Pintaa syvemmin tavaratulvasta ja sen patoamisesta. Blogia kirjoittaa tietokirjailija, ammattijärjestäjä Ilana Aalto.

Auttaisiko kotityölakko? Näin kodin hommat tasataan

Luin tovi sitten artikkelin, jonka kirjoittaja – perheenäiti – kertoi lopettaneensa kodin metatyön tekemisen.

Jos et ole kuullut metatyöstä, sillä tarkoitetaan kodin- ja lastenhoidon suunnittelu- ja organisointityötä, joka helposti jää näkymättömiin. Metatyötä tekevä on se, joka muistaa, että jääkaapista puuttuu maitotölkki ja että lapsen jumppapuku pitää pestä ennen keskiviikkoa.

Hän tekee aloitteen siitä, että perheen lomaa aletaan suunnitella, organisoi joulukorttien postittamisen, delegoi muille astianpesukoneen tyhjennysvuorot ja patistelee näitä siivoamaan tavaransa paikoilleen ennen imurointipäivää.

Jos patisteluihin ei reagoida, hän joko korottaa ääntä tai tyytyy tekemään hommat muiden puolesta. Tyytymisen mukana voi tulla tyytymättömyys, joka ilmenee marttyyriasenteena. Metatyönjohtaja mumisee mennessään, että yksinkö täällä pitää aina kaikki tehdä.

Hän on työnjohtaja mutta usein myös työn suorittaja, sillä äidit tekevät lapsiperheissä 60 % yhteenlasketusta koti- ja lastenhoitotyöstä. Metatyö ei tilastoissa juuri näy, sillä sitä on hankala tilastoida. Se tapahtuu samalla kun ripustaa pyykkiä, hakee lasta päiväkodista tai syö aamiaista.

Metatyöstä irrottaminen vapautti

Metatyölakostaan Kotiliedessä kirjoittanut Kaisa Pyykkö kertoo jutussaan, että hän väsyi olemaan perheensä pomo ja yksinkertaisesti lopetti metatyön tekemisen. Kotitöitä hän kyllä teki – mutta ei oma-aloitteisesti.

Kuva Pixabay.

Seuraukset olivat yllättäviä. Hirveä määrä kotitöitä jäi tekemättä ja kotona oli hirmuinen sotku. Jonkin aikaa. Sitten puoliso ja lapset alkoivat ottaa vastuuta.

Pyykkö kertoo, että metatyön jättäminen tuntui vapauttavalta: “Ajatuksille on enemmän aikaa, keskusteluille on enemmän aikaa, omalle hyvinvoinnille on enemmän aikaa, voin lähteä lenkille tai leffaan päähänpistosta.” Hän huomaa, että arki ei romahda. “Elämä kulkee eteenpäin ilman jatkuvaa kontrollointia.”

Onko kyse naisten kontrollinhimosta?

Metatyön lopettamisesta kertova artikkeli on oivaltava ja herättää ajattelemaan. Se on myös toiveikas, sillä perheenjäsenet heräävät oma-aloitteisuuteen.

Aina tarina ei pääty näin onnellisesti. Kotityölakkoa kokeilleet ovat myös todenneet, että kukaan ei edes huomannut, vaikka tiskit pinoutuivat altaassa ja pyykit jäivät pesemättä. Lapsen hammaslääkärikäynti jää varaamatta ja esikouluilmoittautuminen unohtuu.

Yksi asia metatyölakosta kertovassa jutussa häiritsee. Nimittäin kertomus on helposti tulkittavissa niin, että naiset päätyvät metatyönjohtajiksi vallan- ja kontrollinhimossaan. Ja että kaikki työnjaon ja epätasa-arvon ongelmat ratkeaisivat, kun naiset vain irrottavat kontrollista ja antavat miesten tehdä hommat ”omalla tyylillään”.

Tämä on tyypillistä naisten vastuuttamista parisuhteen ongelmista ja sukupuolten epätasa-arvosta.

On katsottava asiaa laajemmasta näkökulmasta. Mikä ajaa naiset työjohtajiksi ja laadunvalvojiksi?

Kodin ja naisten pitkä liitto

Vaikka viimeisten 50 vuoden aikana ylitsemme on pyyhkäissyt ainakin neljä feminismin aaltoa, on naisten ja kodin liitto voimissaan.

Tämä liitto asetettiin 1800-luvulla, kun Suomesta alettiin muotoilla kansakuntaa. Aikakauden suuret ajattelijat katsoivat naisten edistävän kansakunnan etua parhaiten siten, että he pitäisivät huolta kodista ja siellä kasvavista uusista kansalaisista. Äitiydestä ja kodin vaalimisesta tehtiin naisten pyhä kutsumus.

