Mikään ei ole ikuista paitsi tavaran virtaus. Juuri kun luulet saaneesi valmiiksi Suuren Poisto-operaation, jostain tupsahtaa kassillinen uutta tavaraa. Sanoin “jostain”, sillä todella usein tuntuu, että tavara sikiää kaapeissa keskenään.
Mitä tulee omaan vastuuseemme uuden (tai käytetyn) kaman haalimisessa, olemme huippuhyviä viilaamaan itseämme linssiin ja kaunistelemaan toimintaamme. Tosiasiassa tietenkin päästämme itse jokaisen tavaran kotiimme. Hankimme ne itse tai annamme muiden tuoda ne nurkkiimme. Ja kun tavaraa tulee sisään, se todellakin lisääntyy, ellei sitten samaan aikaa lapioi sitä toisesta päästä ulos.
Jotta saisin mustaa valkoiselle oman viisihenkisen perheeni tavaravirroista, päätin vuosi sitten alkaa 12 kuukautta kestävään hankkeeseen, jossa pidän kirjaa taloutemme hankinnoista ja poistoista. Kaikki sujui hienosti maaliskuun puoliväliin. Sitten maailma suistui epidemiaan ja unohdin koko jutun.
Tänä vuonna päätin ottaa uusiksi ja julkaista listani, niin että pysyn tilivelvollisena. Haastoin mukaan myös Paikka kaikelle -ryhmän. Haasteet ovat hauskempia yhdessä ja on mielenkiintoista päästä näkemään, millaisia tavaravirtoja muiden kodeissa liikkuu.
Tavarakirjanpidon säännöt
Mitä tavarakirjanpitoon lasketaan? Itse en laske pois kuluvia hankintoja, kuten kosmetiikka, vessapaperi, talousfolio tai muu vastaava, vaan vain varsinaiset kestotavarat. Joku mukaan lähtenyt tosin kertoi, että hänelle on isona ongelmana kosmetiikan herätehankinnat. Tällaisessa tapauksessa ne tottakai kannattaa kirjata mukaan.
Itse yritän seurata myös perheenjäsenteni tavaravirtoja (siitä lisää alempana), mutta yhtä hyvin mukana voi olla vain omilla tavaroillaan.
Poistoiksi lasketaan roskiin laitetut, myydyt ja kierrätetyt tavarat, jotka poistuvat kodista.
Jos vielä muistat, mitä on tullut hankittua ja poistettua tammikuussa, lähde ihmeessä mukaan! Tai vaikka et muistakaan, lähde mukaan helmikuusta. Kuukaudenkin kirjanpito voi tuoda kiinnostavaa tietoa, jos vuoden sitoutuminen tuntuu liialta.
Itse aion (tai ainakin yritän) pitää kirjaa koko vuoden. Tavaroiden hankkiminen (miksei poistaminenkin) vaihtelee kuusta toiseen esimerkiksi juhlapäivien mukaan, joten tasapainoisimman kuvan tavaravirroista saa pidemmän ajan kirjaamisella.
Kirjaa voi pitää vihkoon tai muistiinpanosovellukseen. Paikka kaikelle -ryhmässä jotkut tekivät itselleen excel-pohjat tavaroiden kirjaamista varten.
Miksi ylipäätään kirjata tavaroita?
Kun starttasin tämän haasteen vuodenvaihteessa Paikka kaikelle -ryhmässä, äityi joku heti ihmettelemään, eikö tavaroiden kirjaaminen ole silkkaa ajanhukkaa. Olisi järkevämpää käyttää sama aika mieluummin vaikka kodin järjestämiseen.
Jos kokee näin, ei varmaan kannata lähteä tällaiseen haasteeseen ollenkaan. Haasteet ovat niille, jotka inspiroituvat niistä.
Yleisemmin ottaen hankintojen ja poistojen kirjaaminen on kuitenkin hyvä tapa pitää yllä motivaatiota raivaamisprojektissa. Samalla se antaa tärkeää tietoa siitä, mistä tavarat kotiin oikein tulevat, ja se taas voi olla merkittävää omalle kulutuskäyttäytymiselle. Sellaisella muutoksella taas on vaikutuksia koko ekosysteemin hyvinvointiin.
Ja jos rahankäyttö kiinnostaa, voit yhdistää kirjanpitoon myös rahaan liittyvää seurantaa. Silläkin voi pitkän päälle olla isoja seurauksia.
Tammikuun tavarakirjanpito
Tammikuussa meille tuli yhdeksän tavaraa. Sanon “tuli”, sillä vain puolet niistä oli varsinaisia hankintoja. Puolisoni hankki webbikameran, USB-laturin ja nappikuulokkeet hajonneiden tilalle. Perheen vanhempi teini tilasi itselleen mikrofonipidikkeen ja tuulettimen, joka asettui osaksi toista tavaraa eli asennettiin tietokoneen sisään.
Neljä tavaraa ikään kuin ui kotiimme: teinin työharjottelusta saama mahtava huppari ja maski, nuorimman koulussa askartelema penaali ja isovanhemman hänelle yllätyslahjoittamat talvikintaat. Jos jatkossakin ilmenee, että puolet sisään tulevasta tavarasta vain ilmiintyy tänne, tilanne ei hyvä heilu.
Minun ja keskimmäisen lapsen tavaramäärä ei lisääntynyt: emme hankkineen emmekä saaneet mitään.
Tämä oli ihan asiallista, koska joulukuussa olimme ostaneet ja saaneet uutta ihan olan takaa, kuten useimmat suomalaiset joulukuussa tekevät. Itse asiassa teinin ostokset liittyivät nekin vieläjouluun, sillä hän hankki ne lahjaksi saamillaan rahoilla.
Emme tehneet mitään erityisiä raivausoperaatioita, joten tavaraa ei poistunut kovinkaan runsaasti. Poistoja kertyi noin kaksikymmentä. Puolisoni myi kaverille yhden lasten suksisetin monoineen. Lahjoitin äidilleni kaksi patjaa ja kaksi niihin sopivaa lakanaa. Annoin kaverille kenkiin kiinnitettävät liukuesteet, mutta saan ne ehkä vielä joskus takaisin. Siivosin ompelukorin ja heijastinlaatikon ja poistin roskiin ja kierrätykseen kasan pikkunippeleitä.
Emme yleensä myy kuin kalliimpia esineitä. Täällä lisää siitä, milloin kirpputorimyynti kannattaa.
Yhteenveto tavarakirjanpidosta:
Sisään 9
Ulos 20
Lue tästä helmikuun tavarakirjanpito.
Innostaako vai ärsyttääkö tavarakirjanpito sinua? Kommentoi alla.
Kiinnostaako lukea lisää ammattijärjestäjän vinkkejä? Lataa avaimet ammattijärjestäjän maksuttomaan vinkkipankkiin. Saat samalla pari kertaa kuussa ilmestyvän Paikka kaikelle -uutiskirjeen ja paljon hyödyllistä tietoa kodin järjestämisestä.
18 kommenttia artikkeliin ”Tammikuussa toivutaan joulun kulutusjuhlasta [Tavarakirjanpito 1/12]”
Uuh, kerrankin olen ollut jossain edelläkävijä – itse olen pitänyt jo vuosia vähän vastaavaa kirjanpitoa vaatteista (+kengät, asusteet, silmälasit, jne) ja kosmetiikasta (käsittäen kaiken värikosmetiikasta puhdistukseen ja ihonhoitoon). Pääsyy tähän on ollut euromääräinen seuranta, mutta toki kirjanpidostani saa irti myös kappalemäärät.
En merkitse poistoja kirjanpitooni, mutta siitä on kyllä apua poistojen tekemisessä: varsinkin värikosmetiikan säilymisajat voivat olla lyhyitäkin, ja excelistä näkee tasan tarkkaan kuinka vanhaa töhnää sitä on vaikka silmiinsä laittamassa. Tulevia hutihankintoja ehkäisen nimeämällä itselleni vuositasolla vuoden surkeimmat hankinnat, muistutukseksi siitä ettei johonkin tiettyyn merkkiin/tuotteeseen/liikkeeseen kannata enää palata.
Kunnioitettavaa viitseliäisyyttä kirjaamisessa!
Itse olen pitänyt tavaravirtaexceliä jo 2 vuotta, ja on todella hauska seurata sitä! Ensimmäisenä vuotena poistui 681 tavaraa, ostin 108 ja sain 55. Toisena vuotena oli paljon kaikkea muuta touhua, joten poistojen määrä jäi pienempään: 280. Mutta edelleen ostin/sain vähemmän kuin lähti pois (113/59).
Nyt vuosi 2021 on alkanut taas reippaasti: 66 tavaraa lähtenyt (plus muutama tavara on työhuoneen komerossa ”lähtökuopissa”…), ostanut olen 7 asiaa, saanut 2. Excelöin ainoastaan ”oikeat tavarat”, en kuluvia (saippuat, pesuaineet, maalit+pensselit ym remonttiin, kynttilät, tapahtumaliput, liikuntakulut jne….) – siis fyysisesti säilyvät esineet/tavarat.
Asumme isossa asunnossa, jossa on huolestuttavan paljon säilytystilaa, ja todella paljon tavaraa. Lisäksi viime vuonna myimme kesämökin, josta tulevat tavarat laskin ”saapuneiksi” – kaikista en ainakaan heti pystynyt luopumaan. Välillä tulee inspiraatio enempiin poistoihin, välillä muut asiat ovat enemmän esillä, mutta niin kauan kuin lähtevien lukumäärä on isompi kuin tulevien, olen tyytyväinen!
Kirjaaminen tosiaan auttaa pitämään balanssia 🙂
Excelöijä täällä terve! Aiemmin en ole pitänyt kirjaa sisään tulevista tai pois lähtevistä tavaroista, ja nyt vähän harmittaa, koska luvut olisivat muutaman viime vuoden aikana olleet paljon isompia, varsinkin poistettavien tavaroiden luvut. Toisaalta tässä vaiheessa, kun karsinta on tehty, lukujen seuraaminen antaa käsityksen ns. normaalin arjen pyörittämisen tavaravirroista ja auttaa varmasti pitämään huolta siitä, että sisään tulevan tavaran määrä pysyy kurissa niin että muutaman vuoden päästä ole tarvetta uudelle isolle raivaukselle.
Kyllä kyllä. Olisi hölmöä tehdä iso raivaus ja sitten täyttää kaapit uudelleen. Kirjanpito auttaa pysymään valppaana 🙂
Sen lisäksi, että pidän tavarakirjanpitoa käyn myöhemmin arvostelemassa hankintani. Esim. vaatteeseen kirjoitan, oliko se huippuostos, vai aiheuttiko pettymyksen ja miksi. Samoin muiden tavaroiden kohdalla, tuliko aktiivikäyttöön, vai jäikö kaapin täytteeksi. Mielestäni tuokin auttaa tavaroiden hankinnan minimoimisessa, valitettavan moni ostos ei ole napakymppi, vaikka siihen pitäisi pyrkiä.
Tämähän on hyvää laadunseurantaa. Oikein innoskas voisi vielä kirjata käyttökerrat esimerkiksi vaatteille. Silloin kuva tuotteen laadusta täsmentyy edelleen.
En ymmärrä miten niihin napakymppiostoksiin sitten pystyisi päätymään. Useimmista vaatteista ei valitettavasti voi tietää laadusta etukäteen, kalliskin vaate voi nyppääntyä tosi nopeasti tai kiertyä pesussa ihan kulahtaneen näköiseksi.
Sitten jos taas ostaa vaikka hyvät sukat, niin siinä vaiheessa kun niiden hyvyys on käynyt ilmi, ei koko tuotetta enää myydä missään.
Toki sen pitäminen mielessä kaupoilla käydessä, että useimmat ostokset ovat aika pettymyksiä, voi hillitä uuden tavaran haalimista
Aika paljon voi päätellä jo vaatteesta itsestään, kun opettelee tunnistamaan laatua. Aina ei tietenkään voi onnistua ja luotettavimmatkin valmistajat epäonnistuvat joskus. Suosittelen aiheesta Rinna Saramäen kirjaa Hyvän mielen vaatekaappi 🙂
Kiitos rohkaisevasta jutusta! Otan haasteen vastaan ja yritän vielä kirjata tammikuun hankinnat ylös ja seurata tavaravirtaa koko vuoden. Riskiryhmäläisenä hankin suurimman osan joululahjoista netin kautta ja valitettavasti jäin nettishoppailun koukkuun. Alennusmyynneistä on tullut hankittua liiankin paljon ”tarpeellista”. Asun yksin 100 neliöisessä asunnossa, jossa säilytystilaa minimissään 4 henkiselle perheelle, mutta minulle se ei tahdo riittää, vaan tavaroita vyöryy joka paikkaan. Nyt siis otan itseäni niskasta kiinni ja aloitan raivauksen. Olen koronakaranteenissa vielä 1,5 viikkoa, joten karanteenin päätyttyä minulla on toivottavasti monta laatikollista tavaraa menossa kierrätykseen ja lahjoitukseen ja jonkin verran myös roskiin lajiteltuna.
