Pintaa syvemmin tavaratulvasta ja sen patoamisesta. Blogia kirjoittaa tietokirjailija, ammattijärjestäjä Ilana Aalto.

Lastenhuoneen järjestyksen kolme pahinta estettä – ja miten ne poistetaan

”Lastenhuone pysyy järjestyksessä vain, jos sinne ei koskaan päästä lapsia”, totesi eräs äiti.

Onko tilanne tosiaan näin epätoivoinen? Kysyin Paikka kaikelle -ryhmässä, mikä on suurin este lastenhuoneen pysymiselle järjestyksessä. Sain reilusti toista sataa vastausta eri-ikäisten lasten äideiltä. Niissä mainitut syyt sotkulle jakautuvat kolmeen ryhmään:

  1. Lastenhuoneen/tavaramaailman puutteet
  2. Lapsen toiminta
  3. Äidin toiminta (kaikki vastaajat olivat äitejä)

Katsotaanpa tarkemmin mitä nämä ryhmät pitävät sisällään – ja miten ongelmat korjataan.

1. ”Se romumäärä”

Yleisin yksitäinen syy, jonka kysymykseeni vastanneet antoivat lastenhuoneen epäjärjestykselle, oli tavaran määrä. Mitä enemmän tavaraa, sitä enemmän pitää nähdä vaivaa järjestyksen ja siisteyden eteen.

Puutteita nähtiin lapselle liian isokokoisissa tai monimutkaisissa säilytyskalusteissa ja siinä, että kaappeja oli liian vähän. Tavaroista hankalimmiksi koettiin ”random sälä” – suklaamunayllätykset, vessapaperinhylsyt, maitotölkeistä askarrellut tilapäislelut, rikkoutuneiden lelujen osat – joka ei kuulu mihinkään selkeään leluryhmään ja vaeltaa siksi ympäriinsä.

Ratkaisu: Tämänhän jo varmaan tiesitkin: karsi, karsi, karsi! Tai siis karsi yhdessä lapsesi kanssa, ei salasiivouksia! Tavarathan ovat lapsen, eivät sinun. Toki ongelma koskee silti myös sinua, koska lego on sinun jalkasi alla ja sinä viime kädessä vastaat siitä, että kaaoksen keskeltä lapsille löytyy puhtaat vaatteet ja että lattia on imurointikunnossa edes toisinaan.

Tavaran vähentäminen ratkaisee huonojen kalusteiden ongelman ainakin osittain, sillä kun tavaraa on vähemmän, sille riittää vähäisempi säilytystila. Tavararyhmät vähenevät, joten randomeillekin löytyy oma paikka, joka kenties on kimpassa toisten randomien kanssa.

2. ”Lapsilta putoaa tavarat just sinne missä ollaan”

Lapset ovat luovia. Kekseliäisyydellä on seurauksia. Leikkiin kelpaa niin puhtaan pyykin korin sisältö kuin styroksipakkaus, jonka voi silputa ihanaksi lumisateeksi. Pahvilaatikoista rakennetaan avaruusalus ja leikki jatkuu monta päivää.

Myös lasten omatoimisuus aiheuttaa sotkua: Vaatteita viihdevaihdetaan monta kertaa päivässä. Lelulaatikoita pengotaan tavaroita etsiessä. Uusia leikkejä rakennetaan vanhojen raunioille. Lapsi on laumaeläin: leikki kuljetetaan sinne, missä muutkin ovat, kuten olohuoneeseen.

Ratkaisu: Antaa lasten leikkiä! Lastenhuoneen järjestys ei perustu siihen, että aikuinen seisoo vahtimassa, että esillä on vain yksi leikki kerrallaan. Järjestyksen perusta on siinä, että joka tavaralle on lapsenkin näkökulmasta helppo paikka, johon sen saa tarvittaessa. Toimivat säilytyssysteemit vähentävät penkomisen tarvetta, koska ne ovat oikein mitoitettuja ja eikä tavaroita tarvitse etsiskellä.

Tavaroiden levittelyyn ja siivoamattomuuteen tepsii oikein valittu, neutraaliksi muotoiltu viesti. Vai intoutuisitko itse korjaamaan jälkesi, jos kyläilyllä oleva anoppi parahtaisi: ”Miksi olet taas tuonut tuon käsityön olohuoneen pöydälle? En kestä tätä sotkua! Korjaa se heti paikoilleen tai et katso tänään minuuttiakaan Vain elämää!” Komentaminen ja rangaistukset saavat yleensä aikaan vain vastarintaa.

Kun äiti käänsi selkänsä, Anna ja Elsa järjestivät vuorten väliseen laaksoon lumiseikkailun. ”Cold never bothered me anyway.”

3. ”Yksi ihminen ei kaikkeen repeä”

Äideillä on kiire ja he ovat väsyneitä. Paikka kaikelle -ryhmässä kiireen aiheuttajiksi mainittiin vuorotyöt, harrastuskuskaukset ja se, että on liikaa kodinhoidossa tekemistä. Kiireen takia tavaroita ei ehdi tai jaksa korjata paikoilleen. Pari äitiä tunnusti, ettei ollut opettanut lapsiaan siivoamaan jälkiään.

Ratkaisu: Tämänkin sinä jo tiesit: kiireeseen puututaan parhaiten vähentämällä tekemistä, väsymykseen lepäämällä. Tärkeää on myös jakaa työtä vanhempien kesken, jos vanhempia on enemmän kuin yksi.

Mutta aina se ei ole mahdollista. Ruuhkavuosissa jaksamista tukee myös se, että koti on helppohoitoinen, lapset ja perheen muut mahdolliset aikuiset ovat mukana siivoamisessa. Lasten passaaminen voi puolivahingossa jatkua yli vauvavuosien, jos tuntuu, että muutoin joutuisi ikävästi komentelemaan. Tavaroiden karsiminen, paikka kaikelle ja toimivat viestintäkanavat lasten suuntaan poistavat suurimman osan lastenhuoneen järjestysongelmista.


Lastenhuone sotkussa?

 

Ps. Jos tilausvahvistusta ei näy sähköpostissasi, tarkista, että annoit oikean sähköpostiosoitteen. Tarkista myös roskaposti- ja tarjoukset-kansio. Joskus sähköpostiohjelmien lähettämät viestit menevät niihin. Jos viesti näkyy oudosti, tarkista, että oman ohjelmasi asetukset sallivat kuvien näyttämisen. Ja joskus Internetin postinjakajilla on vain kiirettä! Silloin viestin saapumiseen voi mennä jopa 12 tuntia.

Ilana | Paikka kaikelle

Ilana | Paikka kaikelle

Pintaa syvemmin tavaratulvasta ja sen patoamisesta. Blogia kirjoittaa ammattijärjestäjä, tietokirjailija Ilana Aalto.
Jaa artikkeli

9 kommenttia artikkeliin ”Lastenhuoneen järjestyksen kolme pahinta estettä – ja miten ne poistetaan”

  1. Mun täytyy nyt tässä julkisesti kehua meidän perheen toista vanhempaa. Vaikka meillä usein iltasiivous on silkkaa tappelua, ja tosiaankaan keinot ei ole aina parhaimmasta päästä (mutta siksi olenkin nyt kurssillasi! 😉 ), niin meillä kyllä mies on se, joka usein vahtii lasten iltasiivouksen etenemisen, kun mä pakenen vähin äänin viikkaamaan pyykkejä tai siivoamaan keittiötä. Tai no, mies on paljon poissa kotoa työnsä takia, mutta silloin kun on kotona, niin usein vahtii lasten iltasiivouksen ja isolta osin myös niiden iltatoimet. Osittain siksi, että normipäivänäkin mies tulee niin myöhään töistä, ettei se juuri muuta ehdi, ja osittain siksi, että isiä lapset tottelee paljon paremmin kuin äitiä.

    Vastaa
    • Hyvä että työnjako pelaa! Yksinhuoltajilla ja pääasiassa yksin perheen asiat hoitavilla äideillä haasteet ovat melkoiset. Parasta tietysti olisi, että myös lapset kaikissa perhemuodoissa kasvaisivat tekemään osuutensa kotitöistä.

      Kivaa, että olet kurssilla 🙂

      Vastaa
  2. Mun täytyy nyt tässä julkisesti kehua meidän perheen toista vanhempaa. Vaikka meillä usein iltasiivous on silkkaa tappelua, ja tosiaankaan keinot ei ole aina parhaimmasta päästä (mutta siksi olenkin nyt kurssillasi! 😉 ), niin meillä kyllä mies on se, joka usein vahtii lasten iltasiivouksen etenemisen, kun mä pakenen vähin äänin viikkaamaan pyykkejä tai siivoamaan keittiötä. Tai no, mies on paljon poissa kotoa työnsä takia, mutta silloin kun on kotona, niin usein vahtii lasten iltasiivouksen ja isolta osin myös niiden iltatoimet. Osittain siksi, että normipäivänäkin mies tulee niin myöhään töistä, ettei se juuri muuta ehdi, ja osittain siksi, että isiä lapset tottelee paljon paremmin kuin äitiä.

