Kun jouluverhotkin ovat silittämättä

”On äiti laittanut kystä kyllä, hän lahjat antaa ja lahjat saa … kun joulu on.” Kuuntelin kerran joulun alla jumppasalin pukuhuoneessa kahden naisen huokailua. Kiirettä oli pitänyt: Oli käyty laulamassa kauneimpia joululauluja ja viety kukkia sukulaisille. Joulukortit olivat lähteneet myöhässä, niin että niihin piti laittaa kalliit merkit. Laatikot olivat vielä paistamatta, lusikkaleipiä pitäisi laittaa, lahjoja … Lue lisääKun jouluverhotkin ovat silittämättä

Ruoka suuhun, ei roskiin

Eräällä kodinraivauspalstalla kysyttiin taannoin, onko loukkaavaa muita perheenjäseniä kohtaan, jos nimikoi tavaroiden paikat kaapeissa. No ei todellakaan ole, sehän vain helpottaa kaikkien elämää! Tavarat palautuvat paikoilleen ja löytyvät tarvittaessa silloinkin kun on kiire. Lisäksi eripura vähenee, kun ei tarvitse ihmetellä tavaran sijaintia. Olettaen tietysti, että tavaroiden paikat on valittu yhteisymmärryksessä.

Suurtalousemäntä vai ruokahifisti? Ateriasuunnittelun vaikeudesta

Tiedättekö sen ihanneminän, joka laittaa tekemään kaikenlaista kummaa? Se ostelee epäkäytännöllisiä korkokenkiä (koska keikkuu niissä sujuvasti päivät pitkä), tahtoo kokeilla pakurikääpää (koska haluaa olla terveystrendejä seuraava ihminen) tai hankkii parvekekukkia (onhan niin ihanaa istua kesäiltana viihtyisällä parvekkeella).