Pintaa syvemmin tavaratulvasta ja sen patoamisesta. Blogia kirjoittaa tietokirjailija, ammattijärjestäjä Ilana Aalto.

12 raivaajatyyppiä, joille tavarasta luopuminen tuottaa tuskaa

Pitäisi raivata tavaraa, mutta homma jää jumittamaan, koska poistopäätöstä ei vaan synny. Marie Kondo käski kysyä “tuottaako tavara iloa”, mutta mitä jos se oli niin kallis, ettei siitä raaski luopua tai jos mummo antoi sen lahjaksi ja käski pitää hyvää huolta?

Päätöksentekotilanteissa käymme päänsisäistä vuoropuhelua, jossa haemme perusteluja päätökselle. Usein ajatus kiertää kehää, koska erilaiset rajoittavat uskomukset pitävät meitä pihdeissään. Sisäinen ääni saattaa suorastaan valehdella, sanottiin taannoisessa Hesarin jutussa. On vaikeaa tehdä valistuneita päätöksiä, jos oma pääkin syöttää puppua.

luopumisen tuska
Kuva Unsplash.

 

Halusin tietää, mitä sisäinen ääni supisee tilanteissa, joissa koetaan luopumisen tuskaa. Kysyin tätä Paikka kaikelle -somekanavissa, ja supinaahan riitti! Alla olevat esimerkit on saatu suoraan lukijoilta.

Koostin sisäisen äänen kuiskimista uskomuksista 12 raivaajatyyppiä. Löydätkö omasi joukosta?

1. Varautuja: Kyllä tätä voi vielä tarvita 

  • Tälle voisi olla käyttöä mökillä.
  • Aika paljon lautasia… mutta jos muut menee rikki, on hyvä olla varalla.
  • Jos lähtee kaupoista etsimään, kun tarve tulee, niin ei varmasti löydy yhtä hyvää.
  • Saatan joskus tarvita teemabileisiin tai naamiaisiin.

Varautuminen on viisautta. Ylivarautuminen sen sijaan heittää kapuloita arjen rattaisiin: ylivarautuja ei muista, mitä omistaa eikä varsinkaan löydä varastoistaan mitään. Pohjimmiltaan ylivarautujaa piinaa epävarmuus selviytymisestä ja hän suhtautuu varauksella siihen, miten tulevaisuudessa käy.

2. Huolehtija: Joku muu voi tarvita tätä 

  • Jos joku ystävä tai tuttu sattuisi joskus tarvitsemaan niin vois sitten auttaa antamalla/lainaamalla tämän tavaran heille.
  • Ei siihen mee kauaa kun muksu menee jo kouluun ja sitten se tarttee näitä kyniä ja toimistotarvikkeita. 
  • Lapset kasvettuaan muuttaa omiin koteihinsa ja tarvitsevat mukaan verhoja, mattoja ja astioita.
  • En itse tykkää tästä, mutta kyllä joku varmasti keräilee tällaisia!

Aina ylivarautujalle ei riitä omaan tarpeeseen varautuminen, vaan hän huolehtii myös muiden selviämisestä laittamalla tavaraa jemmaan naapureita, kumminkaimoja ja täysin tuntemattomiakin varten.

3. Markanvartija: Se oli hankittaessa niin kallis 

  • Tää on keräilyesine, joten tää voi olla tulevaisuudessa arvokas.
  • Näitä on vaikea saada myytyä ja maksoivat kauheasti.
  • Jos joskus tarvin, säästyy rahaa, kun löytyy säästöistä.
  • Nää on arvokasta taidelasia, en voi luopua vaikken tykkää käyttää.
  • Entä jos tämä menee rikki kirppiksellä, niin jään sekä ilman rahoja että tätä tavaraa.

Markanvartija  pelkää taloudellista menetystä. Hän näkee vanhoissa romuissakin euroja, mutta tunnesuhde tavaraan saattaa sumentaa arviointikykyä. Pelon juuret ovat aiemmissa puutteen kokemuksissa, omissa tai edellisten sukupolvien.

4. Velvollisuudentuntoinen: Mitä sen antaja sanoisi

  • Äitini on tehnyt tämän minulle.
  • Äitikin säästäisi tämän.
  • Mitä äitikin sanoisi jos tietäisi, että luovun tästä…
  • Äitini ääni: Tämän on pappa ostanut v. 1959, kyllä se pitää säilyttää.
  • Anopilta saatu, suuttuu, jos sitä ei oo, kun tulee kylään…
  • Se on ollut isälläni, joka on kuollut.
  • Tämä tavara on lainassa (ollut vuosia), en kehtaa enää palauttaa, mutta en voi heittää poiskaan koska ei ole minun.

Voi äiti, minkä teit! Velvollisuudentuntoinen pelkää leimaantuvansa kiittämättömäksi, jos pettää lahjan antajan tai perinnön jättäjän (kuvitellut) odotukset. Velvollisuudentuntoisella on vaikeuksia vetää omia rajojaan ja hän löytää itsensä usein toteuttamasta toisten toiveita omiensa sijaan.

5. Tavaranpelastaja: Tämä on vielä käyttökelpoinen

  • On ekologisempaa käyttää olemassa olevaa kuin osta uutta.
  • Mieluummin pidän sitä kaapissa kotona kuin kuormitan jäteasemaa.
  • Tämä ei nyt ehkä kovin nätti ole, mutta kuitenkin mahtuu vielä päälle. 
  • Vaikka tämä vaate on jo kulahtanut ja epämukava, se pitää käyttää oikeasti loppuun, koska puuvillan tuotanto, lapsityövoima ja ilmasto.
  • Olisi hyvä, jos tälle löytyisi joku joka tykkää siitä.

Tavaranpelastaja pitää huolta resurssien tarkasta käytöstä, huolehtii kierrätyksestä ja kestävästä kulutuksesta. Hän kantaa vastuuta siihen pisteeseen, että koti on vaarassa muuttua kierrätyskeskuksen takahuoneeksi. Vastuu jatkuu, vaikka tavara ei enää olisi itsellä: sille on löydettävä “hyvä koti” tai on varmistettava, että se kierrätetään oikein. 

6. Visionääri: Tästähän voi tehdä vielä vaikka mitä 

  • Tämän voisi korjata.
  • Tästä voi askarrella jotain.
  • Tähän kun hommaa uuden varjostimen….
  • Voin uusiokäyttää tätä vielä jossain käsityöprojektissani.
  • Voin käyttää näitä pieniksi menneitä vaatteita vaikka rätteinä.

Luovan visionäärin vahvuus ja haaste on, että hän näkee mahdollisuuksia kaikessa vessapaperihylsyistä pussinsulkijoihin. Samalla hän kuormittaa varastonsa täyteen materiaalia ja tykittää oman to do -listansa tukkoon.  Tekemättömiä askartelu- tai korjausprojekteja on niin paljon, että niiden toteuttamiseen tarvittaisiin vuoden sapatti työelämästä. 

7. Sitkuttelija: Sitten kun mahdun tähän mekkoon  

  • Ihan varmasti onnistun vihdoin laihduttamaan ne 10 kiloa, jolloin mahdun näihin taas.
  • Ehkä tämä mahtuu vielä joskus päälle, jos ei itselle niin lapsille.
  • Nämä koulutusmateriaalit olisi hyvä kerrata joskus.
  • Joskus vielä katson tämän elokuvan uudestaan. 
  • Parempi pitää itse nämä yli 300 kynsilakkaa, koska voinhan mä neljän vuoden tauon jälkeen taas innostua kynsien lakkailusta.

Sitkuttelijalle nykyhetki on aina epätoivuttu tila, josta on päästävä pois. Hänen on vaikea kelvata itselleen sellaisena kuin on. Usein hän säilyttää ja hankkii tavaroita fantasiaminälle, jonka kaltainen toivoisi olevansa.

8. Nostalgikko: Muistan kun ostin tämän

  • Kun tällä on tarina…
  • Tykkäsin tästä joskus tosi paljon.
  • Olen itse kovalla vaivalla tehnyt tämän.
  • Pienet vauvanvaatteet liian vaikeita luopua, kun olisi halunnut enemmän lapsia.
  • Oi, enpä muistanutkaan, että mulla on tämmöinen! Tämä hankittiin silloin kun tyttö oli varmaan parivuotias…
  • Äitini käytti tätä iltapukua, kun Espoosta tuli kaupunki ja tämän pitsimekon osti häihini 1970.

Nostalgikolla on vahva tunneside tavaroihinsa. Hän ei luota mieleensä vaan pelkää unohtavansa tärkeät muistot, jos laittaa tavarat pois. On ihan luonnollista säilyttää muistotavaroita – kunhan koko koti ei ole hukkumassa niihin eivätkä kaikki kodin esineet ostoskasseista kengänpohjallisiin ole muistoja jostain.

9. Löytöhaukka: Tämä on uniikki

  • Kun tällaisia ei enää valmisteta… 
  • Kun materiaali on niin hyvää… (verrattuna nykyisiin). 
  • Pala vanhan ajan sinistä navettapukukangasta, jota ei enää saa mistään.
  • Tuli talon mukana ja on ihan oikea esine, vaikka en itse koskaan käytä tätä.
  • Tää on niin erikoinen, että jos joskus tarvitsen vastaavaa, en varmasti löydä uutta tilalle.

Löytöhaukka uskoo, että hänellä on käsissään erityiskappale, jota olisi olisi vaikeaa tai mahdotonta korvata. Mutta onko hänellä sille mitään käyttöä vai ovatko kaapit ja varastot muuttumassa museon sivukonttoriksi? 

