Näin järjestettiin tuhannen tavaran koti

Otetaan upouusi, tyhjä kerrostalokolmio ja kuvitellaan sinne asukkaiksi äiti ja 12-vuotias tytär. Tehtävänä on hankkia heidän kotiinsa kaikki arjessa tarvittavat esineet, ei mitään liikaa mutta ei liian vähänkään – mistä lähtisit liikkeelle?

Olohuone2_Pikkusirkku
Koti on elämistä varten, ei toisin päin. Kuva YIT.

Tällaisella haasteella minua heitti rakennusliike YIT. Heiltä oli valmistumassa uusi kerrostalokohde, Riihimäen Pikkusirkku, jonka suunnittelua oli johdattanut kotimuotoilun filosofia. Kotimuotoilulla YIT:n rakentamista kodeista tehdään ”mukavuusalueita, joissa arjen sähellys vähenee”. Tarpeetonta karsitaan ja monitoimisuutta lisätään.

Ja mikäpä ammattijärjestäjästä kuulostaisi paremmalta kuin sähellysvapaa arki! Nyt kotimuotoilun ideaa haluttiin vielä havainnollistaa uuden kodin varustamisella ja ammattijärjestäjän kehittämillä fiksuilla järjestämisratkaisuilla.

Sopivasti, ei liikaa eikä liian vähän

Ensimmäisenä oli ratkaistava tavaran sopiva määrä. Yhdelle on sopivasti, että kaapissa on puoli tusinaa kahvikuppia, toiselle on sopivasti se, että muumimukien, espressokuppien ja teemukien lisäksi on juhlakupit ja perintökupit – mihin ihmeeseen vetää raja?

A63X2510
Juomalasit, pienet kupit, isot kupit, murokulhot, leipälautaset ja ruokalautaset. Kyllähän näillä jo pärjää. Jatkuvasti käytössä olevat tavarat on kätevä säilyttää avohyllyssä. Kuva YIT.

Avuksi tuli Kuluttajatutkimuskeskuksen viitebudjetti, josta löytyy kuluttajia haastattelemalla laaditut luettelot kodin tavaroiden kohtuullisesta minimimäärästä. Kyse ei ole askeettisesta kärvistelystä, mutta ei myöskään mistään tavarataivaasta.

Viitebudjettia tutkimalla ilmeni, että yhden vanhemman ja teini-ikää lähestyvän lapsen kodin kohtuullinen tavaramäärä kalusteineen on noin tuhat esinettä. Ammattijärjestäjän näkökulmasta määrää voi pitää melko maltillisena. Ei ole epätavallista, että kahden hengen perheessä on kymmenkertaisesti esineitä.

Tuhannessa tavarassa ei silti ole mitään epärealistista. Esimerkiksi oman ja lapsensa tavarat laskenut Oma koti valkoinen -blogin Miia päätyi suunnilleen samaan lukuun.

Ajattelinkin perheen äitiä innokkaana kierrättäjänä ja konmarittajana, joka laittaa pieneksi käyneet lastenvaatteet nopeasti kiertoon. Hänen kotiinsa mahtuu vain iloa tuottavia, merkityksellisiä esineitä. Kaikki tarpeellinen löytyy, mutta nurkissa ei hillota tavaraa varmuuden vuoksi. Hän ei myöskään ole valmis maksamaan asumisneliöistä vain siksi, että saisi säilytystilaa käyttämättömänä makaaville tavaroille.

Koostin esineistä listauksen, joka lähti arvioitavaksi neljälle äidille ja heidän noin 12-vuotiaille tyttärilleen. Kommentit jakaantuivat hauskasti kahtia: ”Tuolla tavaramäärällä tulisi todella hyvin toimeen”, totesi toinen puoli, kun taas toiset sanoivat: ”Aika minimalistiselta vaikuttaa, mutta kyllä noilla kamppeilla pärjäisi varmasti. Meillä tällä hetkellä tavaraa triplasti tuon verran.”

