Minimalistin arki ei räjähdä

Kuva: Teemu Kunto

Vieraskirjoitus: Teemu Kunto

Meillä kaikilla lienee kokemusta siitä. Juuri kun on saanut koko kodin järjestykseen ja kaiken nätisti paikalleen, se arvaamatta iskee. Crash boom bäng – elämä tapahtuu. Ja sen seurauksena arki räjähtää. Oli aiheuttajana sitten influenssakierre, stressaava deadline-suma töissä, lasten harrastusrallin käynnistyminen tai rakennusprojektin loppurutistus, seurauksena on helposti arjen normirutiinien pettäminen. Likapyykki alkaa sedimentoitua pyykkikoriin, puhdas kököttää kuivausrummussa tai viikkaamattomana sohvalla, puolikäyttöiset vaatteet roikkuvat tuolilla tai kuntopyörän päällä, likaiset astiat kerääntyvät huteriksi pinoiksi tiskipöydälle ja tuoksuvat jännittävältä, villakoirat juhlivat sängyn alla, kukat kuolee, vessan lamppu on palanut kuukausi sitten, nastarenkailla ajetaan vielä vapun jälkeenkin ja ikkunat on pesty toissakeväänä, sisäpuolelta.

Moisesta räjähdyksestä toipumiseen kuluu kaikkine jälkijäristyksineen helposti koko pääsiäinen, kesäloman ensimmäinen puolikas tai pitkäkestoisemmasta joukkotuhosta jopa kolme ensimmäistä eläkevuotta. Ja kun kaiken sitten saa jälleen kohdalleen, nurkan takana vaanii seuraava hyökyaalto.

Vaikka olisi kulmakunnan kovin konmarittaja, iskee arki monesti myös minimalistin elämään. Tälläkin hetkellä myös minun kodissani vallitsee kiireisen päivän jälkeinen säteilyvaara. Omalla kohdallani se tarkoittaa kastelematonta narsissia, tyhjäämätöntä tiskikonetta, kahta kuppia ja yhtä lautasta tiskipöydällä, pyykkikoneessa ripustamista odottavia lenkkivaatteita sekä ulosviemistä odottelevaa biojätepussia. Kaiken tämän kaaoksen kesyttämiseen kuluu aikaa viitisentoista minuuttia. Kriisinhallinta ei siis vaadi kohtuuttomia ponnisteluita.

Miten tällaiseen tilanteeseen sitten pääsee?

1. Raivaa tilaa kaappiin

Itseäni häiritsee konmaritus-skenessä se, miten kohtuuttoman paljon se tuntuu monille aiheuttavan lisätyötä ja säätämistä. Erilaisten säilytysratkaisuiden hankkimisesta ja testailusta tulee helposti itsetarkoitus. Kaikilta ei tietysti erilaisista olosuhteista johtuen välttämättä onnistu koko kodin raivaaminen yhdellä kertaa. Pikkuhiljaa jatkuvasta karsimisesta voi kuitenkin tulla pelkkä aikasyöppö, joka ei todellisuudessa johda tavaran vähenemiseen, vaan ainoastaan sen jatkuvaan järjestämiseen. Instagramin sisustuspornon selaamisesta ei myöskään valitettavasti ole tosipaikan tullen apua.

Räjähdyksenkestävä arki vaatii yksinkertaisesti sitä, että kaapeissa on oikeasti tilaa. Tyhjää tilaa. Enemmän kuin vaatteita, kenkiä, kirjoja, levyjä, koriste-esineitä, erilaisia säilytyslaatikoita, koreja ja purkkeja. Eikä sitä saa hankkimalla isompia kaappeja, vaan oikeasti luopumalla suurimmasta osasta sisällöstä. Kyllä, suurin osa siitä on todellisuudessa täysin turhaa ja tarpeetonta. Mitä vähemmän omistat vaatteita, sitä epätodennäköisempää on niiden kertyminen pyykkiin, koska muuten päällepantava loppuu lyhyeen. Mitä enemmän kaapeissa on tyhjää tilaa, sitä helpompaa on tavaroiden laittaminen paikalleen.

2. Raivaa tilaa kalenteriin

Turhan tavaran lisäksi konmarituksen kohteeksi kannattaa ottaa oma ja koko perheen kalenteri. Kuinka paljon käytät aikaa asioihin, jotka eivät oikeasti ole hyödyllisiä tai mieluisia? Nyt kylmästi punakynä kauniiseen käteen ja henkselit päälle kaikkiin menoihin ja tekemisiin, jotka täyttävät kalenterin tuottamatta oikeasti iloa. Kukaan muu ei todellisuudessa täytä almanakkaasi, kuin sinä itse. Jatkossa kannattaakin aina ensimmäisenä varata kalenteriin täysin vapaat päivät ja ajat, joihin ei hyväksy mitään menoja. Vasta niiden ympärille annetaan kasaantua erilaisia puolipakollisia velvoitteita. Jos jatkuvan menovirran antaa täyttää kaikki päivät, ei vapaa-ajalle yksinkertaisesti jää enää tilaa. Kun kalenterissa on pelivaraa, eivät yllättävimmätkään tilanteet pääse suistamaan arkea täydelliseen kaaokseen.

3. Raivaa tilaa korvien väliin

Et tarvitse lisää, et tarvitse uutta, et tarvitse parempaa. Elämäntapojen muutos lähtee ajattelun muutoksesta. Niin kauan, kun on koko ajan jotakin vailla, ei ole koskaan tyytyväinen. Ja tyytymätön mieli on altis jäämään arjen alle. Kun tiedostaa, että tässä ja nyt on oikeastaan kaikki mitä oikeasti tarvitsee, ei arkielämän paine tai oravanpyörän äkillinen alamäki pääse ajamaan elämää syöksykierteeseen.

Aivoille ja ajatuksille kannattaa välillä antaa myös vapaa-aikaa. Koska viimeksi olet ollut kokonaisen tunnin tekemättä yhtään mitään? Tarkoitan myös selaamatta puhelinta, katsomatta telkkaria, murehtimatta raha-asioita, järjestämättä mielessäsi kaappeja tai kalenteria. Uskallatko viettää itsesi kanssa aikaa ilman minkäänlaista agendaa?

Kun komeroissa, kalenterissa ja mielessä on vapaata, avointa tilaa, ei arki pääse yllättäessäänkään räjähtämään. 

Aina toisinaan saa kuulla, että minimalismi on harvojen etuoikeutettujen elitismiä, johon taviksilla ei ole mahdollisuutta tai varaa. En voisi enempää olla eri mieltä. Itse päätin ryhtyä minimalistiksi tasan vuosi sitten, kun jäin täysin yllättäen työttömäksi vailla mitään tietoa siitä, missä tulisin asumaan, mitä tekemään ja millä elättämään itseni seuraavaksi. Raivasin olosuhteiden pakosta elämästäni kaiken turhan omistamisen taakan, minkä seurauksena talouteni kesti hetkellisen tulojen romahtamisen. Pienen aikalisän jälkeen löysin arvojeni kanssa linjassa olevan työn, ihanan pienen asunnon lähempänä lapsiani, ja ennen kaikkea arjen, joka ei räjähdä, vaikka välillä elämä yllättää.

Kirjoittaja Teemu Kunto on semi-nelikymppinen minimalisti, wannabe-maratoonari ja kolmen tytön viikonloppuisä. Seuraa Teemun blogia osoitteessa minimalismi.net tai facebook.com/minimalisminet.


Tavaran vähentämiseen saat ideoita Paikka kaikelle -blogin vinkkipankista.

Jätä kommentti

%d bloggaajaa tykkää tästä: