Pyykinpesu ja pöpöt

Kun suomalaisiin koteihin alkoi 50–60 vuotta sitten tulla pyykinpesukoneita, ajateltiin, että ne säästäisivät valtavasti työtä ja aikaa. Totta onkin, että pyykkääminen ei enää ole ruumiillisesti raskasta työtä, mutta paljon aikaa se vie edelleen. Siisteysstandardien kiristyminen on syönyt teknologian tuomat hyödyt. Pyykki pestään lyhyemmän käytön jälkeen ja puhtaampana kuin käsipyykin aikaan.

Kuva: Pixabay.

Kuva: Pixabay.

Tämä tuli mieleeni, kun Facebookin raivausryhmissä jälleen kerran alettiin keskustella pyykin oikeasta pesulämpötilasta. Siinä on aihe, joka saa tunnelman kiristymään hetkessä. Toiset nimittäin ovat sitä mieltä, että kaikki pyykki (lukuun ottamatta villaa ja silkkiä) pitäisi pestä 60 asteen pesuohjelmassa, jotta se puhdistuisi kunnolla. Toiset taas saavat tästä slaagin, koska korkeiden lämpötilojen pesuohjelmat kuluttavat enemmän sähköä kuin matalammat lämpötilat. Kun keskustelussa asettuvat vastakkain hygienia ja ekologisuus, ollaan melkoisen moraalidilemman äärellä.

Kuudenkympinpesijöiden argumentointi palautuu usein tähän Ylen juttuun, jonka mukaan pesty vaate ei välttämättä ole puhdas, jos pesulämpötila on ollut liian alhainen. Vaatetusalan asiantuntijat toteavat jutussa, että hiki ja rasva eivät lähde tekstiileistä 30 tai 40 asteen lämpötilassa. Mikrobien poistaminen vaatii korkean pesulämpötilan. Jos lika ei lähde kunnolla, vaatteeseen jää ”tiskirätin haju” eikä vaate ”syväpuhdistu”.

Iltalehti taas painottaa, että 40 asteessa pesty pyykki on vain ”silmämääräisesti puhdasta”, sillä pöpöt ovat elossa. ”Isossa-Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan yli sadasta lastenvaatteesta ja -lakanasta joka neljäs sisälsi ulostejäämiä vielä 40 asteen pesun jälkeen.” Yh, kakkaa vaatteissa! Puhtaan näköinen pyykki on siis valepuhdasta. Jutussa ylilääkäri suosittelee ”kaikkien bakteerien” poistamiseksi pesemään 60 asteessa: ”Pyykin huolimaton käsittely ja pesu liian alhaisessa lämpötilassa voi kiusata infektiotauteina, kuten ihottumana, oksennustautina ja ripulina. Myös influenssa ja kolibakteeri voivat brittitutkimuksen mukaan selvitä alle 60 asteen pesussa.”

Terve.fi-sivusto jatkaa: ”Jo muutama harmittomalta tuntuva asia, saattaa altistaa sinut ja perheesi bakteereille, allergisille kohtauksille, ihottumille ja jopa syövälle.” Huhhuh. Pyykinpesu taitaakin olla ihan huippuvaarallista puuhaa. Jutussa viitataan amerikkalaistutkimukseen, jonka mukaan joka neljännen kodin pesukoneet sisältävät kolibakteereja. Kannat olivat ”suhteellisen harmittomia”, mutta märän pyykin käsittelyn jälkeen neuvotaan silti pesemään kädet. Työtä lisätään kolmella neuvolla: yli tunnin koneessa valmiina olleet pyykit on pestävä pöpöjen takia uudelleen, kerran viikossa kone pitää pestä tyhjänä valkaisuaineen kanssa (todella ekologista) ja alusvaatteet tulee pestä erillään muusta pyykistä.

Korkeassa lämpötilassa pesemistä perustellaan hygienian ja terveyden lisäksi ekologisilla näkökohdilla. Ylen jutussa esitetään, että vaatteiden pesulapuissa mainitut alhaiset pesulämpötilat ovat varman päälle pelaamista: valmistaja ei joudu tilille, jos vaate menisikin kuumassa pilalle. Asiantuntija katsoo, että ”uuden vaatteen valmistaminen kuluttaa ympäristöä paljon enemmän kuin vaatteiden peseminen korkeammissa lämpötiloissa”. Lisäksi vaatteet kuluvat, kun niihin jää rasvaa ja muuta likaa alhaisissa lämpötiloissa. Puuvillassa kuulemma värikin säilyy paremmin kuudenkympin pesussa. Asiantuntijan mukaan kyse saattaa olla suunnitellusta vaatteiden pilaamisesta: ”muuten vuosia kestävään paitaan laitetaan alhainen lämpötilasuositus, että se kuluisi nopeammin.”

Terveysväittämät herättävät monia kysymyksiä. Onko joku tosiaan sairastunut siksi, että on pessyt pyykkinsä neljässäkympissä? Nykyään esimerkiksi allergioiden ja autoimmuunisairauksien, kuten ykköstyypin diabeteksen, uskotaan liittyvän ylihygieeniseen ympäristöön. Mikrobien poistaminen varmuuden vuoksi ei siis välttämättä ole terveellistä ollenkaan. Vastustuskyvyn kannalta se saattaa olla suorastaan haitallista.

Kemikaalikimara-blogissa oli referoitu kiinnostavaa tutkimusta, jossa oli mitattu farkkuihin varastoituneiden bakteerien määrää 15 kuukauden yhtäjaksoisen ja kahden viikon käytön jälkeen. Bakteeritesteissä ilmeni, että housuihin kertyneiden bakteerien ja mikrobien määrä oli sama riippumatta siitä, pesikö ne vai ei. Edes yli vuoden jalassa olleet housut eivät muodostaneet terveysriskiä käyttäjälleen. Tämä on hyvä uutinen laiskalle pyykkääjälle: jos kantti kestää, samoissa pöksyissä voi terveyden puolesta hiihdellä aika pitkään.

Minusta kuudenkympin pesuihin ei kannata ryhtyä varmuuden vuoksi, vaan vasta sitten kun noro tai influenssa on jo kylässä. Ja siltikin luulen, että käsipesujen tehostaminen on parempi tapa torjua tartuntatauteja kuin pyykinpesu. Sormet käyvät suussa ja muuallakin, tekstiilejä tulee vähemmän imeskeltyä. Kotisiivouksessa ei suositella rutiininomaisesti käyttämään desinfioivia kemikaaleja, miksi siis pitäisi ”syväpuhdistaa” pyykit kuumassa pesemällä?

Jos pyykki taas haisee tiskirätille, syynä on todennäköisimmin se, että se on kuivunut liian hitaasti liian kosteassa tilassa tai sitten kyseessä on hikisenä treenikassiin unohtunut liikuntavaate. Tuskinpa haisubakteerit silti ihmiselle vaarallisia ovat. Kiusallisia hajut toki voivat olla. Niistä pääsee, kun pesee haisulit kertaalleen 60 asteen ohjelmassa ja antaa niiden kuivua ilmavasti ja nopeasti. Johan raikastui. Jatkossa riittä 40 asteen pesu, kunhan nopeasta kuivatuksesta huolehditaan.

Entä sitten ekologisuus: voiko kuumassa pesemällä pidentää tekstiilin käyttöikää? Pahoin pelkään, että pelkkä 60 asteen pesu ei pelasta halpavaatteen laatua. Vaikka väite siitä, että väri pysyy kuudenkympin pesuissa paremmin, olisi totta, luultavasti halpisvaate kuitenkin ennen pitkää kutistuu, saumat kiertyvät, ompeleet purkautuvat ja pintaan nousee nukkaa. Pikamuoti on takuulla suunniteltu lyhyen elinkaaren tuotteeksi, siitä olen aivan samaa mieltä Ylen haastattelemien asiantuntijoiden kanssa. Ekologisin vaate on ostamatta (ja sitä myötä pesemättä) jätetty vaate. Toiseksi ekologisin on käytettynä ostettu (laadunkin on jo joku testannut valmiiksi). Kolmanneksi ekologisinta on satsata laatuvaatteeseen, joka on suunniteltu ja valmistettu kestämään. Kannattaa kiinnittää huomiota myös siihen, että nakkaa vaatteet pesuun vasta oikeasti likaisina.

Jos pyykinpesu ei ole elämäntehtäväsi, voit liberaalimmalla otteella säästää sekä itseäsi että ympäristöä. Neljänkympin ohjelma on nopeampi kuin kuudenkympin: ehdit samassa ajassa pestä useamman koneellisen. Suosittelen myös rohkeaa kokeilua vaatteiden värilajittelussa. Vähemmän tarkka lajittelu (esimerkiksi tummat, kirjavat, vaaleat) säästää aikaa (ja energiaa), sillä voit pestä täydempiä koneita.

