Pintaa syvemmin tavaratulvasta ja sen patoamisesta. Blogia kirjoittaa tietokirjailija, ammattijärjestäjä Ilana Aalto.

Milloin kirpputorimyynti kannattaa? Osa 2

Monen kodin raivaus jää jumittamaan, koska pitäisi myydä tavaraa, mutta nyssäkät vain pyörivät nurkissa. Kuukausien aikomisen jälkeen varataan kirpparipaikka, huhkitaan kaikki illat hinnoittelun ja myyntipaikan siivouksen kanssa – silti käteen voi jäädä alle euro tunnissa, kuten Paikka kaikelle -ryhmän jäsenelle Mirjalle uhkasi käydä.

Lopputulema on, että kirpputorimyynti voi olla kiva harrastus, mutta tienaamaan sillä ei pääse. Jos tavoitteesi on ennen kaikkea päästä ylimääräisestä eroon ja tehdä kotiin tilaa, lahjoita käyttökelpoiset tavarat pois.

Jotkut kuitenkin raportoivat saavansa viikkokirppareilla todella hyvät tienestit. Millaisten ehtojen vallitessa usean kympin tuntipalkat ovat mahdollisia? Päätin ottaa selvää.

Millainen kirpputori kannattaa valita?

Kotikaupunkiini Turkuun avattiin viime vuonna uusi vaatekirpputori, jolla on freesi ja trendikäs ilme sekä erinomainen sijainti keskustan ytimessä. (Tämä ei ole kaupallinen yhteistyöartikkeli, kirjoittelen ihan silkasta kiinnostuksesta aiheeseen.)

Koska asun lyhyen kävelymatkan päässä kirpputorista ja vaikutuin tämän suositun kirpputorin konseptista, päätin katsoa, löytyisikö siivouspäiväjemmoistani sen verran vaatteita, että saisin myyntipaikan pystyyn.

Tärkeä päätökseeni vaikuttanut tekijä oli paikan sijainnin ohella, että kirpputori huolehtii myyntipaikkojen siisteydestä, joten minun ei tarvitsisi joka ilta kipittää siivoamaan. Tällä kirpputorilla ei ole kuin rekkejä ja ne pysyvät ylipäätään siistimpinä kuin perinteiset kirpputoriosastojen pöydät. 

Varasin paikan (usean viikon jono, hyvä merkki!) ja aloin kaivella kaappejani. Kirpputorin suositus  oli, että myyntipaikalle ei tuotaisi yli 40 vaatetta kerralla. Fiksu suositus! Asiakkaan on kivempi selata väljää rekkiä on ja myynnin onnistumisen kannalta ostajien huomion saaminen on kaikki kaikessa.

Itseäni kuitenkin jännitti, löytäisinkö edes 20 myyntikelpoista vaatetta.

Mitä kannattaa myydä?

Jos olet ikinä käynyt kirpputorilla, tiedät että ihmiset yrittävät kaupitella kaikkea tyhjistä viinipulloista (“kynttilänjalaksi”) pihalta poimittuihin kiviin (“sisustukseen”). Sanon “yrittävät”, sillä eihän tuollaisia kukaan osta.

Sama pätee vaatteisiin. Jos vaate on nyppyinen, virttynyt, kulahtanut tai ikitahrainen ostaisitko sen? En minäkään.

Kun kaivelin vaatetta myytäväksi, jätin kaikki edellä mainitut omaan käyttööni 😀 Kaappiini jäikin lähinnä kauhtuneita kotivaatteita. Jos näet minut kaupungilla reikäisessä neuleessa ja parhaat päivänsä nähneissä trikoissa, tässä syy.

Vakavasti puhuen en laittanut myyntiin mitään sellaista, mitä vielä käyttäisin. 

Vein kirpparille vuosien takaisia laatuystäviä, jotka ovat säilyneet mainiossa kunnossa, mutta joista olen kasvanut ulos (“sad face”, sanoisi keskimmäinen lapseni). Vanhin vaate oli vintagenahkatakki, joka on ollut minulla yli kaksikymmentä vuotta. Itse takki on jo varmasti 50-vuotias. En kuitenkaan tule enää ikinä mahtumaan siihen, kuten en myöskään Vuokon iki-ihanaan klassikkomekkoon, jonka ostin vuonna 2004 ruotsalaisiin seurapiirihäihin. 

Laskin myytävien vaatteiden keski-iän omistuksessani. Se oli kahdeksan vuotta.

Keski-ikää nuorensivat useat (minulle) uudemmat kirpparilöydöt. Ostokynnykseni on selvästi alentunut, mitä tulee käytettyihin vaatteisiin, ja teen selvästi enemmän hutivalintoja kuin uutta ostaessa. Myös uudehkoja kenkiä päätyi myyntiin, koska ne olivat osoittautuneet jalkaan sopimattomiksi. Se ei ole kenkien vaan kronkelien jalkojeni vika.

Miksi en ollut jo aikoja sitten hankkiutunut eroon tällaisista vaatteista? Siksi että olen ihan samanlainen kuin sinä: minunkin on vaikea laittaa kallishintaisia vaatteita lahjoitukseen yrittämättä ensin myydä niitä. Ja koska myymishommat tuppaavaat jäämään suunnittelun asteelle, päädyn hilloamaan (jopa arkistoimaan) vaatteita vintillä ”Siivouspäiväkassissa”. 

Yleisesti ottaen suosittelen kyllä myymään kirpputorilla suht ajankohtaisia esineitä. Jos et itse ole kiinnostunut viiden vuoden takaisista pintatrendeistä, miksi ostajakaan olisi? Mikäli vaatteesi kuitenkin ovat ajattomia klassikoita, ei vaatteen iällä ole suurtakaan merkitystä.

Suuren etsinnän päätteeksi sain kasaan 28 vaatekappaletta sekä kolmet kengät, kolme laukkua ja yhden korun.

Arvaatko tästä kuvasta värivuodenaikani?

Miten myytävät kannattaa valmistella?

Likaiset ja ryppyiset vaatteet, joista puuttuu nappeja, eivät houkuttele sovittamaan saati ostamaan. 

Valmistelin myytävät vaatteet pesemällä pari epäselvää tapausta ja silittämällä yhden paidan. Siinä olikin syy sille, miksi se on jäänyt käyttämättä. En jaksa silittää vaatteita. Kirpparin pääsaalis löytyi vintiltä osastosta “odottaa Siivouspäivää” ja tyydyin vain tuulettamaan ne ennen myyntiin laittamista. Kengistä pyyhin pölyt ja kurat. Lisäksi tarkistin kaikki taskut. Löysin harmiksi vain 20 senttiä ja nenäliinan.

Lisäksi korjasin yhdestä Marimekon jakusta pienen reiän saumassa. Ostin sen syksyllä suurin toivein kirpparilta. Kotona huomasin, että siinä oli paitsi tahroja, myös reikiä. Poistin tahrat, mutta jakku ei koskaan istunut päälleni, kuten olin ostaessa kuvitellut. Se siis kävi kotonani vain putsattavana ja korjattavana. Taisin myydä sen halvemmalla kuin mitä siitä maksoin.

Kuinka paljon aikaa menee?

Vaatteiden etsimiseen, valintaan, silittämiseen, pesuun ja pakkaamiseen meni puolitoista tuntia. Jakun korjaamiseen kului 10 minuuttia. Noin vartti meni siihen, että siippani jumppasi tavarat esille vintiltä.

Kirpparille kävelin kymmenessä minuutissa ja sama matka kotiin, tosin hoidin samalla muitakin asioita keskustassa. Puolisoni tuli kantoavuksi, joten hänellekin lasketaan 20 minuuttia.

Myyntipaikan pystyttämiseen ja hintalappujen kiinnittämiseen olisi mennyt puoli tuntia, mutta olin sekoillut Kirpparikallen tunnusten kanssa, joten valmiiksi kotona tekemäni hintalaput (30 minuuttia) olivat väärässä profiilissa ja jouduin kirjoittamaan ne uusiksi käsin (30 minuuttia).

Kotona tunnussekoilun selvittämiseen meni vielä 10 minuuttia.

Myytäväksi viemistäni vaatteista myytiin kahden ensimmäisen päivän aikana ällistyttävät kolme viidesosaa. Itse asiassa olin tienannut paikkamaksun tuplasti ennen kuin olin edes saanut kaikkia vaatteita esille ensimmäisenä aamuna.

Siitä syntyi painetta löytää vielä lisää myytävää. Käänsin ympäri kausivaatelaatikot ja eteisen asustesäilytyksen sekä pengoin vielä kerran vaatekaappini. Lastenvaatekassiksi merkatusta kassista löytyikin muutamia omia vaatteitani ja yhdet kengät. Tiesin, että vintillä on yksi rikkinäinen talvitakki, joten päätin iltapuhteiksi korjata sen.

Sain kasaan vielä 12 myyntiartikkelia.

Lisämyytävän kokoamiseen kului 20 minuuttia ja lisähintalappujen kirjoittamiseen kotona 20 minuuttia.

Talvitakin korjaaminen käsin kesti 50 minuuttia. Katsoin samalla Ylen Mauno Koivisto -sarjaa, minkä olisin tehnyt joka tapauksessa, joten en laske korjausaikaa mukaan kirpparihommiin. Takkia ei olisi voinut myöskään lahjoittaa pois ilman korjaamista, joten homma oli väistämätön.

Seuraavana aamuna vein kamat kirpparille samalla kun menin jumppaan, jonne olisin mennyt muutenkin, joten lasken matkoihin vain 10 minuuttia, joka syntyi parin korttelin ylimääräisestä kiertämisestä, ja vartin, joka meni uusien vaatteiden esillepanoon.

Kirpparipaikan tyhjennykseen meni kävelymatkoineen noin 30 minuuttia.

Myymättä jääneet vaatteet ovat edelleen parvekkeella tuulettumassa. Niiden pois pakkaamiseen joko säilyttämistä tai lahjoitusta varten budjetoin vielä 10 minuuttia.

Aikaa kului viikon myyntirupeamaan kaikkiaan noin 6 tuntia, joka sisältää puolisoni käyttämän puolisen tuntia mutta ei takin korjaamista. Mukaan en laskenut myöskään  hankkeesta somettamiseen mennyttä aikaa enkä sitä, että poseerasin kirpparilla lehtikuvaajalle myöhemmin ilmestyvää juttua varten.

Runsaasti aikaa säästi kirpparin sijainti lähellä kotia ja siivouspalvelu.

Jälkikäteen tulin ajatelleeksi, että myyntipaikan varaaminen yhdessä kaverin kanssa olisi ollut fiksua. Kulut olisivat menneet puoliksi ja tavaraa olisi riittänyt ilman painetta.

Mitä kirpparimyynnillä tienaa?

Vein myytäväksi kaikkiaan 48 pukinetta.

Jos kaikki tavarat olisi myyty, olisi kokonaismyynti voinut olla maksimissaan 443 euroa. Siitä olisi vähennetty kirpputorin 10 prosentin provisio.

Kaupaksi kävi 29 tavaraa, joista myyntituloa tuli 274 euroa. Kaksi merkkivaatetta (Vuokon ja Sanna Hopiavuoren mekot) yksinään muodosti tästä 70 euroa.

Kahden ensimmäisen päivän jälkeen tavaraa ei olisi kannattanut enää viedä lisää myytäväksi. Lisävaatteista myin vain 4 kappaletta (22 euroa), mutta aikaa meni yli tunti (plus takin korjaaminen, jota en laskenut mukaan).

Ylipäätään tavara liikkui liukkaasti kahden ensimmäisen päivän aikana, mutta sitten myynti tyssäsi melkein kokonaan. Tämä ilmeisesti kertoo suuresta vakioasiakkaiden määrästä. Vakkarit käyvät päivittäin tai parin päivän välein tsekkaamassa löydöt ja muutaman päivän vanha rekki ei enää kiinnosta, ellei siihen tuoda paljon uutta myytävää. 

Kulut

Myyntipaikan vuokra oli 39 euroa ja provisiota meni 10 prosenttia eli 27,40 euroa. 

Ostin myyntijakson aikan yhden huivin, 4 euroa. En laske sitä kuluksi, mutta kirpputoria pitäessä kannattaa varautua siihen, että osa tienesteistä menee suoraan muille myyjille. Monilla kirppareilla myyjät ovat varmasti isoimpia asiakasryhmiä. 

Tulot

Kulujen jälkeen tienasin 207,60 euroa ja näin ollen tuntipalkaksi (207,60 € / 6 h) jäi 34,60 euroa.

Olen tyytyväinen erityisesti siihen, että pääsin monesta hankalasta vaatteesta eroon. Kirpputorilta minulle kerrottiin, että keskimääräinen tilitys on heillä 150–250 euroa (josta pitää laskea pois varatessa maksettu paikkamaksu 39 euroa), joten euromääräisestikin sain harrastelustani ihan kohtalaisen korvauksen.

Jos taas suhteuttaa tuottoa tavaroiden ostohintaan, sain uutena ostettujen vaatteiden hinnasta takaisin 5–10 prosenttia, harvinaisissa tapauksissa noin 20 prosenttia. On normaalia, että uutena ostettujen tavaroiden hinta romahtaa. Siksi ne kannattaisi pitää mahdollisimman pitkään käytössä ja laskea hinta mieluummin käyttökerroille kuin  jälleenmyynnille.

Parhaiten tuottivat käytettynä ostetut tavarat, joista voi myydessä saada hyvässä lykyssä takaisin enemmän kuin itse maksoi. Käytännössä omalla kohdallani näin käy harvoin, sillä tavallisesti lahjoitan kirpparilta ostetut vaatteet surutta hyväntekeväisyyteen, jos en niitä enää itse käytä.

Milloin kirpparimyynti kannattaa?

Tiivistäen kirpputorimyynti muuttuu kannattavaksi, kun:

Myytävä tavara on  sellaista, jolle on kysyntää ja josta voi pyytää paria euroa enemmän.
Tai olet itse ostanut sen käytettynä.
Kirpparilla
, jolla myyt, riittää asiakkaita ja kirppari hoitaa siivouksen puolestasi.
Matka kirpparille on niin lyhyt, niin etteivät autoilukulut ja matka-aika syö voittoja.

*

Kerro kommenteissa, millä reseptillä olet onnistunut tai epäonnistunut kirpparimyynnissä.

Ilana | Paikka kaikelle

Ilana | Paikka kaikelle

Pintaa syvemmin tavaratulvasta ja sen patoamisesta. Blogia kirjoittaa ammattijärjestäjä, tietokirjailija Ilana Aalto.
Jaa artikkeli

9 kommenttia artikkeliin ”Milloin kirpputorimyynti kannattaa? Osa 2”

  1. Mielenkiintoinen kirjoitus, Ilana! Olen itse jo useamman vuoden harrastanut niin kirppariostoksia kuin – myyntiä. Tuntipalkkaa en ole koskaan edes ajatellut, harrastuksethan maksavat… Myynti on aina ollut positiivinen yllätys, mutta eniten on ilahduttanut se, että itselle tarpeettomat tavarat ovat päässeet kiertoon eivätkä päätyneet suoraan jätekuormaan. Toki lahjoitan tavaroita myös hyväntekeväisyyteen ja ystäville.
    Parhaat vinkit, jotka toimivat meidän lähikirppiksellä:
    1) Varaa myyntipaikka parhaalta paikalta.
    2) Varaan kaksi paikkaa kahdeksi viikoksi, koska tavaraa siunaantuu aina enemmän kuin uskoisikaan. Varsinkin, jos myytävänä on erityyppisiä tavaroita (esim. äidin jäämistöstä isoja vaatteita ja omien lasteni pieneksi jääneitä vaatteita/tavaroita). Siisti, penkomisvaraa omaava paikka myy paremmin kuin täyteen ahdettu!
    3) Edulliset hinnat!
    4) Siistiä tavaraa. Pesen, korjaan ja huollan jos on tarvis. Myös vetoketjut ja taskupussit!
    5) Koska kirppiksellä käy paljon ulkomaalaisia, myös vähän ihmeellisemmätkin tavarat menevät yleensä kaupaksi… Siispä rohkeasti romppeet tiskiin! Toisen romu on todellakin toisen aarre. Kausitavarat myyntiin oikea-aikaisesti.
    6) Paikkavaraus samaan aikaan kaverin kanssa, niin hoituu siivous/täydennys kätevästi vuorotellen. Meiltä on matkaa sen verran, että autoiluun hurahtaa aikaa ja rahaakin, mutta sitä ei lasketa. (Paitsi mies, joka työskentelee tilitoimistoyrittäjänä! )
    Näillä on menty, ja hyvin tuottaa.

    Vastaa
    • Hyviä vinkkejä, kiitos! Sen kyllä huomaa, että paljon saa nähdä vaivaa hyvien kauppojen eteen, mikä tietysti tuntipalkassa näkyy – jos sitä pitää laskemisen arvoisena.

      Vastaa
  2. ”Kirpparilla, jolla myyt, riittää asiakkaita ja kirppari hoitaa siivouksen puolestasi.
    Matka kirpparille on niin lyhyt, niin etteivät autoilukulut ja matka-aika syö voittoja.”
    Tämän takia homma on maalla melko toivotonta. Kirpparit ovat paljon hiljaisempia, ja niille on keskimäärin paljon pitempi matka.

    Vastaa
  3. Hyvä pointti tuo, että monilla kirppareilla muut myyjät ovat suurin asiakasryhmä. Nyt olen viimeaikoina kuullut, ja nähnytkin samansuuntaista. Useilla kirppiksillä vakkarimyyjät, jotka tekevät suoraan esim. kokovuoden sitovan paikkavarauksen, saavat puolet myyntipöydän hinnasta pois. Nämä myyjät sitten päivittäin kiertävät hankkimassa omiin pöytiinsä halvat ja nopeasti myytävät löydöt. Ja tekevät mukavan tilin. Ystävättäreni kertoi, että heidän työpaikallaan peräti viidellä on Vihdissä vakkari- paikka vuodeksi. Matalapalkkaisella alalla kuukausittain muutaman satasen puhdas veroton tulo on tervetullut lisä. Itse passaan kirppikset nykyään. Tai kierrän ne nopeasti ja olen usein tyytyväinen asiakas: Silloin kun en osta yhtään mitään 🙂

    Vastaa
    • Jos joku jaksaa tuollaista jobbaamista harrastaa, niin siitä vaan. Ei siinä kovin kummoisille tienesteille voi päästä.

      Vastaa
  4. Myynti onnistui lähes täydellisesti, kun otin myyntiin vain hyviä vaatteita, muutaman varman esineen ja tavaraa oli vain pari matkalaukullista + reppu. Myin lähes kaiken ja 3:ssa tunnissa matkoineen nettoansio oli 270 euroa. Matkustin myyntipaikalle ratikalla. Tosin mekkojani oli heti seuraavalla viikolla jälleenmyynnissä itsepalvelukirppiksellä kolminkertaiseen hintaan. Se kyllä ketutti!

    Vastaa
  5. Enää en kyllä jaksa mennä kirpparille myymään. Se kamojen eestaas roudaus.. Alle muutaman euron arvoiset tavarat käyn mielummin lahjoittamassa esim. Fidalle ja arvokkaampia (useita kymppejä) vaatteita yms. yritän myydä torin ja huuto.netin kautta.

    Vastaa

Jätä kommentti


The reCAPTCHA verification period has expired. Please reload the page.

Paikka kaikelle