Kiva, että lähdet mukaan! Ehdottaisin sinulle myös kuukauden ostolakkoa, se auttaa vierottumaan nettikaupoista 🙂 Tai ostele jotain aineetonta, kuten verkkokursseja 🙂
Hei,
olen nykyisin eläkkeellä oleva yksineläjä. Kun muutin nykyiseen asuntooni, olen pitänyt kirjaa sekä ostamistani huonekaluista että vaatteista. Tilastosta näkee, mitä vaatteita on tullut milloinkin ostettua ja kauanko on pitänyt niitä käytössä. Ennen muuttoa myin paljon tarpeettomia huonekaluja ja muuta tavaraa sekä kirpputorilla että Tori.fi:ssä.
Tämä mielenkiintoinen haaste antoi sysäyksen merkitä muistiin myös poistettuja tavaroita.
Tässä tammikuun tilastoni:
Ostot:
Maljakko/kirppis
4 villalankakerää
Poistot:
Tallilyhtylamppusarjan polttimot
Valosarjan polttimo
Vuotanut patteri
4 loisteputken muuntajaa
muistitikku
Hyvin ovat tasapainossa 🙂
”Puolisoni hankki webbikameran, USB-laturin ja nappikuulokkeet hajonneiden tilalle. ”
Jos tavara vaan vaihtui toiseen, toimivaan, ja hajonneet päätyivät roskiin, niin ei kai tavaramäärä tästä lisääntynyt 🙂
Vasta tämä kommenttisi sai minut havahtumaan, että en ollenkaan muistanut siipalta kysyä, mitä hän teki vanhoille tavaroille (on yllättävän vaikeaa pitää silmällä koko porukan tavaravirtoja). Ilmeni, että vain USB-laturi lähti SER-jätteeseen. Kuulokkeissa oli rikki vain mikrofoni, joten ne kelpaavat edelleen lenkille, ja irrallinen webbikamera korvasi kannettavan tietokoneen sisäänrakennetun kameran, joka oli lakkanut toimimasta. Eli plus kolme, miinus yksi. Lisään poiston ensi kuun laskelmaan 🙂
Hieno idea!
Huomaan, että koronakuukausina olen palannut vanhaan paheeseeni, joka on naisten- ja kuntolehtien irtonumeroiden ostaminen. Kun ne eivät edes ole niin asiapitoisia kuin ennen. Pidän niitä ilmeisesti työvuosien tapaan kuin jonkinlaisena ihmiskontaktin korvikkeena? Ruokia en laita, ohjeet siis ihan turhia, ja muusta tiedän teoriassa tähän ikään jo ”kaiken”.
Mutta selittelen, että pitäähän toimittajillekin taata elämisenmahollissuus.
Toivotan tervetulleeksi tämän kommenttimahdollisuuden, koska en ole somessa.
Kun raivaus sujui marraskuuhun asti, minulla oli vanha viiden vuoden kalenteri, johon kirjasin vähäisetkin poistot ja myös isot, kilomäärinä jopa. Kohteina usean sukupolven perintöesineet, arkistot. Sen jälkeen hankintoiona vain, huoh, kirjoja. Ja ne naistenlehdet.
Tämä ensimmäinen koronavuosi on muuttanut ostoja. Enemmän ruokaa, vähemmän esineitä. Urheiluvermeitäkin olen korjauttanut suutarilla ja ompelijalla, vaikka samalla rahalla olisi saanut uudet ja lyhytikäiset.
Hienoa, että käytät korjauspalveluita!