Ja nyt kun sitä kuitenkin mietitte: meillä pestään vaatteet neljässäkympissä ja liinavaatteet (sekä aikaisemmin kestovaipat) kuudessakympissä. Joskus harvoin lakanapyykin pesuohjelma asetetaan 90 asteeseen, se tekee koneelle hyvää. Tekniset urheiluvaatteet pyöräytetään 60 asteen ohjelmassa muutaman kerran vuodessa. Lykkään koneeseen tarpeen vaatiessa myös kaiken, jossa vesipesu on kielletty. Helpottaa kummasti elämää.

Kepeitä pyykkipäiviä!

14 thoughts on “Pyykinpesu ja pöpöt

  1. SuviAnni

    Olen samoin huomannut, että pesulämpötila kuumentaa (heh) helposti tunteita. Olen myös aina ihmetellyt tätä bakteereista vouhkaamista, etenkin kun ylihygieenisyyden haittapuolet tunnetaan. Eikös niissä vaatteissa ole ihan niitä samoja bakteereja, joiden kanssa ihminen joutuu muutenkin tekemisiin päivittäin… Kaikista huvittavinta on keskustelupalstoilla joskus esiintyvä metakka vauvojen vaatteiden pesusta. Että kun pitää pestä erikseen hajustamattomalla. Miksi tehdä asioista itselleen turhan vaikeita, ei pyykki hajusteita tarvi ja turhan tarkka lajittelu joutaa sekin kuuseen. Pyykinpesuun ei kannata tuhlata yhtään enempää energiaa kuin on pakko, ellei se ole sydämenasia :)

    Vastaa
  2. aakookoo

    Atoopikkona olen omakohtaisesti tullut tutkineeksi pyykinpesutapojen vaikutusta ihon kuntoon. Mielestäni huomiota kannattaa pesulämpötilan sijaan/lisäksi kiinnittää käytetyn pesuaineen ja veden määrään, sillä pesuainejäämät ärsyttävät ihoa eniten. Pesuainetta ei tarvitse käyttää niin paljon kuin pakkauksissa kehotetaan – puhdasta tulee vähemmälläkin määrällä! Lisäksi nykyiset pesukoneet käyttävät pesuun & huuhteluun kovin vähän vettä, joten lisähuuhtelua käyttämällä pesuainejäämiä saa vähennettyä.

    Vastaa
    1. Paikka kaikelle Kirjoittaja

      Jep, tuo on tärkeä pointti. Jos vaatteet aiheuttavat kutinaa iholla, usoisin, että se pikemminkin johtuu pesuaineesta kuin pesulämmöstä. Tai sitten jostain ihan muusta.

      Vastaa
    2. Mirka Majamäki

      Tässä! Ongelma ei olle bakteerit, vaan pesuainejäämät ja mekaaninen lika, joka kuluttaa vaatteen nopeammin ja tihentää pesutarvetta. Pysyn edelleen tekstiilihuollon ammattilaisohjeessa: Pesuainetta puolet ohjeesta, lisähuuhtelu uusissa koneissa tarpeen ja huuhteluaine pois. Etikkaa voi käyttää jos hajuahittoja. Syy 60 steen käyttöön ei ole bakteerihygienismi vaan mekaaninen lika, joka kuluttaa vaatetta ja lisää pesutiheyttä.

      Vastaa
      1. Paikka kaikelle Kirjoittaja

        En väitä vastaa, ja olen tosiaan monesti törmännyt tuohon, että lika kuluttaa vaatetta. Mutta miten? Onko tästä tarkempaa tietoa?

        Nämä perustelut sinänsä ovat minusta paljon rationaalisempia, kuin bakteeripelottelut, joita mediassa ja muualla pyöritetään.

        Vastaa
        1. Marta

          Esimerkiksi housun lahkeissa lika voi olla tahrojen lisäksi aika näkymätöntä, esim. hieno katupöly ikäänkuin imeytyy kankaan sisään. Samoin deodorantti ja ihovoiteet saavat paidan kankaan tuntumaan rasvaiselta joskus jopa yhden käyttökerran jälkeen. Nämä hiukkaset tai aineet tunkeutuessaan kuituihin jotenkin hankaavat sitä ja saavat sen kulumaan. Tai näin ainakin olettaisin. Opiskelin joskus vaatetusartesaaniksi, ja tekstiiliopettaja sanoi lian kuluttavan enemmän kuin pesu ja neuvoi myös käyttämään vähemmän pesuainetta mitä ohje sanoo.

          Vastaa
  3. Maija

    Meidän itäblokkilaista kuulantyöntäjätärtä muistuttavassa Mielessä 40 asteen ohjelma kestää tunnin kauemmin kuin 60 asteen (3 vs. 2 tuntia). Tiedä sitten, johtuuko se energiapiheydestä, vai meinataanko vaan, että saadaan alhaisemmalla lämpötilalla yhtä puhdasta, kun pyykki likoaa kauemmin.

    Vastaa
    1. Paikka kaikelle Kirjoittaja

      Voi apua! Meillä 40 asteen puuvillaohjelma kestää 1 h 9 min, 60 asteen ohjelma vartin kauemmin. Hitaamman koneen saattaisin kyllä laittaa vaihtoon.

      Vastaa
    2. Irene

      Kun ostin nykyisen pesukoneeni, myyjä kiirehti kauppaamaan sen sijaan konetta, jossa on piiiitkät ekopesuohjelmat alhaisilla lämpötiloilla. Hän sanoi jopa, että tuo kone ei ole hyvä, mutta tämä on. Olisi pitänyt suureen ääneen alkaa kailottaa, että ”ai teillä on huonoja koneita täällä myynnissä.” Sanoin, että tarvitsen vain muutaman nopeahkon perusohjelman, ja ostan juuri tämän koneen. (Olenko helposti huijattavan näköinen, ja nainen yksin ostamassa konetta,)En ole mitannut pesuohjelmien pituutta, mutta tuntuu valmistuvan aika nopeasti.
      Pesen liinavaatteet aina 60 asteessa, joskus 90 asteessa. Yleensä 40 astetta riittää useimmille vaatteille. Jos olen pitänyt puuvillaista lempiyöpaitaani liian kauan, heitän sen liinavaatteiden kanssa kuumempaan. Samoin alushousut silloin tällöin, etenkin jos kuminauhat ovat jo muutenkin nähneet parhaat päivänsä. Myös perheenjäsenten nahoissa on eroja, minä alan haiskahtaa helpommin hielle ja ihoni on rasvaisempi kuin miehelläni. Mielestäni pidentämällä pesuväliä ts. käyttämällä sitä ”bakteereja kuhisevaa” vaatekappaletta pidempään, voi sitten paremmalla omatunnolla pestä halutessaan kuumemmissa lämpötiloissa. Omaa likapyykkimäärääni olen pystynyt vähentämään jakamalla vaatteeni; ulkotyövaatteet ja sisäoloasut voivat olla pidempään pesemättä. ”Edustusfarkut” ja se nätimpi pusero pitää olla puhtaita. Ne päällä ei aletakaan extempore kitkemään rikkaruohoja tms. Myöskin tarkastelen kokonaisenergiankulutustamme. Olenhan sentään erään ammatinvalintatestin mukaan ”tarkka kirjanpitäjä,” heh!

      Vastaa
      1. Paikka kaikelle Kirjoittaja

        Tuot hyvin esille niitä kaikkia seikkoja, jotka pyykinpesuun vaikuttavat ja joiden vuoksi on aika vaikea kenenkään mennä sanomaan yksioikoisesti, miten pitäisi tehdä. Luin vastikään juttua lakanoiden vaihtovälistä, jossa kiinnitettiin huomiota vähän samaan asiaan: Joku nukkuu sängyssään yksin pyjamassa eikä hikoile öisin. Joku taas nukkuu alasti, hikoilee, koirakin yöpyy samassa pedissä. Näin vaihtovälinkin pitäisi olla jokaiselle yksilöllinen.

        Vastaa
  4. OP

    Pesula-alan ammattilaiselta kuulin, että puuvillavaatteissa väri säilyy paremmin 60-asteisessa kuin sitä alemmissa pesulämpötloissa. Joskus uusienkin puuvillavaatteiden värit leviävät, koska pesulämpötila on liian alhainen. Itse olen pelastanut monta puuvillavaatetta sillä, että olen pessyt ne värien levittyä heti uudestaan 60-asteisessa pesussa, vaikka pesulappu antaa ohjeeksi 40-asteisen pesun.

    Vastaa

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s