Amerikkalaisen ekonomistin ja sosiologin klassikkoteos The Theory of the Leisure Class vuodelta 1899 kuvasi joutilasta luokkaa, jonka elämäntapaa leimasi kerskakulutus ja vapaa-ajan suuri määrä. Joutilaisuus oli yläluokan keino erottautua työtä tekevistä alemmista luokista. Aiemmin oletettiin, että talouden kasvu johtaisi joutilaan elämän yleistymiseen länsimaissa. Kävi toisin.
Minulla on terveisiä Marja Hintikka Live -ohjelman tekijöille. Sotkuisuuteen ja siisteyteen liittyvät stereotypiat ovat meissä todella syvällä. Niiden lieventäminen ei käy nips naps nettikilpailulla, jos samalla ei mietitä, miten luodaan toisia tukeva, ei repivä, ilmapiiri.
Tiedättekö sen ihanneminän, joka laittaa tekemään kaikenlaista kummaa? Se ostelee epäkäytännöllisiä korkokenkiä (koska keikkuu niissä sujuvasti päivät pitkä), tahtoo kokeilla pakurikääpää (koska haluaa olla terveystrendejä seuraava ihminen) tai hankkii parvekekukkia (onhan niin ihanaa istua kesäiltana viihtyisällä parvekkeella).
Sanokaa, että minulla menee herne liian herkästi nenään, mutta nyt meni kyllä monta ja äkkiä. Vieläkin yskittää. Siis aikuisten oikeasti, BR-lelut, haluatteko kannustaa lapsia ahmimaan, kahmimaan ja ahnehtimaan tässä maailmassa, jossa kaikkien lastenhuoneet tursuavat tavaraa?
”Parempi vähän paskaa nurkissa kuin puhdas helvetti” tai ”siisti koti on merkki hukkaan heitetystä elämästä”. Näin sanotaan, kun halutaan näpäyttää siistiä ihmistä.
Pitääkö hyvä äiti matot ojennuksessa ja tasot tyhjinä? Kulkevatko hyvän isän lapset tahrattomissa vaatteissa? Asuuko kunnollinen perhe puhtoisessa kodissa? Tutkimusten mukaan vanhemmuudessa onnistumista arvioidaan ihmisten kotien siisteydellä.
… eli miten saat aikataulut hallintaan ja sähköpostin tyhjäksi.