Pintaa syvemmin tavaratulvasta ja sen patoamisesta. Blogia kirjoittaa tietokirjailija, ammattijärjestäjä Ilana Aalto.

Kaupanpäälliset – onko viheliäisempää riesaa? [Tavarakirjanpito 3/12]

Pystytkö pitämään kiinni rajoistasi, kun tuote-esittelijä tuppaa käteesi näytteen tai myyjä sujauttaa isosta ostoksesta mukaan jotain pientä ekstraa? Näissä tilanteissa kohteliaisuus määrää ottamaan tavarat kiittäen vastaan, ehkä pieni ahneuskin voi nostaa päätään ja ilahtuminen ”lahjan” saamisesta. Vastaavasti olisi kylmänkistoista ja kiittämätöntä olla ottamatta kaupanpäällistä vastaan.

Itse suhtaudun tällaisiin yllättäen ja pyytämättä elämääni tupsahtaviin tavaroihin perin kielteisesti. Olen vuosien saatossa oppinut, että jokainen tavara on sitoumus. Sille on tehtävä tilaa, sitä on puhdistettava tai huollettava, lopuksi se pitää oikeaoppisesti kierrättää. Miksi ihmeessä hukkaisin ainutkertaista aikaani tavaraan, jonka joku ilman lupaa työntää elämääni, varsinkin kun kaupanpäälliset ovat yleensä aivan joutavaa roinaa.

Harvoin siltikään pystyn tai ennätän sanoa ei. Tilanteet tulevat nopeasti, kohteliaisuus on kovin pakottavaa ja kiittämättömäksi leimaantumisen pelko puskee pintaan. Usein ehkä silkka uteliaisuuskin voittaa. Vaikka tiedän, että minulla on kotona jo pino käyttämättä jääneitä kosmetiikkanäytteitä, ehkä juuri tässä näytteessä on keski-ikäisen naamani pelastava ihmeseerumi.

Kaupanpäällinen nosti kiukun pintaan

Maaliskuussa jatkoin vuoden alussa aloittamaani tavarakirjanpitoa. Tavaraliikennettä oli tässä kuussa vähänlaisesti, etenkin ulos kodista. Yhden poiston kuitenkin tein: heitin kierrätyskassiin kokoontaitettavan, vyölenksuun roikkumaan laitettavan suihkepullon.

Muistelen, että tämä käsittämätön tuote on tullut kotiimme jonkin verkko-ostoksen kylkiäisenä viimeisen vuoden aikana. Sen jälkeen se on roikkunut turhan panttina kodinhoitokomeron rättipatterin reunassa.

Se ei liittynyt mitenkään tilattuihin tuotteisiin emmekä tosiaankaan tarvinneet sitä. Meillä on jo suihkepullo. Se pysyy kätevästi ihan itsekseen pystyssä. En osaa kuvitella tilannetta, jossa voisin tarvita vyöstä roikkuvaa suihkepulloa. Osaatko sinä?

Tämä on kaupanpäällisten pahinta lajia: ei mitään mahdollisuutta kieltäytyä, kun tavara lähetetään kysymättä suoraan kotiisi. Kun ajattelen asiaa, tunteeni vaihtelevat ärtymyksestä kiukkuun. Miksi kauppias kiusaa minua turhalla roinalla? Onko hän ajatellut säästävänsä kierrätys- ja jätekuluissa lähettämällä liikkeensä nurkiin jääneet  viheliäiset riesat asiakkaiden vaivoiksi? Ja jos hän ajattelikin tekevänsä tällä tavalla myönteisen vaikutelman, häivähtikö edes mielen reunamilla, että meitä, jotka pahoitamme mielemme siitä, ettei meidän tavararajojamme kunnioiteta, on nykyisin kasvava joukko?

Luultavasti jossain päin Kiina jokin tehdas on valmistanut miljoona tällaista pulloa. Ne ovat lipuneet tänne Pohjolan perukoille kontissa pitkin maailman meriä. Lopulta posteljooni on kantanut pullon meille. Kaikki vain sitä varten, että minä saan laittaa vahingon kiertämään ja lahjoittaa mokoman turhakkeen jollekin kirpputorille, josta sen ehkä löytää Suomen ainoa ihminen, jolla on tarve kuljettaa suihkepulloa mukanaan vyössä.

Vai laitaisinko sen suoraan roskiin, mitä sanot?

Maaliskuun tavarakirjanpito

Kiitos, että luit avautumiseni. Tuntuu jo paremmalta, kun sain purkaa tunteeni sinulle. Tässä vielä maaliskuun tavarakirjanpidon selvitys:

Kuun ainoa poisto oli suihkepullo. Yhdelle lapsista hankittiin 10 uutta vaatekappaletta (suurin osa alusvaatteita) ja hän sai kaveriltaan lahjaksi pehmopupun. Pääsiäinen toi kotiimme viisi pientä, turhaa muovihärpäkettä (lue tästä, mitä tehdä suklaamunista kuoriutuville yllätysleluille). Lisäksi vaihdatin keittiön rullakaihtimien kankaan, mutta siitä ei tavaramäärä lisääntynyt.

Maaliskuu:

Ulos 1
Sisään 15

Vuoden alusta:

Ulos 42
Sisään 40

Tästä voit lukea tavarakirjanpidon ensimmäisen osan ja säännöt.
Helmikuun tavarakirjanpito ja sisäinen taisteluni fantasiaminäni hankkimista puolapuista.

Ilana | Paikka kaikelle

Ilana | Paikka kaikelle

Pintaa syvemmin tavaratulvasta ja sen patoamisesta. Blogia kirjoittaa ammattijärjestäjä, tietokirjailija Ilana Aalto.
Jaa artikkeli
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on pinterest

Jätä kommentti