausitakki ja -housut sekä kenkäkaukalosta molempien yhdet kengät. Laitoin yhden sateenkaarikuvioisen takin koukkuun havainnollistamaan mittasuhteita. Muutoin kuvat ovat stailaamattomia.

1. Roskis eteistaulussa on tarpeen, niin saan tyhjättyä käteni heti autosta mukaan ottamistani roskista, kuten parkkikuiteista, käytetyistä kosteuspyyhkeistä ja välipalakeksien suojapapereista. Roskis on muuten täyttynyt nopeammin kuin pikkuvessamme roskis!

2. Teline posteille ja muille kädestä laskettavalle eteistaulussa helpottaa arkea siinä missä yllä mainittu roskiskin. A4-vetoiseen lokeroon jätin taloyhtiön kokouskutsun, töistä lainassa olevan kirjan ja kuulokkeet. Parissa pikkulokeroissa on tarkoituksella pysyvästi autoni vara-avaimet, huulipuna ja peitepuikko. Auton vara-avainten etänapilla avaan auton, jos takakonttiin pitää lastata illalla valmiiksi tavaraa, jolloin vältyn kaivamasta auton käytössä olevia avaimia takin taskusta ja hukkaamasta niitä. Huulipunan ja peitepuikon ostin erikseen eteistauluun, koska minulla on usein tapana pikastailata itseni ennen lähtöä jonnekin eteisessä sillä aikaa, kun lapset pukevat. Aiemmin hain meikit erikseen vessasta, kunnes ymmärsin, että ne ansaitsevat meidän kodissa eteisessä oman paikkansa – tavallaan samalla logiikalla, kun eri vessoissa on omat vessapaperirullansakin. 😉 Eteistaulussa on myös pikkukoukkuja satunnaiseen ripustamistarpeeseen, vaikkapa vieraiden avaimille. Säilytyslaatikoissa on myös laskutaso, jota käytän paljon lähteville tavaroille. Kuvassa näkyy postitettava XXS-paketti odottamassa lähtöään ovesta ulos.

3. Lapsille sopivalle korkeudelle kiinnitetyt apinakoukut auttavat lapsia oppimaan vaatteiden laiton naulakkoon kotiin tullessa. Koukut ovat välittömästi lapsien kohdalla siinä vaiheessa, kun he ovat riisuneet ulkovaatteet päältään. Apinakoukut valitsin, koska ne miellyttivät minua ja lapsia, ja koukku on helppo käyttää – Dotsit ja pallopäiset koukut ovat kauniita, mutta eivät toimisi meillä. Lapsista on hauskaa laittaa takit apinoiden häntiin – ja äidin mielestä mustat apinakoukut ovat tyylikkäät. Jostain syystä monet aikuisvieraat ripustavat takkinsa juuri apinakoukkuihin!

4. Ovessa on kiinni naulakko lähteviä tavaranyssyköitä, esimerkiksi päiväkotiin menevää vaihtovaatepussia, varten.

5. Lapset saavat asusteensa heitettyä hyvin matalalla kynnyksellä Ikean seinäsäilytyslaatikoihin. Näiden suunnittelija muuten ansaitsisi mielestäni lähestulkoon Nobelin rauhanpalkinnon, sillä nämä laatikot ovat tuoneet meille juuri sitä rauhaa arkeen helppokäyttöisyytensä ansiosta. Laatikon luukuissa on jotain taikavoimaa, koska jostain syystä lapset ja minä laitamme (ja joskus paiskaamme) ne aina kiinni. Luukuissa on lapsen kasvokuva ja kuva asusteista. Lapset muistavat siten, kumpi laatikko on kumman asusteille, ja myönnettäköön, että kuvatuet auttavat myös äitiä!

6. Luovuin kenkätelineistä, jotka koin epäkäytännöllisiksi. Vaikka nostin ja järjestelin kengät kenkätelineisiin, niin usein kengät silti tippuivat lattialle. Tilalle hankin kenkäkaukalot, mutta olisin voinut pärjätä ilmankin niitä.

7. Pidän toistaiseksi pikkutuolia apinakoukkujen alla, kun pienempi vähän varvistelee apinakoukuille. Kun hän on kasvanut muutaman sentin lisää, poistan tuolin!

Kahdesta Ikean seinänaulakosta rakennettu ”puu” on vieraiden takeille ja muulle ripustettavalle. Naulakko on ollut kovassa käytössä.

Suunnitelmia: Eteistaulun päälle tulee vielä hattuhylly, jonne siirrän pikkulaukut ja hatut, jolloin naulakkoon jää enemmän tilaa. Säilytyslaatikoiden asustekuvatuet vaihdan kesäteemaisiin (hyvästi pipot, tervetuloa lippikset!).

Helppokäyttöisyys ennen kaikkea

Otin peililiukuovikaapista toisen peilioven pois pitkän harkinnan jälkeen. Molemmat ovet eivät koskaan olleet muutenkaan kiinni ja käyttäessäni niitä aina joku tavara oli edessä. Poistettu peililiukuovi sai uuden elämän kaipaamanani pukeutumispeilinä vaatehuoneessa.

8. Henkaritankoon löytyi lähes sopivan kokoinen ovinaulakko Clas Ohlsonilta. Se on melko jämäkkä jo nyt, mutta kun väliin laittaa huopatassun, niin ei keiku sitäkään vähää. Vihaan henkareita!

9. Kypärille löytyi paikat sivuseinältä kaapin sisältä. Kiinnitys on toteutettu irrotettavilla Tesa-tarrakoukuilla.

10. Kaapin pohjalle saa myös heitettyä useammat työ- ja koulureput. Ihanaa, kun ei tarvitse enää kompastella niihin, kun aiemmin ovat lojuneet keskellä vähäistä lattiatilaa! Hoitolaukun taas myönnyin siirtämään vaatehuoneeseen, koska se olisi vienyt liian ison tilan kaapista vähäiseen käyttöönsä nähden.

Suunnitelmia: Kaapin lattialle on vielä tulossa kuramatto ja kypärille kuvatuet lapsia varten. Haaveilen myös liiketunnistimellisista lisävalaistuksista kaapin kattoon, jolloin saisin kaappiin pientä arjen luksusta.

Ratkaisut oman arjen mukaan 

11. Henkareita on vielä täällä käytössä harvemmin käytettävillä vaatteilla, koska kolmas ovinaulakko ei enää mahtunut.

12. Elfa-vetohyllykössä säilytetään harvemmin tarvittavat asusteet ja vaatteet minulle ja lapsille – jokaisella oma laatikko. Ylimmässä laatikossa on satunnaista säilytettävää sälää, kuten rattaiden sadepussukka, sateenvarjo, vara-jalkarenksuja ja heijastimia. Säilytän siellä myös pysyvästi tekstiilitussia, koska huomasin nimikoivani lasten vaatteet aina eteisessä.

13. Ikean seinäsäilytyslaatikot pääsivät tännekin. Sijainnin keksi ystäväni, jolta pyysin mielipidettä laatikoiden sijoitteluun. Ylimmässä laatikossa säilytän tällä hetkellä lasten seuraavan päivien vaatekertoja. Keskimmäisessä laatikossa on paperinkierrätys, jonne saan nakattua heti roskiin menevät postit. Alimpaan laatikkoon perustin harkinnan jälkeen toisen likapyykkipisteen lasten käyttöön, koska likaisia vaatteita löytyi usein vierestä lattialta. Lapset osaavat kyllä viedä likapyykkejä kylpyhuoneen pyykkikoriin, mutta totesin, että paikka oli heille liian kaukana ja pyykkikorikin pienemmälle vähän liian korkea. Siksi systeemiä piti helpottaa.

14. Mainittakoon vielä ovisilmähankinta! Ostaessani ovisilmän asennuksen päätin panostaa digitaaliseen ovisilmään, jossa on näyttö. Siitä lapsikin näkee, kuka on tulossa, vaikkei lapsi ylläkään ovisilmään.

Kuvassa eivät näy ylähyllyt, jossa säilytän tauolla olevia kausivaatteita. Vinkin sain Konmari-kirjasta, ja ratkaisu on ollut mainio. Kun kynnys päästä käsiin kausivaatteisiin on matala, pystyn käynnistämään tylsän vaihtoruljanssin pätkissä ja sopivassa vireystilassa heti halutessani ajatuksen tullessa mieleen.

Suunnitelmia: Aion vielä vähentää henkareita penkomisvaran saamiseksi. Ikean seinäsäilytyslaatikoiden päälle tekisi mieli laittaa peili. Laitan myös seinäsäilytyslaatikoihin kuvatuet sisällöistä, jolloin saan lapset paremmin mukaan laatikoiden käyttöön. Muutamille ei-päivittäin käytettäville kengille olen jo hankkinut Elfa-kenkäripustimen, jonka voi integroida käytössä olevaan koritelineeseen.