10. Virhettä pelkäävä: Kuitenkin harmittaa myöhemmin

  • En saa sitä enää ikinä takaisin, jos nyt päästän sen menemään. 
  • Alankohan katua, jos joskus tarvitsen tällästä, ja muistan, että minulla on ollut  tällänen, mutta olen luopunut siitä?! 
  • Mutta entä kun mieli taas muuttuu, jos kuitenkin haluaisin silloin käyttää tätä.

Virhettä pelkäävä ei luota päätöksiinsä eikä pysy niissä kovin pitkään. Katumus on hänestä niin ikävä tunne, ettei hän halua ottaa riskiä sille altistumisesta, vaikka se on vain tunne ja tunteet nyt muutenkin menevät jatulevat. Pohjimmiltaan hän ei ehkä tunne itseään kovin hyvin, koska hänen on vaikea erottaa, mikä on hänelle olennaista ja tärkeää, mikä taas ei.

11. Päätösten välttelijä: Käyn nämä läpi myöhemmin

  • Kyllä tämä yksi vielä mahtuu.
  • En nyt just jaksa miettiä tarvitsenko tätä vielä. Odottakoot seuraavaa tavaroiden läpikäyntihetkeä.
  • Ei nää siellä kaapissa mitään pyydä eivätkä vie paljoa tilaa, olkoot, en jaksa hankkiutua eroonkaan.
  • En perustele, jätän sen vaan ajelehtimaan meille.

Päätösten tekemiseen tarvitaan paljon energiaa ja keskittymiskykyä. Jos elämä on hektistä tai itse kuormittunut ja väsynyt, tuntuu helpommalta jatkaa vanhaan malliin, vaikka muutoksella saavuttaisi pidemmällä aikavälillä isommat hyödyt. Jotkin neurologiset tilat voivat heikentää päätöksentekokykyä. 

12. Pikkutarkka: Näissä papereissa voi olla jotain tärkeää

  • Nämä lehdet/kirjat täytyy ensin lukea tai selata läpi. Voi jäädä jotakin hyödyllistä huomaamatta.
  • Näitä kuitteja voidaan vielä kysyä.

Pikkutarkka pelkää jäävänsä paitsi tärkeästä tiedosta tai joutuvansa pulaan, jos jokin paperi puuttuu. Tarkkuus on hyvä juttu, paitsi siinä vaiheessa, kun vierashuoneen ovesta ei enää mahdu sisään, koska kaikki paikat ovat täynnä lehti- ja paperipinoja. Tarkan kannattaa vilaista, mitä olen kirjoittanut haitallisesta perfektionismista.

Mitä tavoittelet kodin raivaamisella?

Haluan painottaa, että kaikki yllä luetellut 12 ominaisuutta ovat hyviä ja hyödyllisiä piirteitä ihmisessä. Ne auttavat pitämään tavaroista huolta, huomioimaan toiset ihmiset ja ympäristön. Haitallisiksi ne muuttuvat, jos niistä pitää jäykästi kiinni silloinkin, kun kodin tavaratulva vaikeuttaa arjen sujumista.

On kirkastettava itselleen, mitä tavaranraivaamisella tavoittelee: lisää tilaa kotiin, säästöjä vuokravaraston kuluissa, mielenrauhaa, vähemmän aikaa kotitöihin?

Myös itse raivaamisen tekniikassa ja oman sisäisen äänen kyseenalaistamisessa on paljon tehtävissä. Tämän kevään maksuttomassa Paikka kaikelle  -webinaarissa syvennytään juuri näihin keinoihin.  

Eroon luopumisen tuskasta -webinaarissa:

  • opit helpottamaan luopumisen tuskaa lempeästi mutta tehokkaasti
  • saat käyttöösi tehokkaan setin tsemppikysymyksiä, joiden avulla treenat luopumislihasta
  • opit, mistä tavaroiden karsiminen kannattaa aloittaa ja miten vähennät tavaraa pienimmällä mahdollisella vaivalla

Webinaari on sunnuntaina 22.3. kello 18 ja se on täysin maksuton.
 


Täällä voi lukea webinaarista lisää.

Tarkista, että saat ilmoittautumisen jälkeen osallistumislinkin sähköpostiisi. Se on henkilökohtainen pääsylippusi luennolle. Ilmoittautumisen jälkeen voit myös jättää minulle kysymyksen, vastaan niihin webinaarissa. Nähdään luennolla!

Ilana | Paikka kaikelle

Ilana | Paikka kaikelle

Pintaa syvemmin tavaratulvasta ja sen patoamisesta. Blogia kirjoittaa ammattijärjestäjä, tietokirjailija Ilana Aalto.
Jaa artikkeli
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on pinterest

Jätä kommentti