Tavaran raivaamisen ja järjestämisen kenties vaikein vaihe on ryhtyminen. Psykologien mukaan jopa 20 prosenttia ihmisistä on parantumattomia vitkastelijoita. Kyse on itsesäätelyn ongelmasta, jossa ihminen siirtää tärkeää tehtävää vapaaehtoisesti, vaikka tietää siitä koituvan haittaa. Ongelman ytimessä ei tutkijoiden mukaan ole niinkään puute ajan vaan tunteiden hallinnassa, sillä vitkastelijoiden toimintaan liittyy syyllisyyden, häpeän ja ahdistuksen tunteita. Kuulemma huonoin mahdollinen ohje krooniselle vitkastelijalle on sanoa ”just do it”.
Krooninen lykkääjä käy availemassa kaapinovia, lamaantuu näkemästään ja sulkee oven. Hän on se, joka tiedettyään kaksi vuotta putkiremontin olevan tulossa, alkaa raivata tavaroita remontoijien saapumista edeltävänä iltana. Joskus raivausurakka kasvaa vitkastelijan mielessä sellaisiin mittasuhteisiin, että sen ottaminen haltuun tuntuu aivan ylitsepääsemättömältä. Pahimmallakin vitkuttelijalla on silti toivoa: lykkääminen on opittu tapa, joten siitä on myös mahdollista oppia pois.
Miten prokrastinaatio selätetään? Kokeile vaikka näitä viittä keinoa. Älä jää miettimään toimivatko ne sinulla vai eivät, vaan mene saman tien testaamaan 🙂
Hoida pikkuhomma heti. Sen sijaan, että odotat täydellisiä olosuhteita (lapset yökylässä, kaikki pyykit pestynä ja täysikuu) koko lastenvaatekaapin järjestämiseen kerralla tai pyörit netissä etsimässä ohjetta täydelliselle tavalle viikata potkuhousut, tee jokin pikkujuttu, jonka voit tehdä ihan heti N-Y-T. Mene kaapille ja poista vaikka kaikki sellaiset vaatteet, joista kokolappuun katsomatta tiedät, että ne ovat jääneet pieniksi. Heti helpotti.
Huijaa itsesi hommiin. Päätä, että siivoat lastenvaatekaappia kymmenen minuuttia. Laita ajastin päälle. Kun olet päässyt alkuun, haluat luultavasti jatkaa.
Paloittele. Raivaa vain yksi hylly kerralla. Tai raivaa kerralla vain sukat. Alushousujen vuoro on ensi viikolla.
Tee itseltäsi salaa. Kun viet kaappiin puhdasta pyykkiä, poista puolihuomaamatta kestotahriintunut paita ja parita muutama eksynyt sukka.
Ryhdy tilivelvolliseksi. Ota kaapistasi kuva ja postaa se Facebook-seinällesi tai Paikka kaikelle -ryhmään. Kerro, mikä mättää ja mitkä ovat tavoitteesi. Sosiaalinen paine pakottaa sinut hommiin, koska ”yleisö” odottaa tuloksia. Lisäksi saat paljon sympatiaa.
Mikä sinua auttaa ryhtymään?
Tilaa maksuton vinkkipankki!
Paikka kaikelle -blogin ilmainen Vinkkipankki on teemoihin jaettu kokoelma blogijulkaisuja ja lehtiartikkeleita, joista löydät nopeasti etsimäsi avun järjestyspulmiisi.
15 kommenttia artikkeliin ”Just do it?”
Huijaa itsesi hommiin toimii parhaiten minulle. Yleensä juuri aloittaminen on vaikeinta, mutta kun olen aloittanut, teen enemmän kuin ajattelinkaan. Olemme muuttamassa toiseen maahan loppuvuodesta, stressin vähentämiseksi olen jakanut kaikki tehtävät eri kuukausille ja näin on ollut paljon helpompi saada asioita aikaiseksi!
Jep, urakan palottelu on hyvä metodi. Sitä neuvovat käyttämään tuottavuuskonsultitkin 🙂
Uh. Onneksi meillä voi kaikki puhelimet ladata samalla laturilla, vieläpä niinsanotusti langattomasti. Tulisin hulluksi tuollaisen purkki- ja laturimeren keskellä, etenkin kun vaihtoehtona on tyylikäs lataustyyny, jota voi pitää näkyvilläkin.
Neliskulmaisia purkkeja löytyy esim. kirjakaupoista (ainakin Palaset-sarjassa on) ja keittiösäilytyksestä. Noita samoja laatikoita on Ikeassa pienempänäkin, tosin voivat olla jo niin pieniä, että tuollainen määrä tavaraa ei niihin mahdu.
Pitäisikin varmaan seuraavaksi tutkia nuo langattomat vaihtoehdot. Hyvä idea, kiitos! Palaset ei mahdu tuolle hyllylle. Ja tuosta laatikosta ei ainakaan Raison Ikeassa ole pienempää, kylppäriosastolla kyllä samantapaisia, mutta rumanvärisiä ja liiankin pieniä. Tein tosiaan varsin tarkkaa tutkimustyötä tämän kanssa 🙂 Parasta olisi, jos löytyisi sopivan kokoiset nelikulmaiset kartonkipurkit tuohon, koska nuo kukkapurkit on inan liian pieniä myös. Tai ohje tukevien kartonkilaatikoiden väsäämiseen. Kartonki siksi, että tuntuu tylsältä ajatella, että nuo muovipurkit on täällä vielä ainakin 400 vuotta sen jälkeen, kun minä en enää ole. Saa vinkata!
Sopivista pahvisista elintarvikepakkauksista päällystämällä? 🙂 Maitopurkin pohja taitaa olla liian pieni, mutta sillä idealla? – Ja tämähän ei missään nimessä ole kehotus shoppailla muovia yli tarpeen, mutta olet kai jo tietoinen siitä, että Turun alueella on nyt vuodenvaihteesta alkaen myös erillinen muovinkeräys? Meidän huushollista ainakin saavat ne kymmenet säilötyt isot ruokajogurtti- ja hillopurkit nyt viimein kyytiä…
Joo, askartelu on aina vaihtoehto – jos vaan saa ryhdyttyä 😛
Ja kiitos tiedosta, olin kuullut vasta Topinojan tekstiilikeräilykokeilusta. Täytyypä tseka tuo muovikeräys myös. Erittäin hyvä juttu.
Minä suosittelisin valmistautumaan siihen Ryhtymiseen motivoimalla itseään: keräämällä sitä voimaa, joka saa toimimaan. Elikkäs innostusta ja inspiraatiota! Lukemalla esim. hyviä aiheesen sopivia kirjoja ja blogeja, katselemalla innostavia kuvia esim. siisteistä kodeista, jne. Fiilistelemällä! 🙂
Minä ainakin vain masennun ja demoralisoidun kokonaan nostaessani katseeni niiden kauniiden kotien kuvista omaan kaaokseeni.
Niinpä, jos kuilu ideaalin ja todellisuuden välillä on liian suuri, tuo ei keino ei välttämättä toimi. Toisaalta, jos on selkeä visio mielessä, mihin pyrkiä, se voi auttaa. Ei sen varmaan tarvitsisi olla sisustuslehdestä, vaan vaikka jonkun kaverin koti, joka on kotoisa mutta ei epäreaalisen sisusteltu ja aseteltu 🙂 Harva meistä motivoi itseään laihduttamaankaan katselemalla supermallien kuvia.
Tuo onkin hyvän mielen valmistautumista. Marie Kondon kirja KonMari on muuten inspiroinut monia raivamaan niin että oksat pois. Että sitä vaikka selailemaan 🙂
Mä luin sen Tarkan markan blogikirjoituksen, jonka olit linkannut Facebookissa. Se auttoi minua. Samalla tavalla minulla on kallis ostohinta joskus syynä siihen vitkasteluun. Parin sadan Marimekon laukku on vaikeaa heittää kierrätykseen, vaikka en sitä vaan enää käytä. Ja moni muu juttu, joissa olen maksanut ehkä merkistä…
Jep, moni hilloaa niitä joskus kalliilla ostettuja tavaroita koska aikoo ne myydä. Tosiasia on, että myyminen on kovaa työtä, jossa ei kovin kummoisille tuntipalkoille yleensä pääse. Kiva jos Tarkan markan jutusta oli apua.
Ehdottomasti Paikka kaikelle Facebook-ryhmä, jossa häpeilemättä paljastetaan ne roinapesäkkeet, saadaan kannustusta ja kiitosta. Ellen postaisi kuvaa siitä törkykomerosta parintuhannen ihmisen pällisteltäväksi, en myöskään tuntisi niin suurta tarvetta näyttää kuvaa siististä komerosta. Ja siihen en pääse kuin ihan oikeasti raivaamalla sen!
😀 Tuo on kyllä tehokasta. Moni vaan arastelee (turhaan) tätä metodia.
Laturit on kyllä sieltä ja syvältä.. Niitä, kun kuluu lapsiperheessä, hukkuu ja rikkoontuu, mutta aina löytyy kyllä vanhojen puhelien toimimattomat laturit.. Joskus mietin, että lankapuhelinaika oli helpompaa.