Kodin tavaramaailma kertoo asukkaan elämäntyylistä

Vieraillessani erilaisissa kodeissa ammattijärjestäjänä olen huomannut, että erityisesti harrastukset muokkaavat kodin tavaramaailmaa. Yhdellä on huoneellinen käsityötarvikkeita tai autotallillinen moottoripyörävarusteita. Toisella taas kirjat valtaavat kaikki seinät. Kolmannen asunnossa on kaappikaupalla kuntoiluvälineitä.

Kommentaattorimme kiinnittivätkin huomiota siihen, että erilaisiin kiinnostuksenkohteisiin liittyviä tavaroita ei Kuluttajatutkimuskeskuksen listalta löytynyt.

”Parvekkeen varustus puuttuu listalta, samoin huonekasvien hoitoon tarvittavat tarvikkeet (kastelukannut, lannoitteet).”

”Meikkien määrää on aliarvioitu selkeästi – melkein voi pistää kaikkiin 0:n perään. Teinillä on tyypillisesti 10 kynsilakkaa.”

”Tytär harrastaa musiikkia ja tanssia, yksi kontrabasso pitäisi myös saada mahtumaan.”

”Käsilaukkujen määrän kohdalla purskahdimme nauruun!”

Kommentaattorien huomioiden pohjalta lisäsin Pikkusirkun tavaralistaan harrastuksiin liittyviä esineitä – ja kynsilakkoja. Mallikodin äidin harrastuksena ovat neuletyöt ja jooga, tyttären skeittailu ja askartelu.

fullsizeoutput_4b10
Innokkaana konmarittajan langat mahtuvat mummolta perittyyn rakkaaseen ompelukoriin, joka saa olohuoneessa tuottaa iloa joka päivä.
fullsizeoutput_4b13
Toimiva järjestys tukee myös terveellisiä elämäntapoja. Kun aina valmis treenireppu mahtuu kaappiin, liikkumaan on helppo lähteä tiukallakin aikataululla.
IMG_1538
Askartelutarvikkeet inspiroivat tarttumaan projekteihin, kun ne ovat helposti käsillä.
fullsizeoutput_4b15
Paikka kaikelle, myös kynsilakoille.

Tuhat toisten pois antamaa tavaraa

Toinen ratkaistava kysymys oli, mistä esimerkkiperheen tavarat saataisiin – ja mitä niille tapahtuisi tämän tempauksen jälkeen. Käännyimme Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen puoleen. Tavarat saatiin sieltä lainaan. Ja mikä parasta, ne myös palaavat sinne hankkeen päätyttyä.

fullsizeoutput_4a4a
Kaikkiaan asuntoon tuotiin kalusteiden lisäksi kymmenisen muuttolaatikkoa, neljä Ikea-kassia ja joitakin ostoskassillisia järjestämistarvikkeita. Muutot ovat helppoja, kun on kohtuullinen määrä tavaraa!

Ilmestyin siis tavaralistani kanssa Espoon Nihtisillan kierrätystavaratalon lajitteluosastolle. Kaikeksi onneksi asunnossa oli stailaajan valitsema kaunis kalustus valmiina, joten ihan tyhjästä ei tarvinnut aloittaa. Päivä Kierrätyskeskuksen tavaralajittelussa oli hyvin mielenkiintoinen ja kerron siitä myöhemmin lisää.

Kierrätyskeskuksen kautta virtaa tuhansia ja tuhansia ihmisille tarpeettomiksi käyneitä esineitä. Tarvitsemiani tavaroita ei ollut vaikeaa löytää, vaikka minulla oli myös omat esteettiset kriteerini. Huvitin kirjalajittelun työtekijöitä kertomalla, että etsin pokkareita, joissa on sinisävyiset kannet.

fullsizeoutput_4b09
Kirjoja ei muuten viitebudjetin tavaralistauksessa ollut lainkaan, mutta olen sitä mieltä, että kirjat lisäävät kotoisuuden tunnelmaa ja ovat sitä paitsi keskimäärin hyvin rakkaita esineitä suomalaisissa kodeissa.

 

fullsizeoutput_4b19
Suomalaisten kaapeissa oli keskimäärin 281 vaatetta, kun YLEn Kuningaskuluttaja kysyi asiaa. Viitebudjettien mukaan sata vaatetta on aikuiselle kohtuullinen määrä. Minusta siinäkin on aika paljon. Sovelsin mallikodin äidin vaatekaappiin kapselivaatekaapin ideaa. Siinä kunkin vuodenajan vaatteista muodostetaan 20–30 vaatteen yhteensopiva puvusto ja muut vaatteet siirretään syrjään. Kapselipuvusto pelastaa ne aamut, jolloin täydestäkään kaapista ei löydy mitään päälle pantavaa.

Vaatteet

Kierrätetyn tavaran käyttäminen tässä projektissa tuntui myös sikäli luontevalta, että harvalla meistä on vain uusia esineitä kodissaan. Useimmilla on kerrostumia koko elämän ajalta. Kiinnymme esineisiin ja ne pitävät meistä kiinni. Ajattelen, että rakkaat muistot saavat olla mieluummin esillä kuin varaston perukoilla laatikoissa, jotka otetaan esille vain muuttojen yhteydessä.

fullsizeoutput_4b1e
Ota hyvät muistot esille ja anna niiden ilahduttaa joka päivä.
fullsizeoutput_4b1a
Muistoesineiden kohdalla sovelsin myös niin kutsuttua rajaamisen tekniikkaa. Perheen tyttären askarteluilla ja vauvamuistoilla on laatikot, joihon muistoksi säilytettyjen töiden sekä potkuhousujen ja helistimien pitää mahtua. Näin tulee säästettyä vain ne parhaista parhaat ja rakkaimmista rakkaimmat, eikä laatikkokaupalla kaikenlaista vähemmän merkityksellistä.

Järjestämisratkaisuja joka kodin iloksi

Järjestämistyö Pikkusirkun asunnossa oli inspiroivaa. Harvoin pääsee luomaan uuteen asuntoon niitä parhaiten toimivia ratkaisuja. Tavoitteena oli tarjota helppoja ja edullisia vinkkejä kotien tavallisimpiin järjestämisongelmiin.

Pystysailytys
Pystysäilytys toimii monessa muussakin kuin vaateiden säilytyksessä. Kokeile vaikka papereihin, kasseihin tai peleihin.
Jousitanko
Jousitangoilla eli kiristettävillä suihkuverhotangoilla saa näppärää säilytystilaa moneen paikkaan. Bonus: tangon saa paikoilleen poraamatta!
Lastenvaatteiden sailytys
Lastenvaatesäilytys pysyy järjestyksessä näillä: helppo henkarisäilytys, kätevä pystyviikkaus ja paikat pieneksi jääneille ja puolikäyttöisille vaatteille. Nimikointi auttaa myös melkein kaikkeen!

Pikkusirkun järjestämisvinkkejä löytyy lisää YIT:n Kotimuotoilusivuilta ja kodin järjestämisen sivuilta.

Tuhat esinettä mahtui kodin kaappeihin hyvin. Itse asiassa tavaraa olisi voinut olla kaksi tai kolme kertaa enemmän ilman, että tulisi ahdasta. Säilytysreserviä löytyy vielä asunnon varastostakin. Mutta kun innostuu karsimaan turhaa, voi käydä kuten eräälle asunnon tavaralistausta kommentoineelle äidille: ”Varasto meillä jäi tyhjäksi, kun olin konmarittanut koko kodin.”

Arki sujuu kun tavaraa on sopivasti

Kun olin saanut kaikki tavarat asunnossa paikoilleen, se tosiaan alkoi tuntua kodilta. Olisin halunnut jäädä sohvalle nauttimaan ilmavasta tunnelmasta, selailemaan käsityölehteä ja hörppimään teetä. Rakkaudella valitut esineet tekevät asunnosta kodin.

Silmiini sattuivat sisustussuunnittelija Hanni Koroman sanat Helsingin Sanomissa: ”Asumisessa ollaan menossa kohti sitä, että tärkeää ei ole tilan määrä vaan laatu. Kompakteissa kodeissa asuvien ei kannata hankkia mitään, mille ei ole jo valmiiksi mietittyä paikkaa.” Tähän voisi jatkaa, ettei myöskään kannata hankkia uusia asumisneliöitä vain kuoreksi tavaroille, joita ei enää tarvitse.

Kodin tavaroista yleensä vain viidennes on käytössä. Silti jokainen esine on sitoumus ja velvoittaa johonkin: sen hankkimiseksi pitää tehdä töitä, sille pitää järjestää paikka kotoa tai varstosta, aikaa menee sen siirtelyyn, putsaamiseen ja huoltoon. Lopuksi se pitää vielä toimittaa kierrätykseen.

Valitse elämääsi vain sellaisia sitoumuksia, jotka ovat niihin laitetun vaivan arvoisia. Arki sujuu, kun tavaraa on sopivasti ja kaikelle tarpeelliselle löytyy paikka.

*Yhteistyössä Paikka kaikelle ja YIT.


Paikka kaikelle -blogin ilmainen Vinkkipankki on teemoihin jaettu kokoelma blogijulkaisuja ja lehtiartikkeleita, joista löydät nopeasti etsimäsi avun järjestyspulmiisi.

3 kommenttia artikkeliin ”Näin järjestettiin tuhannen tavaran koti

  1. Olin pari vuotta sitten auttamassa erään vanhemman rouvan asunnon tyhjennysurakassa. Käsilaukut tietysti laskin – 30 kpl. Taisin jotain kommentoida ja varmaan nauroinkin, jos enää jaksoin, ”syyllinen” ei ollut paikalla. Onks se niinku normaali määrä vai vähä vai paljo?
    Siitä keikasta sai ainakin perspektiiviä tähän omaan huusholliin. Vaikutus oli kuitenkin aika lyhyt ja pian oma tavaramäärä alkoi ärsyttää. Kyl mä luulen, että juon tästäkin kupista viimeisiä kertoja. Tee jäähtyy siinä liian nopeasti, eihän siinä ole mitään iloa.

    • Heipat sille teekupille sitten! 😀 On todella suhteellista, onko 30 laukkua paljon vai vähän. Riippuu niin kovasti ihmisestä, ajasta ja paikasta. Itse asiassa sanoisin, että se on varmaan aika keskinkertaisesti. Tiukasti ajatellen kukaan ei ”tarvitse” näin monta, joten kyse on pikemminkin kokoelmasta, harrastuksesta.

  2. 30 käsilaukkua on mielestäni suuri määrä, ihan senkin vuoksi, että ne vievät jo yhteensä melko paljon tilaa. Kuten Ilana sanoikin, tuolla määrällä käsilaukkujen keräily on jo harrastus ja niihin on jo varmaan erityinen suhde. ”Normaali”tilanteessa voisi ajatella, että 6 kpl käsilaukkuja riittää käytännössä kaikkiin tarpeisiin.

    Saman kysymyksen voi esittää vaikkapa cd-levyjen tai kirjojen määrästä. Jos niitä ei harrasta, tarve niille on minimaalinen. Samaa voi sanoa astioista. Olisiko siis niin, että jokaisen tulisi itse tiedostaa, mitkä esineet ovat harrastukseen ja keräilyyn liittyviä? Kaikkia muita esineitä olisi sitten vain se määrä, joka on tarpeen päivittäisessä arjessa. Muita esineitä ei kerätä tai ostella vain, koska ne ovat kivoja, vaan pysyttäydytään pienessä määrässä. Siinäpä haastetta kerrakseen!

Jätä kommentti

%d bloggaajaa tykkää tästä: