Kuvittele tilanne – tai ehkä sitä ei edes tarvitse kuvitella – että lapsesi tai puolisosi on jättänyt likaiset sukkansa ja kalsarinsa eteisen lattialle mennessään suihkuun, jälleen kerran.
Tähän asti olet napinan kera poiminut vaatteet ylös ja toimittanut ne pyykkikoppaan. Mutta nyt päätät, että jäät seuraamaan, huomaako vaatteiden omistaja tilannetta ja mitä hän sille tekee.
Kolmen päivän päästä toteat, että sukat ja kalsarit ovat edelleen lattialla. Olet kerännyt painetta useamman päivän ajan ja sisälläsi kiehuu. Et kestä enää! Nyt on pakko sanoa jotakin!
Mutta mitä?
Ehkä suustasi tulee jotakin tällaista:
– ”Enkö ole jo tuhat kertaa sanonut vaatteiden jättämisestä lattialle? En tajua, miten aikuinen ihminen / koululainen ei vielä osaa laittaa pyykkiä pyykkikoriin! Onko se nyt mikään vaiva!”
– ”Etkö ole huomannut, että nuo vaatteet ovat olleet lattialla kolme päivää. Vien ne roskikseen, jos et heti laita niitä pyykkiin!”
– ”Kyllä jokaisen tässä talossa pitää siivota omat jälkensä. Ei ole reilua muita kohtaan jättää pyykkiään pitkin poikin lattioita lojumaan päiväkausiksi. Kyllä jokaisen pitäisi ymmärtää, että vain yksi ei voi olla vastuussa ja siivota muiden puolesta.”
– ”Tätäkö sinä kutsut viihtyisäksi kodiksi? No, ehkä sinusta on kiva asua *askaisen pyykin keskellä.”
– ”Katso nyt miten stressaantunut minä olen, kun minulla on kotitöitä niin paljon! Edes sukkia ei viitsitä laittaa pesuun… Minunko täytyy sekin tehdä…”
Mikä näissä viidessä lauseessa mättää?
Ehkä tosiaan suustasi on joskus päässyt jotakin edellä kuvatun kaltaista: syytös, uhkaus, saarna, pilkka tai olet heittäytynyt marttyyriksi (edellä tässä järjestyksessä). Älä huoli. Kaikkien meidän suusta on.
Nämä puuskahdukset kertovat, että olet ihan todella, todella kyllästynyt tilanteeseen ja että se tuntuu sinusta epäreilulta.
Mutta jatkuvasti toisteltuina tällaiset lauseet alkavat vahingoittaa ihmissuhteitasi. Ne voivat lyhyellä tähtäimellä olla tehokkaita, sillä perheenjäsenesi säikähtävät niitä ja siivoavat kyllä sukkansa. Pitkän päälle sinun tunnekuohahdustesi pelkääminen ei kuitenkaan tee hyvää ihmissuhteille. Kuten ei tietenkään sekään, että itse koet tavaranhallinnan työnjaon kotona epäreiluksi.
Syytökset, uhkaukset, iva, jäkättäminen tai uhriksi heittäytyminen herättävät toisissa kielteisiä tunteita, vastustusta ja uhmaa. Väärinkäsityksen lisääntyvät. Sopuisuudelle ja hyvälle mielelle jää yhä vähemmän tilaa.
Kun toimimattomat keinot vaihdetaan omasta puolesta puhumiseen, ilmapiiri paranee.
Miten omasta puolesta puhuminen auttaa kodin järjestämisessä?
Kun ensi kerralla meinaat kilahtaa levälleen jätetyistä tavaroista tai muusta toisten aiheuttamasta sotkusta kotona, vedä ensin henkeä ja kuulostele itseäsi.
Kysy, mikä tässä itse asiassa harmittaa. Sekö, että koet jääneesi yksin kodin järjestyksen ylläpidon kanssa? Se, ettei tarpeitasi lepoon oteta huomioon? Vai ehkä se, että koet syvää epäoikeudenmukaisuutta tilanteesta?
Kysy sitten, mitä tarvitset juuri nyt tässä tilanteessa. Huomiota, ymmärtämystä, vastavuoroisuutta, jotain muuta?
Avaa vasta sitten suusi. Aloita neutraalilla tilannekuvauksella:
– “Sukat ja kalsarit ovat lattialla.”
Kerro, mitä konkreettista haittaa se sinulle aiheuttaa:
– “Kun likapyykkiä jätetään lattialle, aikani menee sen keräämiseen.”
Sano vielä miltä se sinusta tuntuu:
– “Olen kyllästynyt siihen, että siivoan muiden jälkiä, ja se tuntuu epäreilulta.”
Tällainen omasta puolesta puhuminen menee perille huomattavasti tehokkaammin kuin ne kielteiset viestit, joita suusta pääsee tunnekuohun keskellä selkärankareaktiona.
Omasta puolesta puhuminen ei nöyryytä, syyllistä tai nolostuta toista osapuolta, ja siksi hänen on helpompi muuttaa toimintaansa. Usein pelkästään tilanteen neutraali toteaminen auttaa ja toinen muuttaa käytöstään, tässä tapauksessa siivoaa vaatteensa lattialta.
Treenaa ristiriitojen ratkaisemistaitoja
Laadin oman valmennuksen kaikille, joiden kotona tavarat aiheuttavat eripuraa ja jotka haluavat tilanteeseen muutoksen. Koko päivän valmennuksessa treenaamme sitä, miten puhumisen ja kuuntelemisen taidoilla ratkaistaan kodin tavararistiriitoja.
Valmennuksessa opit:
- viestimään tarpeistasi rakentavasti ja saamaan viestisi perille ilman kinaa
- ratkaisemaan ristiriitoja yhteistyössä siten, että jokainen perheenjäsen voi sitoutua ratkaisuun
- konkreettisia keinoja jakaa työtä ja saada muut perheenjäsenet omaehtoisesti mukaan
Jos haluat käyttöösi menetelmät, joiden avulla tulet kuulluksi ja saat viestisi perille ilman riitaa, kannattaa liittyä Kaikki järjestyy! -valmennuksen odotuslistalle.
Odotuslistalle liittyminen ei sido sinua mihinkään. Saat ensimmäisten joukossa tiedon, kun valmennus järjestetään seuraavan kerran.
