Eräs viimeaikainen järjestämistrendi on saanut verenpaineeni nousemaan jo vaarallisen korkeaksi – nimittäin nokkelien järjestämistarvikkeiden tilailu lentorahtina Kaukoidästä.
Alunperin kodin järjestämisessä ei keskitytty ”tarvikkeisiin”.
Kodin järjestämisen lyhyt historia Suomessa alkoi vuonna 2010 ammattijärjestäjä Anne Te Velde-Luoman teoksesta Kaaoksen kesyttäjä. Kirjassa ratkaisuna tarjotaan ennen kaikkea tavaran vähentämistä. ”Siitä mistä ei ole hyötyä, on haittaa” lienee kirjan motto.
Annelta on peräisin myös ajatus siitä, ettei kannata aloittaa kodin järjestämistä ostamalla laatikoita ja muita järjestämistarvikkeita, sillä tavaroiden vähetessä niitä alkaa löytyä omista kaapeista.
Muutamaa vuotta myöhemmin Annen ammattijärjestäjäkoulutuksessa suorastaan hämmennyin, sillä niin vähän puhuimme järjestämisratkaisuista. Painopiste oli asiakkaiden kohtaamisessa ja tunnetason ongelmien ratkaisemisessa.
Vuonna 2015 suomennettiin japanilaisen ammattijärjestäjä Marie Kondon kirja Konmari – Järjestyksen elämänmullistava taika. Myös konmarituksen ydinidea on tavaroiden karsimisessa: miksi säilyttäisit esineitä, jotka eivät tuota sinulle iloa?
Kondo pani kuitenkin painoa myös järjestämisen taiteelle ja neuvoi viikkauksia ja värijärjestyksiä. Hän opetti säästämään pienet pakkauslaatikot ja käyttämään niitä apuna järjestyksen luomisessa.
Järjestämiskrääsän aikakausi
Ei kuitenkaan kestänyt kauaakaan kun Kondo alkoi myydä järjestämistarvikkeita omassa verkkokaupassaan.
Vielä muutama vuosi eteenpäin ja myös Suomessa toimivat kodintarvikkeiden liikkeet alkoivat täyttyä muovilaatikoista, joihin voi järjestää jääkaapin ruoka-aineet ja lokerikoista, joilla saa sukat tai rintaliivit lajiteltua kunkin omaan osastoonsa. Miksi vähentää tavaraa, jos sen voi järjestellä nätisti kivoihin rasioihin ja laatikoihin?
Kun toimittaja viime vuonna kysyi, mikä mielestäni on kodin järjestämisen tämänhetkinen vaihe, sanoin epäröimättä ”järjestämisen estetisoituminen”. Se näkyy kauppojen järjestämistarvikkeiden valikoiman suorastaan räjähdysmäisenä kasvuna.
Kiva niille, jotka rakastavat nättejä purkkejä.
Vähemmän kiva ympäristölle, joka kärsii ylikulutuksestamme, sekä niiden lompakoille, jotka kuvittelevat, että epäjärjestys katoaa kirnuamalla samat tavarat yhä uudenlaisiin järjestyksiin ilman poistoja.
Viimeisin käänne järjestämisen kaupallistumisessa on sen ”kiinakrääsäytyminen”.
Tällä tarkoitan sitä, että somesyötteet ja google-haut täyttyvät mainoksista, joissa esitellään toinen toistaan näppärämmän näköisiä järjestämishäpäkkeitä – joita ei saa Suomessa toimivista kaupoista, vaan ne on tilattava suoraan (yleensä) Kiinassa toimivista halpatavaran verkkokaupoista, joita tässä kutsutaan ”kiinakaupoiksi” (kaikki eivät toimi Kiinasta käsin mutta toimintalogiikka on varsin samanlainen kaikilla).
Lisää tavaroita, joissa säilyttää tavaroita
Muutos on näkynyt esimerkiksi Facebookin Paikka kaikelle -ryhmän keskusteluissa siten, että ryhmäläiset ovat yhä useammin esitelleet tai suositelleet toisilleen näitä kiinakauppojen härpäkkeitä. Ne herättävät usein huomiota ja ostohalua nokkeluudellaan. Järjestämistarvikkeeseen kiinnitetään toivo, että kyseisen esineen hankkiminen tekisi arjesta sujuvampaa, kauniimpaa ja helpompaa.
Samaa tahtia uuden trendin kanssa on kupla omassa otsassani kasvanut.
Pitkäaikaiseen kokemukseeni ammattijärjestäjänä perustuva näkemykseni on, että kun tavaraa on sopivasti, ei tarvita lainkaan tai ainakaan kovin ihmeellisiä järjestämistarvikkeita. Koukku seinällä, kenkä- tai irtokarkkilaatikko, laatikoksi taiteltu kestokassi, banaanilaatikko, käytöstä jäänyt minikokoinen Aalto-vaasi tai jälkiruokakulho, vanha pakasterasia tai puhelimen myyntipakkaus taltuttavat useimmat tavarat.
Jos kaapeissa on ovet, kaappien ei tarvitse olla sisäpuolelta stailattuja. Toisaalta DIY-ihminen kaunistaa kenkälaatikot vaikka vanhoilla tapetinpalasilla.
Joskus voi olla paikallaan ostaa varastoon läpinäkyvä laatikko, joka suojaa tavarat samalla kun auttaa hahmottamaan mitä se sisältää, tai olohuoneen avohyllyn näkymän rauhoittavat yhtenäiset sisustuskorit, mutta paljon harvemmin kuin kuvittelemme.
Maailma ei pelastu sillä, että ostamme lisää tavaroita sitä varten, että voisimme säilyttää tavaroita.
Kielletään kaikki – tai ainakin kiinakrääsä
Niinpä avasin keskustelun Paikka kaikelle -ryhmässä:
”Olen miettinyt, pitäisikö meidän kieltää tässä ryhmässä näiden [kiinakauppojen] tuotteiden vinkkaaminen, toisin sanoen linkit ja kuvakaappaukset tuotteisiin, joita näissä kaupoissa myydään.
On tiedossa, että näistä kaupoista (ja esim. Amazonista) on saatavilla monenmoista lokerikkokoa, jakajaa ja purnukkaa, joissa säilyttää tavaroitaan ainakin näennäisesti kätevämmin.
Tiedetään myös, että näiden tavaroiden kauppaan liittyy paljon epäkohtia: tuotteiden laatu, turvallisuus, lentorahdit, tietoturva jne. Suomessa toimivissa kaupoissa myytävien järjestämistarvikkeiden suosittelu olisi jatkossakin sallittu. Mitä sanotte?”
Avauksesta sikisi pitkä ja hedelmällinen keskustelu, joka auttoi terästämään syitä sille, miksi Paikka kaikelle -ryhmässä saa jatkossa suositella vain Suomessa toimivien kauppojen järjestämistuotteita.
Käyn seuraavassa läpi keskustelussa nousseet huolenaiheet ja ne luettuasi sinäkin olet toivottavasti sitä mieltä, että pärjäämme hyvin myös ilman kiinakauppojen härpäkkeitä.
Miksei kukaan tarvitse järjestämistarvikkeita kiinakrääsäkaupoista – useimmin kysytyt kysymykset
Nämä kysymykset ja vastaukset muodostavat jatkossa Paikka kaikelle -ryhmän linjauksen ns. kiinakauppoihin ja muihin ultrapikatavaraa myyviin kauppapaikkoihin. Toivottavasti niistä on iloa myös sinulle, joka päädyit tänne satunnaisen googlailun tuloksena.
KYSYMYS: Myös Suomessa toimivissa kaupoissa myydään Kiinassa tai muissa ”halpatuotantomaissa” valmistettuja tuotteita, miksi niitä saa edelleen suositella?
Kun tavara myydään Suomessa, siitä jää tänne verot, työpaikat ja palkat. Suomessa toimivissa kaupoissa noudatetaan säädöksiä työntekijöiden oikeuksista.
Suomessa myytäviä tuotteita koskee maahantuojan tuotevastuu. Se tarkoittaa, että maahantuoja vastaa, että tuote on turvallinen ja kaikin puolin Euroopan Unionin vaatimusten mukainen. Maahantuoja on korvausvelvollinen, jos tuote aiheuttaa haittaa.
Ultrapikakauppojen tuotteista on löytynyt runsaasti tuotteiden valmistajille, käyttäjille ja ympäristölle haitallisia kemikaaleja.
Maahantuojan pitää pystyä tarkalleen osoittamaan, mistä tuote on peräisin. Ultrapikaa myyvät kaupat eivät kerro tuotteen tuotteen alkuperästä, tuotannon eettisyydestä tai lapsityövoiman käytöstä juuri mitään.
Suomessa toimivien kauppojen tulee noudattaa EUn: säädöksiä kuluttajansuojasta ja tietoturvasta. Ultrapikakauppoissa käytetään manipuloivia myyntitekniikoita, jotka ohjaavat impulssiostoksiin, sekä pelillistäviä elementtejä, jotka ruokkivat addiktiivista käytöstä. Sivustoilla näytettyjen tuotesuositteluiden todenperäisyydestä ei myöskääm anneta tietoa eli ostajaa saatetaan vedättää valheellisilla suosituksilla.
Suomessa toimivissa kaupoissa myytävät tuotteet tuodaan tänne pääsääntöisesti isoissa erissä maa- tai laivarahtina, jonka ympäristöpäästöt ovat lentämistä pienemmät. Ultrapikaverkkokauppojen paketit lähetetään usein yksittäisenä lehtorahtina. Kahden suurimman kiinalaiskaupan lentokuljetukset täyttävät joka päivä 88 Boeing 777 -rahtilentokonetta.
Plagiarismi eli kopiointi vie korvaukset tuotteiden alkuperäisiltä suunnittelijoilta.
KYSYMYS: Saan hyviä järjestämisideoita kiinakauppojen tuotteista – eikö kuvakaappauksia kiinakaupoista voitaisi edelleen jakaa ryhmässä inspiraation takia? Hakusanoilla etsiminen on usein sama kuin etsisi neulaa heinäsuovasta.
Suosittelen etsimään järjestämisinspiraatiota mieluummin Pinterestistä. Huomaa, että näidenkin kuvien lähteinä voi olla ns. kiinakaupat. Ja jos et tiedä järjestämistuotteen nimeä, tarvitsetko sitä ollenkaan?
KYSYMYS: Voinko laittaa kuvan kiinakaupan tuotteesta kysyäkseni mistä Suomessa toimivasta kaupasta löytyisi samankaltainen?
Kysy sen sijaan, miten muut ryhmän jäsenet ovat ratkaisseet järjestämispulman, joka sinulla on.
KYSYMYS: Entä jos tavaraa ei löydy muualta kuin kiinakaupasta?
Teet itse omat ostopäätöksesi. Monesti kuitenkin kuvittelemme, että jokin tavara ratkaisee ongelmia, joiden syy on muualla (esimerkiksi tavaran määrässä tai omassa kuormittuneisuudessamme). Kysy Paikka kaikelle -ryhmässä, miten kyseisen tavararyhmän tai paikan voisi järjestää ja saat varmasti kestävämpiä ideoita.
KYSYMYS: Saanko laittaa kuvan kotini järjestämisratkaisusta, jos siinä näkyy kiinakaupasta tilattu tuote?
Toki voit, mutta mieti valmiiksi, miten vastaat kun joku kysyy, mistä sellaisen saa.
KYSYMYS: Olen köyhä ja minun on siksi pakko ostaa järjestämistarvikkeet halvalla kiinakaupoista.
Saat ostaa, mitä haluat, kunhan et suosittele sitä Paikka kaikelle -ryhmässä muille. Järjestämiseen on saatavilla paljon aivan ilmaisia ratkaisuja, jotka samalla säästävät myös luontoa.
KYSYMYS: Miksi kaikkia kaupallisia linkkejä ei ole kielletty?
Tavaraongelmaa ei voi ratkaista ostamalla lisää tavaroita. Joskus uudet järjestämistarvikkeet voivat kuitenkin olla tarpeen. Laitetaan Paikka kaikelle -ryhmän suosituksissa etusijalle kierrätysratkaisut sekä muut luovat, ympäristöä ja lompakkoa säästävät ratkaisut sekä Suomessa ja EU:n alueella valmistetut tuotteet.
KYSYMYS: Vitsi mitä hyvesignalointia / sensuuria / holhoamista! Suomessa kielletään kaikki!
Löydät varmasti jonkin muun järjestämisryhmän, joka kohtaa arvosi paremmin.
Ps. Vartin voima -kirjassa on esitelty tukeva valikoima eettisesti ja ekologisesti kestäviä järjestämisratkaisuja.
8 kommenttia artikkeliin ”Miksei kukaan tarvitse järjestämistarvikkeita kiinakrääsäkaupoista”
Oikein hyvä periaate. Me emme todellakaan tarvitse tuota krääsää yhtään. Kestävämpiä ratkaisuja maapallon ja luonnon kannalta täytyy suosia ihan joka ihmisen, järjestää tai ei.
Aiheellinen avaus ja hyvä linjaus. Kotia ei tosiaan tarvitse täyttää luontoa kuormittavalla kiinamuovikrääsällä. Hienoa, että annat arvojesi näkyä ja kuulua ❤️
Onkohan syksyn (ja järjestämisen) merkki, että ihan tavallisten tavaratalojen kassoilla on ihmisiä, joiden ostoskärryt pullistelevat sinänsä siistejä muovikoreja ja -laatikoita?
Kaikkeen tarvitaan nykyään oheistuotteita. Lemmikkieläintä ei voi hoitaa ilman ihmeellisiä härpäkkeitä. Käsityöt ovat myös aarreaitta jollekin krääsänvalmistajalle. Otetaan vaikka vanhanaikaiset ristipistot ja kirjonta. Siihen tarvitaan perustarvikkeiden (kangas ja lankaa) lisäksi neulakokoelma, erilaisia saksia, langanjärjestin, kotelo neuloille, ompelurasia, jalkalamppu, pöytälamppu, pöydän kulmaan kiinnitettävä lamppu, pattereita näihin valaisimiin, otsalamppu, sievä taskullinen seinävaate, johon voi laittaa työn lepäämään, sievä kirjottu tai kirjottava tilkku, jonka voi laittaa sinne seinävaatteen taskuun kiinnitettyään siihen ensin neulan, sen seinävaatteen valaisin, jakkara, jakkara työvälineille, jakkara jaloille, suurennuslaseja, magnetteja pudonneen neulan löytymiseksi, kiinnitysteline niille magneeteille, sievä matto kirjontatuolin tai – jakkaran alle, pieni imuri maton imuroimiseksi…. jne. Kivoja asioita voi harrastaa hukkumatta tavaraan. Se ei ehkä ole kovin edustavaa, mutta onnistuu mainiosti.
Tarvitsemmeko tosiaan joka askareeseen eri tuotteen? Kyllä tiukan säilykepurkin voi avata ruokailuveitsen kärjellä, huuhtoo sen veitsen, jos pahaa tekee.
Hyvä kirjoitus! ”Lisää ympäristön kuormitusta” pitäisi mielestäni olla ensimmäisenä – toki muutkin epäkohdat ovat huomionarvoisia.
Todellakin näin!
Olen järjestäessäni ja karsiessani huomannut jo monta kertaa todeksi Ilanan neuvon olla ostamatta uusia säilytysasioita. Järjestämisen edetessä minulla on jäänyt tyhjäksi monen monta monitoimikoria, kenkälaatikkoa, kestokassia, kaunista koria, pinottavaa sisäkkäistä jne. läpinäkyvää säilytyslaatikkoa ja kaikkea muuta mahdollista ja mahdotonta.
Nyt, kun olen lähempänä sitä, että tiedän mitä haluan säilyttää, olen voinut ottaa näitä ylimääräisiä uudestaan käyttöön. Ja on ylimääräisistä riittänyt vielä kaverillekin.
En ole tuntenut tarvetta tilata mitään Euroopan ulkopuolelta eettisistä syistä. Myös muut mainitsemasi syyt ovat saaneet minut karttamaan pikatilauksia kaukomaista.
Suomesta (ja joskus harvoin muualta EU:sta, ihan näistä lähinaapurimaista) olen saanut ostettua ihan kaiken tarvitsemani.
DIY-ihmisenä minulle tuottaa pieniä ilon hetkiä melkein ilmaisten säilytysratkaisujen kehittely ja tuunaaminen käsillä olevista materiaaleista kaikenlaisille omistamilleni napeille, neppareille, ruuveille sun muille pikkutavaroille.
Esimerkiksi olen taitellut säilytyslokeroita tyhjiksi jääneistä myslilaatikoista esileikatuille tilkkutyökankailleni. Kivannäköiset lasiset sinappipurkit loppusijoitan nappipurkeiksi. (Tyhjentyneitä isompia lasisia hillo- ym. purkkeja käytän keittiössä kuivaruoka-aineiden säilytyksessä.)
Maitopurkeista saa pesemällä, leikkaamalla ja teippaamalla käteviä säilytyslokeroita vetolaatikoihin vetoketjuille, kuminauhoille ja pitseille. Isompiin purkkeihin ja purnukoihin voin laittaa kynät ja pensselit. Isommille askartelutarvikkeille olen askarrellut pahvilaatikoista sopivankokoisia säilytysjärjestelmiä ja erilaisia tilanjakajia lipastonlaatikoihin.
Taikasanana minulla on ollut kekseliäisyys. Vain mielikuvitus on rajana siinä, miten jalostan ”roskan” ”aarteeksi” mahdollisimman vähällä vaivalla.
Hyvähyvä! Itse sain aikoinaan osakseni kovin närkästynyttä tuhinaa, kun kommentoin, että minulle loistava järjestys on jotain ihan muuta kuin kaappien täydeltä kiiltäviä muovipurkkeja…
Hyvä linjaus! Todellakin, mainostavia ryhmiä, sivustoja jne löytyy varmasti pilvin pimein sellaisesta kiinnostuneille. Hienoa, että tässä ryhmässä kannustetaan luovuuteen, kekseliäisyyteen, ekologisuuteen ja vastuullisuuteen. Tuskin kukaan näissä asioissa onnistuu täydellisesti, mutta on tosi hyvä nostaa esille näitä asioita, joista harvemmin puhutaan. Syynä lienee se, ettei sitä oikein voi kaupallistaa… Kuulin joku aika sitten, että jotkut kirpputoritkaan eivät enää ota vastaan kiinakauppojen vaatteita tai muita tuotteita niistä löytyneiden myrkkyjen vuoksi. Kiitos Ilana!