Eteisen järjestäminen ei ole yhden illan juttu

Muutokset ovat tulleet vuosien aikana pohdittua, kun olen huomannut, mikä toimii meillä ja mikä ei. Projekti on edennyt vaiheittain. Välillä on ollut hiljaisempaa, välillä on rysähtänyt. Harkinta-aika toteuttamiseen on ollut ajoittain pitkä siksi, että on pitänyt tehdä ensin toinen päätös ennen seuraavan lukitsemista – osin siksi, että olen halunnut testata, onko ideani hetken mielijohde vai todellinen tarve – ja osin siksi, että projekti on välillä ollut saamattomuuttani pysähdyksissä kaiken arkikiireen keskellä.

Makustelen, pyörittelen ideoita, asetan hakuvahteja tori.fi:hin ja googlettelen rauhassa sopivia vaihtoehtoja. Merkkaan myös mittoja eri paikoista kännykkään ylös valmiiksi. Jos tulee yllättäen sopiva tuote vastaan kirpparilla tai kaupassa, voin mittojen ansiosta tarkistaa jo paikan päällä, ovatko mitat kunnossa. Vältän tavaran tai säilytysjärjestelmän ostoa, jos en ole varma, toimiiko se. Silti virhehankintoja tulee, mutta onneksi kuluttajalla on 14 vrk palautusoikeus 😉

Eteinen on mielestäni aliarvostettu huone. Usein kiireinen siirtymätilanne toistuu juuri eteisessä ja useita kertoja päivässä, joten eteinen ansaitsee mielestäni kaiken mahdollisen ajankäytön ja panostuksen, jotta siellä toimiminen onnistuu vaikka silmät kiinni.

Toisekseen eteinen on myös muista huoneista poikkeava huone, koska käytännöllisyys menee kauneuden edelle. Jos ihan kaiken tavaran piilottaa sisustuslehtimäisesti ja pelkistetysti ovien taa, niin se näyttää harmoniselta, mutta usein se ei oikeassa elämässä toimi. Käytännöllistä on, että jatkuvassa käytössä olevat ulkovaatteet ja muut tavarat ovat mahdollisimman esillä. Ainakin meillä ovet repsottavat kiireisten lähtöjen jäljiltä auki paljastaen joka tapauksessa piilotetuksi tarkoitetut vaatteet ja esineet, ja se jos mikä häiritsee itseäni!

Koska harvemmin eri perheenjäsenten ulkovaatteet, kengät ja asusteet ovat samaa sävymaailmaa, niiden värimaailmojen sekoittuminen iloisesti keskenään on mielestäni vain hyväksyttävä käytännön syistä. Itse olenkin luopunut eteisessä samanlaisen harkitun sävyharmonian tavoittelusta kuin muualla asunnossa. Tämä oivallus sai minut poistamaan toisen peilikaapin oven.

Lisäksi olen alkanut rohkeammin porata seinään tarvittavia säilytysratkaisuja ja luopunut ”mitäjos-elämästä”, joka on pelkoon enemmän painottuva sukulaisilmaus ”sitku-elämälle”. Mitä jos talo joskus myydään, ja porausjäljet laskevat myyntiarvoa? Mitä jos lasten kasvaessa he eivät enää käyttää apinakoukkuja?

Jos jää aina miettimään, että mitä jos porattu säilytysratkaisu on joskus oma tai seuraavan asukkaan murheenkryyni, niin joutuu elämään tätä hetkeä toimimattomien ratkaisujen kanssa. Esimerkiksi meillä pystynaulakon on hyvä olla porattuna kiinni seinään lattialla seisovan naulakon sijaan kaatumisvaaran vuoksi lasten melskatessa ja juostessa eestaas naulakon ohi. Toki käytän taulutarroja ihan aina kun mahdollista, mutta seinäsäilytyslaatikoissa ja vaatekoukuissa on vain porattava surutta. Voin kyllä aikanaan esimerkiksi myydä edelliset säilytysjärjestelmät pois tori.fi:ssä ja hankkia uutta tilalle harkintani mukaan. Porausjäljet saa peitettyä pakkelilla tai vielä nopeammin rautakaupasta saatavilla peittolapuilla.

Järjestysratkaisujen viilaaminen on minulle intohimoinen harrastus. En todellakaan ajattele, että jokaisen tulisi tehdä näin paljon ajatustyötä asiaan. Juuri siksi jaoinkin tämän, jos joku saisi valmiiksi pureskeltuja ideoita omaan käyttöönsä! Jos autan edes yhden kiireisen vanhemman, työssäkäyvän tai kenen tahansa arkea julkaisullani, niin tämä julkaisu kannatti tehdä 🙂

Johannan vinkit eteisen järjestämiseen

1. Arvosta eteistä huoneena. Uskallan väittää, että moni meistä viettää siellä paljon enemmän hereilläoloaikaansa kuin makuuhuoneessaan! Yritä priorisoida eteisen järjestämiseen sen ansaitsemaa aikaa ja tarvittaessa rahaa.

2. Sinulla on oikeus helppoon arkeen juuri tässä elämäntilanteessasi. Elä tätä päivää, ei sitku- tai mitäjos-elämää. On ok ja normaalia, että tarpeet muuttuvat eteisessäkin ajan kanssa. Muutoksia voi tehdä tarpeiden muuttuessa.

3. Ajattele rohkeasti boksin ulkopuolelta ja analysoi OMAA arkeasi SINUN eteisessäsi. Mihin kaipaisit enemmän laskutilaa tullessa ja mennessä? Mieti konkreettisia ja usein toistuvia arjen tilanteita: töihin lähtö, kauppaan lähtö, lasten kanssa lähtö, harrastuksiin lähtö, kiireinen lähtö… Mitä tavaroita kuljetat tällöin aina käsissäsi? Jos ulkovaatteita ei ole helppo säilyttää niille suunnitelluilla paikoilla, onko säilytyskynnystä mahdollista helpottaa? Koliseeko joku tavara aina seinään tai toiseen tavaraan, kun laitat sitä paikoilleen eli tarvitaanko suorempi siirtoväylä tai penkomisvaran lisäystä? Jos tavarakasoja muodostuu tiettyihin paikkoihin, onko mahdollista luoda näille paikoille laskupiste? Myös vieraat kannattaa huomioida: usein kyläilijät pitävät siitä, jos voivat laittaa ulkovaatteensa näkyvillä olevaan helppoon naulakkoon.

4. Ylennä eteisen sisääntulonäkymä paraatipaikaksi sinua eniten ilahduttaville tauluille, kasveille tai koristeille. Se piristää, kun tulet väsyneenä tai nälkäisenä kotiin töistä tai kaupasta. Paraatipaikka korvaa kauneuden menettämistä eteisen toiminnallisissa paikoissa, joissa käytännöllisyys menee ulkoisten seikkojen edelle. Paraatipaikalle kannattaa sijoittaa myös kello.

5. Hyödynnä eteisessä kuvatukia erityisesti, jos sinulla on lapsia. Kuvia saa Papunetistä tai ne voi piirtää. Jos lapsi piirtää itse kuvat, hän voi innostua järjestyksen ylläpidosta ihan eri tavalla. Jos lapsi ei osaa lukea vielä omaa nimeään, koulukuvien kuvatarra tai isompi kuva kertoo aivan suoraan, kenen säilytyspaikasta on kyse.

6. Jos kuvatukia ei tarvita, niin osta Dymo-laite ja nimikoi kategoriat sillä, sillä tekstit helpottavat aikuistakin. Voit jättää eteisen laskutasolle valmiiksi muistilapun ja kynän ja kirjata dymotettavia sanoja eteisessä paperille sitä mukaa, kun huomaat tekstien tarvetta. Sopivana hetkenä voit sarjadymottaa kerralla isomman määrän.

7. Kerro eteisen järjestämisongelmasi kaverille tai someen vaikka Paikka kaikelle -faceryhmään. Kun joudut sanoittamaan ongelman, niin saatat puhuessasi huomata itse ratkaisun jo ennen kaverin kommenttia. Kaveri usein näkee tilan objektiivisemmin ja kyseenalaistaa ratkaisuja ilman tunnesiteitä, jotka saattavat estää itseäsi harkitsemasta epäkäytännöllisestä säilytysjärjestelmästä luopumisesta.

8. Mitä pienempi eteinen on, sitä enemmän seinätilaa kannattaa hyödyntää ja vähäistä lattiatilaa säästää pukeutumiseen ja lyhytaikaiseksi laskualueeksi vaikkapa kauppakasseille. Tämä ei ole maksettu mainos, mutta esimerkiksi Ikean seinäsäilytyslaatikot ovat niin monipuolisia, etten ole vielä löytänyt niiden hinta-laatusuhdetta voittanutta järjestelmää. Ne vievät älyttömän vähän tilaa syvyyssuunnassa, niiden luukkuihin saa helposti kiinnitettyä kuvatuen tai dymotekstin, niihin saa tavarat heittämällä (ja luukku tulee laitettua myös kiinni!), materiaali on helposti puhtaana pidettävää muovia, niitä voi yhdistellä isommaksi kokonaisuudeksi ja päällä on kourullinen laskutila.

9. Pyri säilyttämään eteisessä tai sen välittömässä läheisyydessä tauolla olevat kausivaatteet ja asusteet sen sijaan, että säilyttäisit niitä kauempana asunnossa tai varastossa. Tauolla olevat kausivaatteet kannattaa säilyttää kategorioina yksi yhteen siinä missä ne ovat käytössä ollessaankin säilössä, esimerkiksi perheenjäsenten mukaan lajiteltuna. Näin kausivaatteiden vaihtoruljanssi on toteutettavissa osissa ja matalalla kynnyksellä.

10. Muista, että teet eteisestä käytännöllistä vain itseäsi varten – ja vain, jos itse koet siihen tarvetta. Jos sinulle henkarien käyttö ei ole ongelma kuten minulle, niin silloin henkarit ovat sinulle hyvä ratkaisu! Mitä enemmän perheenjäseniä ja mitä pienempi eteistila on, sitä enemmän haasteita on, ja sitä enemmän kärsivällisyyttä ja itsemyötätuntoa tarvitaan. Pienistäkin edistysaskelista pitää iloita!

Mikä elämässä on tärkeintä

Tässä on oma eteisen paraatipaikkani eli sisääntulonäkymäni. Olen laittanut kellon lisäksi tarkoituksella siihen kaikkea kaunista ja merkityksellistä, kuten kuvan perheestämme sen sijaan, että olisin laittanut perhekuvan olohuoneeseen sohvan yläpuolelle. Perhetaulun alla on lapseni piirros My Little Da Vinci -kehyksessä, johon saa vaihdettua taideteoksen helposti vain avaamalla lasiluukun.

Kun tullaan töistä ja päiväkodista lasten kanssa väsyneinä ja nälkäisinä kädet täynnä kannettavaa, muistan jotain tärkeää… Muistan sen, miksi käyn töissä, pyöritän arkea ja mikä on elämässäni tärkeintä: oma perhe <3

Haluaisin sisustaa tilaa vielä lisääkin, kuten maalata seinää. Tarkoitus on asettaa seinälle vielä Time Timerin halpisversio kiireisiä aamuja varten ja jostain lukemani tsemppilause vanhemmuuteen: ”ei ne märät kumpparit, vaan se lämmin halaus”. Siihen toteamukseen onkin hyvä lopettaa. Kiitos Ilana, kun pääsin mukaan blogiisi!”

*

Ilana: Lämmin kiitos Johanna! Arjen toimivuuden kannalta on tärkeää tuntea itsensä ja perheensä. Jos ei ikinä sulje kaapinovea, sen voi yhtä hyvin poistaa. Jos kenkien laittaminen kenkätelineeseen on perheenjäsenille turhan vaivalloista, etsitään toinen tapa säilyttää ne. Jos pyykkiä käsitellään eteisessä, sinne kannattaa ramppaamisen ja pinojen vähentämiseksi perustaa pyykkipiste. Jos visuaaliset tuet tai etiketit auttavat perhesovun säilyttämisessä, niitä kannattaa ehdottomasti käyttää.

Itse painotan eteisen tai minkä tahansa tilan järjestämisessä esteiden poistamista. Esteitä ovat tai voivat olla esimerkiksi liiat tavarat, ovet, kannet tai vaikka henkarit. Jokaisella on omat esteensä, sillä jonkun mielestä liukuovikaappi on maailman paraskeksintö, mutta toinen vihaa sitä. Jokaisella on myös oma kynnyksensä sille, kuinka monta estettä jaksaa ylittää laittaakseen tavaran takaisin paikoilleen. Yleensä mitä vähemmän esteitä, sitä helpompaa järjestystä on ylläpitää.  

Oman kodin ratkaisuja miettiessä kannattaa pitää mielessä, että ei ole olemassa ”kodin sääntökirjaa”, joka määräisi että kaikilla pitää olla ruokapöytä, sohva tai vuode. Jos itselle jokin muu ratkaisu istuu paremmin, niin sitten sitä kohti.

 Ps. Tästä Instagramin ”kohokohdasta” pääset kurkistamaan, millaisia ratkaisuja olen tehnyt omassa eteisessäni.