Kirjoitin viime viikolla kotitöiden jakamisesta heteroparisuhteissa. Tai jakamattomuudesta. Sain kirjoitukseeni paljon kommentteja, joista monet olivat keskenään ristiriitaisia. Joidenkin mielestä kirjoitukseni
Suomalaisten heteropariskuntien yleisin riidanaihe ovat kotityöt. Väestöliiton mukaan 15 prosenttia pariskunnista riitelee kotitöiden jakamisesta viikoittain, puolet ainakin kerran kuussa. Pahimmillaan
Kun kysyin Paikka kaikelle -ryhmässä kodin järjestämisen suurimmista esteistä, moni mainitsi oman saamattomuutensa. ”Avuton, kykenemätön, pystymätön, aikaansaamaton. Luonteeltaan veltto ja
Vieraskirjoitus: Veera Kinnunen Tavarat ovat painavia. Minähän sen tiedän. Olen nimittäin viimeisten viiden vuoden aikana muuttanut lähemmäs kaksikymmentä kertaa. Kahden
Vieraskirjoitus: Anu Lahtinen Lahjoitan Erik-herralle hopeamaljan, pyytäen Jumalan tähden, että hän puolustaisi testamenttini toimeenpanoa … ja maisteri Pavalille kultasormuksen ja
Kun suomalaisiin koteihin alkoi 50–60 vuotta sitten tulla pyykinpesukoneita, ajateltiin, että ne säästäisivät valtavasti työtä ja aikaa. Totta onkin, että pyykkääminen ei enää ole ruumiillisesti raskasta työtä, mutta paljon aikaa se vie edelleen.
Kirjoituskutsu kodin raivaajille 25.2.–31.3.2016 Oletko raivannut kotoasi ylimääräistä tavaraa tai suunnitteletko sitä? Kerro tarinasi! Viime aikoina moni on havahtunut liiallisen
Tutkimusten mukaan kiitollisuuden tunne kytkeytyy yksilön kokemaan hyvinvointiin. Kiitolliset ihmiset kuvaavat itseään onnellisempina, optimistisempina, elämäänsä tyytyväisempinä sekä vähemmän ahdistuneina ja masentuneina kuin itsensä vähemmän kiitollisiksi kokevat.
Esikoisen odotusaikana lueskelin isille tarkoitettua synnytysopasta. Erityisen hyödyllinen oli luku nimeltä ”Vauvanvaatteiden lyhyt oppimäärä”. Siinä selostettiin käytännönläheisesti kietaisupaidat, puolipotkarit ja haalarit sekä niiden pukemisen tekniikat. Kaikki tuo tieto oli minulle lapsettomana ihmisenä yhtä uutta kuin kenelle tahansa odottavalle isälle.
Amerikkalaisen ekonomistin ja sosiologin klassikkoteos The Theory of the Leisure Class vuodelta 1899 kuvasi joutilasta luokkaa, jonka elämäntapaa leimasi kerskakulutus ja vapaa-ajan suuri määrä. Joutilaisuus oli yläluokan keino erottautua työtä tekevistä alemmista luokista. Aiemmin oletettiin, että talouden kasvu johtaisi joutilaan elämän yleistymiseen länsimaissa. Kävi toisin.