    Vastaa
    • Hyvä että työnjako pelaa! Yksinhuoltajilla ja pääasiassa yksin perheen asiat hoitavilla äideillä haasteet ovat melkoiset. Parasta tietysti olisi, että myös lapset kaikissa perhemuodoissa kasvaisivat tekemään osuutensa kotitöistä.

      Kivaa, että olet kurssilla 🙂

      Vastaa
  3. ”Ruuhkavuosissa jaksamista tukee myös se, että koti on helppohoitoinen…” Totta, joka sana!

    Olen huomannut kuitenkin, että käsitettä ”ruuhkavuodet” käytetään kuvaamaan ainoastaan lapsiperheiden vanhempien arkea. Voin sanoa, että toiset ruuhkavuodet saattavat olla kirjaimellisesti jo oven takana. Voi tulla puhelu lähes sadan kilometrin päästä ” äitisi on ilmeisesti jättänyt avaimen kotiin ja hän makailee yöpaidassa tuossa ovensa takana. Tarjosin hänelle tyynyä, mutta ei kuullemma tarvitse. Pitäisiköhän ilmoittaa jonnekkin….?”

    Vaativa laskutoimitus tähän väliin. Meitä on siis kaksi -hmm…niin meillähän on yhteensä neljä vanhempaa.

    Voihan siinä olla samaan aikaan vielä se omakin jälkikasvu lapsineen tuen tarpeessa. Joo, edes oma koti kuntoon tai nääntymys iskee..

    Vastaa
  4. ”Ruuhkavuosissa jaksamista tukee myös se, että koti on helppohoitoinen…” Totta, joka sana!

    Olen huomannut kuitenkin, että käsitettä ”ruuhkavuodet” käytetään kuvaamaan ainoastaan lapsiperheiden vanhempien arkea. Voin sanoa, että toiset ruuhkavuodet saattavat olla kirjaimellisesti jo oven takana. Voi tulla puhelu lähes sadan kilometrin päästä ” äitisi on ilmeisesti jättänyt avaimen kotiin ja hän makailee yöpaidassa tuossa ovensa takana. Tarjosin hänelle tyynyä, mutta ei kuullemma tarvitse. Pitäisiköhän ilmoittaa jonnekkin….?”

    Vaativa laskutoimitus tähän väliin. Meitä on siis kaksi -hmm…niin meillähän on yhteensä neljä vanhempaa.

    Voihan siinä olla samaan aikaan vielä se omakin jälkikasvu lapsineen tuen tarpeessa. Joo, edes oma koti kuntoon tai nääntymys iskee..

    Vastaa
  5. Jäin miettimään tuota kysymystä vanhempien osallisuudesta. Voisiko olla niin, että äideillä on paljon vahvempi visio siitä, miltä siisti lastenhuone näyttää, joten he ottavat vastuun sen takia? Standardit ovat äitien, jotka ovat myös luoneen säilytyssysteemit, joten tietääkö isä edes, mihin tavarat kuuluisivat? (Ehkä tietääkin, mutta spekuloin tässä vähän.)
    Toisaalta arvelen, että lastenhuoneen järjestys lienee samanlainen lapsiin liittyvä asia kuin lasten vaatteetkin, jotka tuntuvat lähes automaattisesti lankeavan äidille. Kuten hyvin usein kaikki muutkin lapsiin liittyvät asiat kuten neuvolakäynnit ym. Eli lastenhuoneen siisteys ei kuulukaan ryhmään ”kodin siisteys”, vaan ryhmään ”lasten asiat”, jolloin se päätyy kuin luonnostaan kaikkien mielissä äidin tontille.

    Vastaa
  6. Olet minusta kyllä aivan jäljillä, Jenni. Sekä kotiin että lapsiin liittyvät asiat liitetään naisten tontille. Järjestäminen, järjestyksen ylläpito ja lastenhuoneet ovat ja vaativat juuri sitä kuuluisaa metatyötä, joka on harmillisen epätasaisesti jakautunut. Ei tokikaan kaikissa perheissä, mutta tilastojenkin mukaan useimmissa. Olen tästä kirjoittanut täällä aiemmin ja pidemmin Paikka kaikelle -kirjassa.

    Vastaa

Jätä kommentti