Järjestetty koti – ryhtymistä vaille valmis?

Kun kysyin Paikka kaikelle -ryhmässä kodin järjestämisen suurimmista esteistä, moni mainitsi oman saamattomuutensa.

”Avuton, kykenemätön, pystymätön, aikaansaamaton. Luonteeltaan veltto ja saamaton nahjus. Töissään saamaton.” Näin saamattomuuden määrittelee Kielitoimiston sanakirja.

Tulen surulliseksi, kun ajattelen, että niin moni näkee itsensä näin kielteisessä valossa. Hyvä juttu on kuitenkin se, että saamattomuuden ylittämiseen on keinoja. Niistä kohta lisää.

Viivyttelyä, josta on itselle haittaa

Psykologiassa aikaansaamattomuus määritellään itselle haitalliseksi viivyttelyksi. Melkein kaikki ovat joskus saamattomia, mutta 10–20 prosentilla aikuisista saamattomuus on kroonista. Se ilmenee jatkuvana viivyttelynä, asioiden hoitamisen lykkäämisenä ja niistä seuraavana ahdistuksena.

Kotiympäristöön vietynä tämä tarkoittaa, että vaikka havaitsemme epäjärjestyksen meille aiheuttamat ongelmat, kuten tärkeiden tavaroiden ja papereiden hukkumisen, emme silti saa aloitettua järjestämisprojektia.

Saamattomuus on itsensä johtamisen ongelma

Aikaansaamattomuutta on selitetty ainakin kapinallisuudella (kodin järjestämisen kontekstissa esimerkiksi trendikkäitä oppeja ja niiden guruja kohtaan), tehtävästä saatavan palkinnon puutteella, deadlinen kaukaisuudella, epäonnistumisen pelolla, itseluottamuksen puutteella, suorituskammolla tai motivaation puutteella. Saamattomuuden taustalla voi olla myös masennus, uupumus tai ADHD.

Tällä hetkellä tutkimuksissa korostuu saamattomuuden näkeminen itsensä ohjaamisen ongelmana. Koska elämme monien kilpailevien ärsykkeiden ja mahdollisuuksien keskellä, tartumme helposti siihen asiaan, joka kulloinkin on houkuttelevin ja tarjoaa nopeimman palkkion.

Kahmi pieniä, nopeita palkkioita

Jotta saisimme aikaan, tehtävän pitäisi siis olla houkutteleva ja palkkion nopea.

Tylsäksi, vaikeaksi ja epämiellyttäväksi koettuja tehtäviä lykitään todennäköisemmin kuin myönteisiä tunteita herättäviä tehtäviä. Jos tehtävä on epämääräisen laaja, palkkion saamiseen menee liian pitkä aika.

Törmään näihin ongelmiin työssäni ammattijärjestäjänä usein. On tavallista, että minut kutsutaan kotikäynnille, koska asiakas ei tiedä, mistä aloittaisi kodin järjestämisen. Jotta voisi raivata lattialla olevat kassit, pitäisi tehdä tilaa kaappiin. Mutta jotta saisi sieltä tavarat eteenpäin, pitäisi järjestää kellari…

Urakka tuntuu lamaannuttavan isolta ja hahmottomalta. Tällaisessa tilanteessa on helpompi jättää kokonaan tekemättä.

Taustalla on monesti myös epäonnistumisen kokemuksia: kaapin tai varaston järjestäminen on aloitettu suurin toivein, mutta se on tyssännyt keskeytykseen tai uupumiseen juuri silloin, kun kaikki kamat on räjäytetty ympäri kämppää – mistä tietysti seuraa kahta isompi kaaos.

Epäonnistuminen johtaa siihen, että järjestämistä alkaa pitää kerta kaikkiaan hankalana ja vastenmielisenä tehtävänä. Epäonnistumisen pelko estää yrittämästä uudelleen.

Tehtävän houkuttelevuutta ja palkkion saamisen ripeyttä voi edistää helpolla kikalla: paloittele jättiurakka pieniksi palasiksi.

On vaikea motivoitua järjestämään kokonaista omakotitaloa, mutta saat itsesi kyllä katsomaan läpi sukkalaatikkosi.

Älä edes ajattele kokonaisuutta vaan etene rajattu tavararyhmä tai yksi hylly kerrallaan. Pienestä urakasta saat nopean palkkion ja onnistumisen kokemuksen. Ja ne kannustavat sinua jatkamaan.

Laita hommat kalenteriin

Saamattomuuden taustalla on myös toiminnan suunnittelemattomuutta. Aikeita on, mutta vitkastelija ei tee konkreettista suunnitelmaa siitä, miten ja milloin tehtävänsä aikoo suorittaa.

Sen sijaan hän ajautuu analyysiparalyysin: jahkaa ja vatvoo, tiedostaa epäjärjestyksen syyt lapsuudesta lähtien – mutta kodin järjestykselle ei tapahdu mitään.

Siispä kun olet pilkkonut järjestämistehtävät, siirrä ne kalenteriin. Nyt sinulla on suunnitelma!

Muokkaa ympäristöä

Saamattomuuden taustalla voi myös olla ympäristötekijöitä, jotka estävät tarttumasta toimeen.

Jos sinulla menee puoli tuntia pelkästään siihen, että löydät tarvikkeet, joita tarvitset raivaustyössäsi, ei ole ihmekään jos et saa aloitettua. Helpota ryhtymistä keräämällä tarvikkeet yhteen helposti tavoitettavaan paikkaan.

Vaali sisäistä motivaatiota

Kun tehtävä liittyy omiin sisäisiin motivaatioihin, aikaansaamisen todennäköisyys nousee.

Kodin järjestämiseen liittyviä sisäisiä, omaehtoisia motivaatiotekijöitä ovat järjestämisestä itselle tulevat hyödyt: tavarat löytyvät helpommin, siivoamiseen menee vähemmän aikaa, kotona voi rentoutua, tavaroista ja kotitöistä riidellään vähemmän, vapautuu aikaa ja energiaa tehdä jotain muuta kuin tavarajumppaa.

Kirkasta nämä hyödyt omalla kohdallasi, niin järjestämiseen tarttuminen helpottuu.

Käytä ulkoinen paine hyväksesi

Myös ulkoinen paine vähentää viivyttelyä. Tämän takia siivoamme vimmatusti ennen vieraiden tuloa.

Hätäsiivousten ongelmana on silmänpalvonta: tavaraa piilotetaan esimerkiksi saunan lauteiden alle sen sijaan, että se käytäisiin läpi ja ylimääräiset poistettaisiin.

Siksi on parempi järjestää ulkoinen paine hallitusti.

Hämmästyttävän tehokas keino on laittaa ajastin päälle vartiksi ja mennä järjestämään.

Ajastin pitää keskittymistä ja tehokkuutta yllä lähes taianomaisesti. Kun ajastin soi, saat palkkiosikin nopeasti.

Asennoidu itseesi lempeämmin

Tutkijat puhuvat itseä vahingoittavasta toimintatavasta. Se tarkoittaa onnistumisten selittämistä sattumalla ja epäonnistumisten selittämistä itsestä johtuvilla tekijöillä.

Kun tällaista mallia toteuttava ihminen kerrankin saa aikaiseksi raivata tavaroitaan tai järjestää kaappinsa, hän selittää sen sillä, että tehtävä oli tavallista helpompi (se oli vain pieni kaappi ja siellä oli lähinnä pieniksi jääneitä vaatteita), mukana oli onnenkantamoinen tai toisen ihmisen apu (ystävä sattui tulemaan kylään ja vei tavarat mennessään). Jos hän ei saa aikaiseksi järjestää, syynä on oma saamattomuus, laiskuus tai huonommuus yleisesti.

Ihminen siis pitää itse yllä kuvaa itsestään vitkuttelijana, joka ei pysty järjestämään kotiaan.

Käsitys itsestä saamattomana lisää saamattomuutta.

Harva kuitenkaan on läpeensä saamaton, jos kukaan. Vaikka et saisi kotiasi järjestettyä, menestyt ehkä työssäsi, ahkeroit läheistesi auttajana tai käsityö toisensa jälkeen valmistuu? Näiden hommien suhteen motivaatiosi on suurempi ja aiemmat onnistumiset siivittävät sinut hyvän kierteeseen.

Huomaa omat saavutuksesi ja kiitä itseäsi niistä. Ne eivät tapahdu sattumalta vaan siksi, että sinä teit ne.

Tee itsestäsi tilivelvollinen

Yksi tehokkaimmista keinoista ylittää ryhtymisen kynnys on paljastaa omat tavoitteet toisille. Näin saa projektilleen toisten tuen ja kontrollin.

Tilaa kotiisi ammattijärjestäjä, et voi enää vitkutella!

Tai postaa someen kuva sotkuisesta kaapistasi ja lupaa palata kohta jälkeen-kuvan kanssa.

Miksi järjestys ei pysy? Miksi ylläpito tuntuu vaivalloiselta? Tämä maksuton miniopas kertoo, miten luot uusia, helppoja rutiineja järjestyksen ylläpitoon. Ajattele, jos kodin järjestäminen sujuisi yhtä vaivattomasti ja automaattisesti kuin kengännauhojen solmiminen!

Lukemista

Mikko Inkinen, Johanna Mikkonen, Anna-Mari Heikkilä, Mika Tukiainen & Sari Lindblom-Ylänne: Aikaansaamattomuuden psykologiaa. Psykologia 47 (03), 2012

Satu Pihlaja: Aikaan saamisen taika – Näin johdat itseäsi. Atena 2018.

Yksi kommentti artikkeliin ”Järjestetty koti – ryhtymistä vaille valmis?

Jätä kommentti

%d bloggaajaa tykkää tästä: