Sotkuisuudella neroksi ja muita tutkimuksia roinan vaikutuksesta

“If a cluttered desk is a sign of a cluttered mind, of what, then, is an empty desk a sign?”

Albert Einsteinillä oli roinainen työpöytä. Hänen suuhunsa laitettu tokaisu kyseenalaistaa siisteyden hyödyt ja järjestelmällisten ihmisten ajattelukyvyn. Lausahduksella on voimaa, kun se tiedetään neron sanomaksi.

Nyt kuulemma Einsteinin teoria on todistettu oikeaksi. Psykologit tutkivat, miten sotkuinen tai siisti toimistoympäristö vaikutti koehenkilöiden asenteisiin. Ensimmäisessä kokeessa osallistujien piti täyttää kyselylomake sotkuisessa tai siistissä toimistoissa. Tehtävän tekemisen jälkeen heillä oli mahdollisuus lahjoittaa rahaansa hyväntekeväisyyteen. Lisäksi heille annettiin tilaisuus ottaa syötäväksi joko suklaapatukka tai omena. Siistissä huoneessa työskennelleet lahjoittivat enemmän rahaa ja valitsivat useammin omenan kuin suklaan. Toisessa kokeessa piti keksiä uusia käyttötapoja pingispallolle. Roinaisessa huoneessa oleskelleet keksivät luovempia ratkaisuja. Kolmannessa tehtävässä koehenkilöiden piti valita klassiseksi tai uutuudeksi nimettyjen tuotteiden välillä. Epäsiistissä huoneessa oleskelu sai koehenkilöt valitsemaan ennemmin uusia kuin klassisia tuotteita.

Tutkijat päättelivät, että epäjärjestyksessä oleva ympäristö johtaa luovuuteen, epäsovinnaisuuteen ja perinteistä irtaantumiseen, kun taas järjestyksessä oleva ympäristö johtaa terveellisiin valintoihin, anteliaisuuteen ja sovinnaisuuteen. Internetin uutisjutuissa puolestaan pääteltiin, että sotku on hyvästä ja saa luovuuden kukoistamaan varsinkin toimistoympäristössä. Tuhannet työpöytänsä sotkuisuudesta syyllistyneet jakoivat synninpäästön sosiaalisessa mediassa.

Miten jännittävää, että toisessa tutkimuksessa neurologit taas havaitsivat näkökentässä olevan sotkun (clutter) heikentävän keskittymiskykyä ja kykyä käsitellä tietoa. Tutkimuksessa mitattiin aivojen näkemiseen ja havainnointiin liittyvien osien toimintaa näyttämällä tietokoneella tuotettuja kuvia. Internetin uutisjutuissa tutkimuksesta pääteltiin, että jos tavoitteena on keskittyä ja olla tehokas, täytyy siivota roinat kotoa ja toimiston pöydältä.

Kolmannessa, psykologian alan tutkimuksessa tutkittiin kodin siisteyden yhteyttä stressaantuneisuuteen. Tutkimushenkilöt pitivät tutkijoille esittelykierroksen kotonaan. Lisäksi mitattiin stressihormoni kortisolin tasoa. Naisilla, jotka kierroksella kuvasivat kotejaan sotkuisina, havaittiin kohonneita kortisoliarvoja ja masennuksen tunteita. Miehillä vastaavaa yhteyttä kodin sotkuiseksi luonnehtimisen ja stressin välillä ei ollut. Kodin kokeminen roinaisena sekä stressi ja masennustuntemukset saattavat tutkijoiden mukaan viitata vaikeuteen selvitä arkipäivän tehtävistä tai turhautumiseen siitä, että kodinpidon päävastuu on naisilla. Internetissä pääteltiin, että roina aiheuttaa masennusta.

Kirjoittajan pöytä kaksi tuntia ennen erästä deadlinea. Ensimmäisessä tutkimuksessa käytetyt sotkuiset toimistotilat eivät alkupeärisjulkaisun kuvien mukaan olleet yhtään tämän sotkuisempia.

Ensimmäisessä tutkimuksessa käytetyt sotkuiset toimistotilat eivät alkuperäisjulkaisun kuvien mukaan olleet yhtään tämän sotkuisempia. (Kuvassa kirjoittajan pöytä kaksi tuntia ennen erään tutkimuspaperin deadlinea.)

Mitä tästä nyt sitten pitäisi ajatella? Ovatko sotkuisuus ja roina yhteydessä luovuuteen, keskittymiskyvyttömyyteen, stressiin vai jopa masennukseen? Tutkivan ammattijärjestäjän tietotaito kulttuurintutkijana ei varsinaisesti riitä näiden tutkimustulosten pätevyyden arvioimiseen. Tällaisten tutkimusten olemassaolo ja se, että niiden tuloksia venytetään näin ahkerasti netin uutispalstoilla, kertoo kuitenkin, että sotku on polttava yhteskunnallinen kysymys, jopa kiistan aihe.

Mistä sitten voit tietää, edistääkö roinaisuus menestystäsi vai estääkö se hyvinvointiasi? Ei se ainakaan tutkimuksia lukemalla näytä selviävän, joten kehotan kuulostelemaan omia tuntemuksia: Onko kotona vaikea rentoutua, jos roina valtaa nurkat ja tasot? Kulkeeko ajatus paperipinoilla sedimentoidun työpöydän äärellä? Onko sekasotku inspiroivaa vai lannistavaa? Mitä sanot?

Kirjallisuus

Stephanie McMains & Sabine Kastner: Interactions of Top-Down and Bottom-Up Mechanisms in Human Visual Cortex. The Journal of Neuroscience, 12 January 2011, 31(2): 587–597.

Darby E. Saxbe & Rena Repetti: No Place Like Home: Home Tours Correlate With Daily Patterns of Mood and Cortisol. Personality and Social Psychology Bulletin 36(1) 2010, 71–81.

Kathleen D. Vohs, Joseph P. Redden & Ryan Rahinel: Physical Order Produces Healthy Choices, Generosity, and Conventionality, Whereas Disorder Produces Creativity. Psychological Science September 2013 vol. 24 no. 9 1860­–1867.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *