Pintaa syvemmin tavaratulvasta ja sen patoamisesta. Blogia kirjoittaa tietokirjailija, ammattijärjestäjä Ilana Aalto.

Näin kodin metatyöt jaetaan [+ tulostettava työnjakolista]

Suomalaisten heteropariskuntien yleisin riidanaihe ovat kotityöt. Väestöliiton mukaan 15 prosenttia pariskunnista riitelee kotitöiden jakamisesta viikoittain, puolet ainakin kerran kuussa. Pahimmillaan kotitöiden epätasainen jakautuminen ajaa pariskunnat eroamaan, kuten Hanna Ranssi-Matikaisen tutkimus osoitti.

Itse epäilen, ettei erojen syy varsinaisesti ole tiskivuorojen ja lasten harrastuskuskausten jakautumisessa, vaan ne ovat oire syvemmästä toisen tarpeiden kuulemattomuudesta ja siitä kumpuavasta epäreiluuden ja huomiotta jäämisen tunteesta.

Tilastojen mukaan naiset tekivät kotitöitä keskimäärin 3 tuntia 41 minuuttia päivässä ja miehet 2 tuntia 33 minuuttia. Lapsiperheissä kotityötä on enemmän: alle kouluikäisten äidit tekevät kotityötä yli 40 tuntia viikossa.

Ajankäyttötilastot kuitenkin mittaavat vain suorittavia kotitöitä, joita voi kellottaa. Siis sellaisia kuin ruoanlaitto, kulkuneuvon huolto ja lapsen ulkoiluttaminen. Tilastoilta piiloon jää kodin metatyö, joka termin lanseeranneen toimittaja Jenny Lehtisen mukaan ”räjäyttää äidin pään”.

Mitä ovat kodin piilotyöt?

Mitä tismalleen ottaen on metatyö? Se on tauotonta ajatustyötä: Onko kaupasta ostettu päiväkodin retkelle tarvittava eväspatukka? Ensi viikon keskiviikkona molemmilla on iltamenoa, onko lastenhoitaja hälytetty? Onkohan siippa huomannut laittaa pesukoneen päälle, että treenivaatteet ovat huomiseksi puhtaat? Koiran muonasäkin pohja lähestyy, pitääpä muistaa laittaa ostoslistalle. Ai niin, koiralle pitäisi varata lääkäriaika.

Se on kotitalouden ja perheen pyörittämiseksi tarvittavaa ennakointi-, tarkkailu-, suunnittelu-, selvittämis-, muistamis- ja organisointityötä. Se on kokonaisvastuuta siitä, että asiat tulevat hoidetuksi, joko vastuunkantajan itsensä tai jonkun hänen ohjeistamansa henkilön puolesta.

Metatyö on mielelle raskasta, koska meillä on nykyään paljon muistettavaa, mutta ihmisen työmuistissa pysyy vain seitsemän asiaa kerralla.

Tiskatessa voi suunnitella vaikka tulevan viikon ruokalistaa. Kuva Catt Liu, Unsplash.

Koska metatyö tapahtuu tekijänsä päässä, se on vaikeasti hahmotettavaa. Siksi pyysin siitä esimerkkejä Paikka kaikelle -ryhmässä ja omalla Facebook-seinälläni.

Vastauksia tuli etenkin perheenäideiltä niin vuolaasti, että väsyin silkasta lukemisesta. Aloin ymmärtää, miksi naisia työskentelee niin vähän johtajina: metatyö vie niin paljon kapasiteettia, että kunnianhimoiseen uran rakentamiseen ei jää voimavaroja.

Ajatellaan vaikka ruuanlaittoon liittyviä tehtäviä. Tilastokeskuksen luokituksissa kohtia on kuusi, kaikki konkreettisia, suorittavia töitä:

– Ruoanlaitto
– Kahvin ja välipalan valmistus
– Leipominen
– Säilöntä
– Muu ruokatalous
– Päivittäistavaroihin liittyvä asiointi

Kyselyyni tulleista vastauksista taas löytyi tällaisia esimerkkejä:

Suunnittelu
– Ostoslistan / nettikauppatilauksen suunnittelu
– Viikon ruokalistan suunnittelu, jotta ostoslistan voi tehdä
– Perheenjäsenten ruokavalioiden, mieltymysten, ruuan terveellisyyden, vaihtelevuuden, kaupan tarjousten ja oman budjetin huomioiminen (ja mielessä pitäminen!) ruokalistan suunnittelussa
– Tarjoilujen suunnittelu, kun ihmisiä tulee käymään tai pidetään juhlat
– Reseptien etsiminen

Ennakointi ja tarkkailu
Jääkaapissa olevien ruokien vanhenemisen seuraaminen ja poisheittäminen, kun vanhenevat
– Listan pitäminen siitä, mitä tarvitaan
– Välipalan varaaminen lapselle valmiiksi jääkaappiin aamulla illan kiireistä harrastusaikataulua varten
– Vierasvaran varaaminen pakastimeen

Muistaminen
– Välipalojen hankkiminen ja pakkaaminen kouluun, päiväkotiin, lapsen harrastuksen tai nyyttäreille
Koulun myyjäisiin ja lasten harrastuksiin leipominen

Aikataulutus
– Suunnittelu, mitä ruokaa ehtii tehdä ennen kuin lähtee viemään lapsia treeneihin

Organisointi
– Työnjaosta sopiminen: kumpi suunnittelee seuraavan ruuan, käy kaupassa, kokkaa.

Delegointi
– Toisen ohjeistaminen koulun myyjäisiin tarvittavien ainesten hankinnasta

Voit tästä ladata Paikka kaikelle -blogin kattavan listan kodin töistä.

Näiden esimerkkien valossa on selvää, että kauppaan saati lieden äärelle ei pääse ihan tuosta vain.

Naiset tekevät ne kodin työt, joihin menee eniten aikaa

Toisin kuin ajankäyttötilastot, Tasa-arvobarometri mittaa myös vastuun jakautumista kotitöissä. Vuoden 2012 tilanne lapsiperheissä, joissa on äiti ja isä, oli tämä:

Ruuanlaitto arkisin: äiti 60 %, isä 18 %, molemmat 22 %
Pyykinpesu: äiti 82 %, isä 6 %, molemmat 12 %
Päivittäisostokset: äiti 33 %, isä 23 %, molemmat 43 %
Siivous: äiti 44 %, isä 8 %, molemmat 45 %
Astianpesu: äiti 41 %, isä 18 %, molemmat 38 %
Silitys: äiti 65 %, isä 7 %, molemmat 11 %
Kodin talouden (raha-asioiden) hoito: äiti 18 %, isä 32 %, molemmat 32 %
Kulkuneuvojen huolto: äiti 2 %, isä 89 %, molemmat 7 %
Muu huolto: äiti 1 %, isä 88 %, molemmat 9 %
Jätehuolto: äiti 14 %, isä 40 %, molemmat 42 %
Puutarha- ja pihatyöt: äiti 17 %, isä 19 %, molemmat 54 %

Tähän kohtaan tekisi nyt mieli lisätä hiukan huutomerkkejä!!! Ainakin neljäs feminismin aalto on menossa, mutta kodin töiden vastuunjako on suoraan seitsemänkymmentäluvulta.

Sisätyöt kuuluvat naisille, ulkotyöt ja ajoneuvot miehille. Mutta kuinka ollakaan, moderni asuintapa on pyyhkäissyt mennessään ison osan “miesten töistä”. Tiskiä syntyy joka päivä, mutta lamppuja vaihdetaan pari kertaa vuodessa.

Tämä näkyy myös tilastoissa: Eniten aikaa päivässä menee siivoukseen, ostoksiin ja ruoan valmistamiseen: 232 minuuttia (naiset 160, miehet 72 minuuttia). Vähiten aikaa kuluu kulkuneuvojen huoltoon, korjaus- ja huoltotöihin: 19 minuuttia päivässä (naiset 7, miehet 12 minuuttia).

Projektinjohtaja ja hänen apupoikansa

Puolet lapsiperheiden äideistä kokee vähintään silloin tällöin olevansa liikaa vastuussa kotitöistä. Isistä näin kokee yksi kymmenestä.

Miksi tilanne ei sitten muutu? Metatyön jakamista estää “piilevä sukupuolittunut avunantosopimus”, jonka mukaan kokonaisvastuu on naisella ja miehen panoksena on avustaminen, toteaa metatyötä tutkinut Susanna Luukinen. Tytöt on opetettu huomaamaan kodin metatyöt, joten naisilla on enemmän niihin liittyviä taitoja. Niitä myös pidetään ”naistapaisena” toimintana, joka ei kovin hyvin istu miesten olemukseen.

Ikävä tilanne sekä miesten että naisten kannalta!

Kodin töiden lankoja käsissään pitelevät naiset kuormittuvat äärirajoille, mistä seuraa kaikenlaista napsahtelua. Miehet taas joutuvat apupojiksi, jotka kyllä tekevät, kunhan joku sanoo, mitä pitää tehdä.

Pahimmillaan naiset nähdään kaulin kädessä päsmäävinä pirttihirmuina ja miehet lapsen kaltaisina olentoina, joille ei voi antaa valtaa sellaisista asioista kuin pyykinpesu, koska he ovat luontojaan kyvyttömiä erottamaan mustaa sukkaa valkoisesta paidasta. Kumpi näistä rooleista houkuttelee sinua enemmän?

Miten jakaa metatyötä?

Miten apupojat saadaan kasvamaan aikuisiksi ja projektivastaavat irrotettua vallankahvoista? Ehdotan seuraavaa:

  1. Tunnista
  2. Neuvottele
  3. Vähennä
  4. Digitalisoi

Katsotaanpa tarkemmin.

1. Tunnista metatyö

Koska metatyössä kyse on lähtökohtaisesti piilossa olevasta työstä, ensimmäinen askel on paljastaa se.

Jokaista konkreettista, suorittavaa kotityötä edeltää ennakointi ja suunnittelu sekä mahdollisesti selvittely, aikatauluttaminen ja organisointi. Joitakin töitä on tarkkailtava myös jälkikäteen.

Listatkaa puolisosi kanssa kaikki tekemänne kotityöt ja niihin liittyvä piilotyö.

Jos töiden havaitseminen ja muistaminen tuntuu hankalalta, voit tästä ladata laatimani kattavan, maksuttoman listan kodin töistä ja metatöistä.

Sitten vaan ruksimaan!

2. Neuvottele työnjako

Susanna Luukisen mukaan pariskunnat neuvottelevat työnjaosta tietoisesti ani harvoin. Tilanteisiin ajaudutaan ilman sen suurempaa suunnittelua.

Nyt kun teillä on tiedossa, mitä kukakin tekee ja mitä kaikkea siihen sisältyy, voitte jakaa työt avoimesti ja reilusti.

Tapoja jakamiseen on monia: tehtävien ja vastuiden vuorottelu, omat vastuualueet tai vaikka työlista, jolta töitä valitaan tasamäärä. Jos neuvottelu ei suju sopuisasti, ehdit(te) vielä ilmoittautua Kaikki Järjestyy! -valmennukseen, jossa opitaan ratkaisemaan kotitöihin liittyviä ristiriitoja rakentavasti. Lue lisää täältä.

3. Vähennä metatyötä

Inhoan puheenvuoroja, joiden mukaan naisilla on hommaa niin paljon siksi, että he itse järjestävät sitä itselleen olemalla ylettömän pilkuntarkkoja. Että miehet ovat jotenkin rennompia ja pääsevät siksi helpommalla.

Tämä keskustelu ei ota lainkaan huomioon sitä, että naisilla on kovemmat paineet täyttää odotukset äiteinä kuin miehillä odotukset isinä. Hyvälle isälle riittää, että hän pelaa lapsen kanssa pihalla palloa ja kuskaa harrastukseen. Äidit sen sijaan saavat niskaansa myös odotukset siitä, että lapsella on päiväkodissa sopiva varustus mukana, D-vitamiinia nautitaan säännöllisesti ja kiintymyssuhde kehittyy normaalisti.

Toisin sanoen hyvä isyys liittyy läsnäoloon ja vuorovaikutukseen, mutta hyvään äitiyteen liittyy lisäksi lapsen huolenpidon ja hoivan järjestäminen sekä kehityksen turvaaminen.

Siksi vastaukseni kysymykseen “miten vähentää metatyötä?” ei ole, että äitien pitää relata, laskea rimaa ja ottaa mallia isistä.

Ammattijärjestäjänä suosittelen mieluummin arjen yksinkertaistamista ja turhien tavaroiden vähentämistä. Teesini on seuraava: Kotityöt ovat pitkälti tavaran pyöritystä paikasta toiseen, joten vähemmän tavaraa = vähemmän kotitöitä = vähemmän riitelyä.

Ja nyt kun teillä on lista töistä, joita oikeasti teette, on hyvä vielä vilkaista sitä kriittisellä silmällä. Onko siellä sellaisia töitä ja toimia, joita teette tavan, naapurien miellyttämisen tai sen vuoksi, että äiti opetti? Niistäkin on lupa luopua: pullat lapsen harrastuksen buffettiin saa kaupan pakastealtaasta eikä lakanoita ole pakko mankeloida.

4. Digitalisoi metatyöt

Iso osa metatyöstä liittyy suunnitteluun ja muistamiseen, mikä rasittaa päätä aivan erityisesti. Tässä avuksemme rientää nykyajan teknologia.

Sähköinen perhekalenteri

Muistin jatkona aivan ehdoton on sähköinen perhekalenteri, joka jaetaan kaikille älylaitteen omistaville, lukutaitoisille perheenjäsenille. Kalenterin saa lähettämään muistutuksia puhelimeen ja sähköpostiin. Asiat tulevat näin automaattisesti kaikkien tietoon toisin kuin jos ne on listattu vain äidin muistikirjaan.

Kalenteriin voi ohjelmoida toistuvan ja täydentyvän vuosikellon, jossa on muistutukset auton katsastamisesta uimakoulujen varaamiseen ja ikkunanpesupalvelun tilaamisesta opettajan joululahjaan. On helpottavaa, että näitä tehtäviä ei tarvitse muistaa aina uudelleen ja uudelleen.

Menot ja yllättäen ja pyytämättä tulevat muistamiset siirretään kalenteriin heti.

Esimerkiksi kun Wilmaan kilahtaa viesti, jossa käsketään ottaa maanantaiksi pienet, terveelliset eväät ja istuinalusta, se, jonka vastuulle Wilman tarkkailu on sovittu, laittaa siitä kalenteriin muistutuksen.

Aikataulujen hallintaa helpottavat myös sunnuntaiset kalenteripalaverit, joissa sovitaan tulevan viikon ohjelmavastuut, ellei niitä ole jo vakioitu.

Tehtävälistat sähköisiksi

Sähköisiä tehtävänhallintasovelluksia (esim. Asana, Todoist, Trello, Wunderlist) voi hyödyntään monien asioiden jakamiseen, muistamiseen, muistutteluun ja tehtävien delegointiin. Sovellukset osaavat keskustella sähköisen kalenterin kanssa, jolloin tehtävät näkyvät myös kalenterissa ja ne voi aikatauluttaa.

Sovellukseen voi esimerkiksi tallettaa kauppalistapohjan sekä ruokatarvikkeiden ja lastenvaatteiden puutelistan, joita molemmat voivat täydentää. Sovellus sopii myös kiertävän ruokalistan säilytyspaikaksi.

Sovellukseen voi valmiiksi kerätä toistuvien tapahtumien muistilistat: mitä pakataan, kun lähdetään mökille; mitä valmisteluja liittyy jouluun; mitä tehtäviä hoidetaan viikkosiivouspäivänä; mitä erilaisia harvemmin tehtäviä töitä tulee vastaan vuodenkierrossa…

Muistakaa sopia myös siitä, miten jaatte vastuun sähköisten sovellusten käyttämisestä. Ei ole tarkoitus, että perheenäiti huolehtii metatyön metatyöstä ja hallinnoin kalenteria ja sovelluksia yksin.

Kerro kommenteissa parhaat niksisi metatyön jakamiseen.

 

Ilana | Paikka kaikelle

Ilana | Paikka kaikelle

Pintaa syvemmin tavaratulvasta ja sen patoamisesta. Blogia kirjoittaa ammattijärjestäjä, tietokirjailija Ilana Aalto.
Jaa artikkeli

22 kommenttia artikkeliin ”Näin kodin metatyöt jaetaan [+ tulostettava työnjakolista]”

  1. Meillä ei ole tiskikonetta, perheeseen kuuluu mies, minä (vaimo) ja yksi 3-vuotias lapsi. Suosimme isojen annosten tekoa kerralla (esim. laatikot, keitot, padat jne..) Asumme myös neliömääräisesti pienessä asunnossa, joten tiski eskaloituu nopeasti arkea ja ruoan laittoa hankaloittavaksi kaaokseksi, jos sen hoitamiseen ei ole mitään sääntöjä. Niimpä tiski on jaettu miehen kanssa puoliksi, joka toinen päivä minun ja joka toinen päivä miehen väh. eli vähintään kerran päivässä, mutta tarpeen vaatiessa useamminkin. Tiskivuorossa olevan tehtäviin kuuluu myös keittiöpintojen pyyhkiminen, tarvittava kuivauskaapista ”takaisin paikoilleen” järjestely ja keittiön tasoille kulkeutuneiden tavaroiden takaisin paikalleen laitto. Jos tulee tilanne, että miehellä esim. kohtuullisen vaativa päivystys sattuu omaan tiskivuoroon, niin silloin minä hoidan, mutta seuraavalla kerralla mies tiskaa vastavuorisesti kahdesti peräkkäin. Tämä on ollut toimiva systeemi – yleensäkin hommat hoituu mukavasti, kun on tavallaan jonkinlaiset, kummankin puolison töihin sovitetut, kohtuulliset rutiinit, joissa on tarpeen vaatiessa mahdollista soveltaa ja tehdä poikkeavia ratkaisuja lennosta.

    Vastaa
  2. Meillä mies hoitaa lapsen aamulla päiväkotiin, iltapäivällä kotiin, käy kaupassa ja tekee ruoan (minulle lisäksi kasvisversion). Mies hoitaa myös autoasiat ja lähes kaikki lapsen päiväkotiin liittyvät asiat. Kumpikin hoitaa omat raha-asiansa ja siivous menee aika tasan puoliksi, minä ehkä pyykkään enemmän ja mies imuroi useammin. Minä hoidan teinin kouluun liittyvät asiat (niitä on hyvin vähän). Kumpikin käydään kokoaikaisesti töissä (mies on yrittäjä). Että on niitä esimerkillisiäkin miehiä, kun on tarkkana siinä puolisonvalintavaiheessa. 😉

    Vastaa
  3. Itkettää melkein kun elää vielä perheessä jossa kumppanilla on AdHd… se siitä vähästäkin säännöllisestä vastuunjaosta…

    Vastaa
  4. Paras keksintömme on ollut Whatsapp-kauppalista: keskusteluryhmä, johon kumpikin perheen aikuinen lähettää viestin, kun muistaa tai huomaa jotakin ruokatarpeita, joita pitää hankkia. Näin molemmat tekevät kauppalistaa ja osallistuvat suunnitteluun ja kauppalista pn aina mukana. Lista ”nollataan” lähettämällä pelkkiä emojeja sisältävä viesti ryhmään heti kun ostokset on tehty.

    Vastaa
    • Aivan loistava idea. Otan heti käyttöön!
      Kuinka monta kertaa onkaan kumpikin käynyt kaupassa ja tuonut täsmälleen samoja tuotteita.

      Vastaa
    • Samaan käyttötarkoitukseen sopii myös Googlen Keep -sovellus, jossa voi ylläpitää sekä omia että jaettuja muistilistoja. Listan järjestyksen voi halutessaan muutaa ennen kauppaan lähtöä niin että tuotteet on siinä järjestyksessä missä tulevat vastaan, ja ne voi ruksia pois listalta sitä mukaan kun ne on kaupassa löytyneet. Samassa sovelluksessa säilyy omilla muistilistoillaan esim. liian aikaisin mieleen juolahtaneet lahjaideat, kavereilta kuullut hyvät retkeilykohteet joihin voi tarttua ensi kesänä, harvemmin tehtävät mutta lähiaikoina hoidettavat kotiin liittyvät työt jne. Rakastan listoja <3

      Vastaa
      • Tämä! Miehen kanssa käytetty keepiä ja toimii. On lista aina mukana ja helposti muokattavissa ☺️

        Vastaa
  5. Itse olen yrittänyt tästä metatyöpuolesta vinkata ja kertonut että mm. ruokalistan suunnittelua vaikeuttaa todella paljon kun kysyttäessä toiveita vastaukset ovat luokkaa ”ihan sama”. Nyt mieskin koki konkreettisesti miten iso homma tuossa on kun lähti pidemmälle työmatkalle jonne tein kyllä valmiin ruokasuunnitelman ja ostoslistan (syynä vasta aloitettu erikoisruokavalio, josta yllättäen olen itse paremmin perillä kuin erikoisruokavalioinen itse. Ja noh – ruokavalion mukana tulleet reseptit piti kääntää että mies voi niitä hyödyntää), mutta kun päiviin tuli muutoksia, joutui mies itse setvimään ruokailujen järjestystä. Totesi että näissähän on iso työ! Mmm, niinhän minä olen yrittänyt aiemminkin kertoa. Hyvä että tuli nyt ihan käytännön esimerkin kautta ymmärrettyä. 😀

    Vastaa
  6. Ja sitten on meitä, jotka tekevät MYÖS ne perinteiset miesten työt kaiken muun lisäksi, koska mies ei osaa/halua tehdä niitäkään…

    No, sentään se kokkaa. Vaikkakin ruoka on lähes poikkeuksetta epäterveellistä ja kokkailujen sotkut jää arvaatte kyllä kenen siivottavaksi.

    Onneksi meillä ei ole lapsia. Sitä lisätyön määrää en kestäisi.

    Vastaa
  7. Eikä tässä vielä mitään, miksei kukaan maininnut VAATERUMBAA! Esikoinen 2v7kk, kuopus 9kk. -Esikoiselle jatkuvasti tarkasteltava, mitkä vaatteet jäävät pieniksi ja hankittava seuraavan koon vaatteita.
    – Uusimpana niitä myös hajoaa, kun esim. polviin tulee reikiä. Korvattava uusilla.
    – Kaikki neljä kautta = omg….
    – Vaatekaapin ajan tasalla pitäminen eli vain sopivaa vaatetta kaapissa ja oikeaan kauteen sopivaa -> pakkaamista ja purkamista koon (cm), tyypin (ulko vai sisävaate, vai accessory = sukka, lapanen tms.)
    – Pieneksi jääneiden kuskaus kellarikomeroon laatikoihin ja taas tuominen asuntoon kun kuopus tarvitsee isompaa kokoa
    – kenkähuolto, talvikenkä, varakenkä, kumpparit, lenkkarit, goret.
    -satunnaiset juhlamekot, tonttulakit jne

    Vastaa
    • Katja Lahti joskus kolumnissaan totesi, että lapsiperheen vaaterumban pyörittäminen on kuin puolipäiväinen työ.

      Vastaa
  8. Viiden lapset ja yhden aikuisen miehen (mieheni) yksinhuoltaja äiti. Yksin teen kaikki, kukaan ei auta, vaikka näkevät että olen aivan poikki. Sääli on sairautta, ainakin meidän perheessä

    Vastaa
  9. Hymyilyttää tuo miesten ja naisten prosenttiosuus-lista. Minun listani on helppo: teen 100% kaikesta metatyöstä. Olen yksinhuoltaja. Töissäkin käyn, ja siinä on omat hommansa ja metatyönsä, jotka myös minun työssäni tehdään paljolti yksin.

    Selkeää, eikö? Ei tarvitse kinata kenenkään kanssa.

    Vastaa
    • Näinhän se just on. Täysyksinhuoltajalla jäävät metatyön ja kotityön *jakamiseen* liittyvät (meta)työt pois vaikka itse tehtävät säilyvät. Puolensa ja puolensa kaikella.

      Vastaa
  10. Meillä on minusta todella hyvä systeemi. Perheessämme on äiti, isä ja viisi lasta (8,10, 13, 15, 16) . Ruuat suunnitellaan miehen kanssa viikoksi ja tilataan tarpeet verkkokaupasta kotiin toimitettuna. (Kumpikaan ei viihdy ruokakaupoissa ja ruokaa menee tosi paljon). Molemmat suunnittelee ruokia ja molemmat myös kokkaa. Jokaisella perheenjäsenellä on oma tiskivuoropäivä, jolloin tyhjennetään ja täytetään kone. Siivouspäivä on jokatoinen viikko ja koskee jokaista perheenjäsentä. Jokainen lapsi siivoaa oman huoneen ja yksi vuorollaan yläkerran yhteiset tilat. Miehen kanssa siivotaan alakerta. Väliaikoina ei juuri siivoilla, mutta laitetaan tavarat paikalleen. Lapset tuo omat pyykit alas pyykkikoriin kun haluavat, että vaatteita pestään. Minä pesen pyykit (koska se minusta kiva kotihomma ja tosi helppo/nopea hoitaa). Ulkotöitä ja puulämmitystä hoitaa mies enemmän koska se on hänestä mukavaa. Vuosilistalla menee erilaiset kodin huoltotyöt, jotka löytyy kalenterista ja niitä hoidetaan miehen kanssa yhdessä. Molemmat hoitaa omat autot. Yhteiset laskut lähtee taloustililtä suoraveloituksena ja molemmat laittaa sinne saman summan rahaa kuukausittain. Meillä myös miehellä on ADHD ja kokee, että parasta hänestä on tietyt rutiinit. Esim. Säännöllinen jokatoinen keskiviikko toistuva siivouspäivä ja etukäteen suunniteltu ruokalista. Sillon keskittyy ja panostaa siihen ja muuna aikana ei tarvitse stressata.

    Vastaa

Jätä kommentti


The reCAPTCHA verification period has expired. Please reload the page.

Paikka kaikelle