Miksi naiset ovat kotitöissä “vaativia” ja miehet “rentoja”

kotitöiden jako parisuhteessa

Kirjoitin viime viikolla kotitöiden jakamisesta heteroparisuhteissa. Tai jakamattomuudesta. Sain kirjoitukseeni paljon kommentteja, joista monet olivat keskenään ristiriitaisia. Joidenkin mielestä kirjoitukseni oli liian feministinen. Ajatus kotitöiden jakamisesta listan avulla ei kuulemma kunnioita miehiä. Toisten mielestä kirjoitus oli turha, sillä sukupuolittunut työnjako on luonnollinen seuraus miesten ja naisten biologisista eroista. Kolmansien mielestä lisäsin maailmaan heteronormatiivista puhetta, jota … Lue lisää

Näin kodin metatyöt jaetaan [+ tulostettava työnjakolista]

kodin metatyöt

Suomalaisten heteropariskuntien yleisin riidanaihe ovat kotityöt. Väestöliiton mukaan 15 prosenttia pariskunnista riitelee kotitöiden jakamisesta viikoittain, puolet ainakin kerran kuussa. Pahimmillaan kotitöiden epätasainen jakautuminen ajaa pariskunnat eroamaan, kuten Hanna Ranssi-Matikaisen tutkimus osoitti. Itse epäilen, ettei erojen syy varsinaisesti ole tiskivuorojen ja lasten harrastuskuskausten jakautumisessa, vaan ne ovat oire syvemmästä toisen tarpeiden kuulemattomuudesta ja siitä kumpuavasta epäreiluuden … Lue lisää

Järjestetty koti – ryhtymistä vaille valmis?

prokrastinointi

Kun kysyin Paikka kaikelle -ryhmässä kodin järjestämisen suurimmista esteistä, moni mainitsi oman saamattomuutensa. ”Avuton, kykenemätön, pystymätön, aikaansaamaton. Luonteeltaan veltto ja saamaton nahjus. Töissään saamaton.” Näin saamattomuuden määrittelee Kielitoimiston sanakirja. Tulen surulliseksi, kun ajattelen, että niin moni näkee itsensä näin kielteisessä valossa. Hyvä juttu on kuitenkin se, että saamattomuuden ylittämiseen on keinoja. Niistä kohta lisää. Viivyttelyä, … Lue lisää

Lyyhistyykö maapallo tavararöykkiöiden alle?

muuttamisen ympäristövaikutukset

Vieraskirjoitus: Veera Kinnunen Tavarat ovat painavia. Minähän sen tiedän. Olen nimittäin viimeisten viiden vuoden aikana muuttanut lähemmäs kaksikymmentä kertaa. Kahden oman muuttoni lisäksi olen auttanut perheenjäseniäni, ystäviäni ja kaukaisia ja vielä kaukaisempia tuttavia heidän muutoissaan. Olen puunannut, perannut, pakannut, kantanut ja siirrellyt lukemattomia laatikoita ja tavaroita. Kaiken tuon tavaramäärän keskellä on tuntunut, että minä ja … Lue lisää

Kenelle antaisin kolmanneksi parhaan mekkoni? Kuolinsiivous 500 vuotta sitten

Kuolinsiivous

Vieraskirjoitus: Anu Lahtinen Lahjoitan Erik-herralle hopeamaljan, pyytäen Jumalan tähden, että hän puolustaisi testamenttini toimeenpanoa … ja maisteri Pavalille kultasormuksen ja hopeamaljan … ja Mereta-vaimolle, Turun emännöitsijälleni, sen hopeamaljan, josta päivittäin juon … Magnus Frillen testamentti (1508)  Kuolinsiivous nousi puheenaiheeksi, kun kahdeksankymppinen esikoiskirjailija Margareta Magnusson syksyllä julkaisi kirjansa Döstädning. Magnussonin mukaan jokaisen tulisi valmistautua kuolemaansa käymällä … Lue lisää

Mitä jokaisen isän pitää tietää lastenvaatteista

Esikoisen odotusaikana lueskelin isille tarkoitettua synnytysopasta. Erityisen hyödyllinen oli luku nimeltä ”Vauvanvaatteiden lyhyt oppimäärä”. Siinä selostettiin käytännönläheisesti kietaisupaidat, puolipotkarit ja haalarit sekä niiden pukemisen tekniikat. Kaikki tuo tieto oli minulle lapsettomana ihmisenä yhtä uutta kuin kenelle tahansa odottavalle isälle.

Perheet aikapulassa – pelastaako sähköinen kalenteri?

sähköinen kalenteri

Amerikkalaisen ekonomistin ja sosiologin klassikkoteos The Theory of the Leisure Class vuodelta 1899 kuvasi joutilasta luokkaa, jonka elämäntapaa leimasi kerskakulutus ja vapaa-ajan suuri määrä. Joutilaisuus oli yläluokan keino erottautua työtä tekevistä alemmista luokista. Aiemmin oletettiin, että talouden kasvu johtaisi joutilaan elämän yleistymiseen länsimaissa. Kävi toisin.

Paikka kaikelle