Miehet taas palvelisivat kansakuntaa parhaiten toimimalla julkisessa sfäärissä. Naisten ja miesten elämänpiirit erkanivat.

Yhä 150 vuotta myöhemmin koti, sen sisustaminen, tavaroiden järjestäminen, siivous, pyykkääminen, astiat, liinavaatteet, lastenhoito ja muu kodin piiriin kuuluva ajatellaan naisten alueeksi, jossa miehet eivät ole oikein kotonaan (sic).

Mielikuvissamme koti on kuin naisen käyntikortti. Jos se on sotkuinen, ei nainenkaan voi olla ihan kunnollinen. (Vaikka hän kuinka kieltäytyisi tällaisesta roolista.)

Sama mittaaminen pätee äitiyteen. Vaikka isä olisi pakannut lapselle päiväkotiin liian vähän vaatetta, hoitaja osoittaa palautteensa äidille. Neuvolan hoitaja puhuu äidille, vaikka isäkin olisi vastaanotolla. Opettaja ottaa yhteyttä äitiin, vaikka isänkin numero löytyisi listalta.

Näiden ahtaiden odotusten ja paineiden puristuksissa naisista tulee kotiensa työnjohtajia ja lastensa ensisijaisia vanhempia. Ei siksi, että he himoitsisivat päästä päsmäröimään siinä, miten pyykit jaotellaan tai vessanpönttö kuurataan.

Tässä on myös syy siihen, jos kotityölakko epäonnistuu: ketään muuta ei kiinnosta, koska heidän kelpoisuuttaan ei mitata sillä, kuinka siisti koti on tai minkä verran lapset syövät kasviksia.

Miten koti- ja metatyöt tasataan?

Kodin töiden ja vastuiden tasaamisessa ensimmäinen askel on tehdä ne näkyväksi. Aina ei ehkä itsekään huomaa, mitä kaikkia lankoja käsissään pitelee.

Voit kokeilla lakkoa. Se on kouriintuntuva tapa tehdä koti- ja metatyöt näkyväksi. Kun puhdas pyykki loppuu ja jääkaappi ammottaa tyhjyyttään, perheenjäsenet saattavat herätä.

Ei ole vaarallista, jos perheenjäsenet joutuvat kaivamaan sukkansa likapyykkikopasta tai juomaan maidon sijaan hanavettä.

Lakolla voi kuitenkin olla myös vakavia sivuvaikutuksia. Jos sinulla on vaikka lapsi, jonka pitkäaikaissairaus vaatii seurantaa, on kyseenalaista ryhtyä lakkoon, vaikka asian hoitaminen olisi kuinka vinoutuneesti vastuullasi.

Lakko ei myöskään ole kovin rauhanomainen tapa ratkaista ristiriitoja. Siksi suosittelenkin mieluummiin mittaamista ja neuvottelua.

Pidä kirjaa

Rauhanomaisempi tapa tehdä metatyö näkyväksi on pitää siitä kirjaa. Mitä kaikkea teet perheesi eteen ja paljonko siihen menee aikaa (vaikka sitten puuronkeiton lomassa). Kirjoita ylös. Kirjaa myös tavanomaiset, suorittavat kotityöt.

Pyydä myös perheenjäseniäsi pitämään kirjaa omista kotitöistään.

Näin saadaan mitattua, vertailukelpoista dataa, jota voidaan käyttää pohjana keskustelulle.

Avaa neuvottelut

Seuraava askel on avata neuvottelut. Tutkitusti kotityöt ovat naisten ja miesten parisuhteissa eniten riitaa aiheuttava aihe. Väitöstutkimuksen mukaan kotitöiden vino jakautuminen on myös tavallinen avioeron aihe.

Voi siis olla, että olette jo monta kertaa “neuvotelleet” tästä aiheesta. Eikä se ole päättynyt hyvin.

Lähden nyt kuitenkin siitä, että olette yhdessä ja siksi haluatte hyvää toisillenne. Siinä tapauksessa pystyt kertomaan avoimesti, että sinulla on tarve jakaa kotihommat tasaisemmin ja että tilanne tuntuu epäreilulta.

Kouluikäisten lasten tulisi olla osa ratkaisua, ei ongelmaa. Ota heidät mukaan neuvotteluun.

Neuvottele tarpeiden kohtaamisesta, ei ratkaisuista

Monilla on kokemuksia pieleen menneistä perheneuvotteluista. Muutamalla pienellä kikalla neuvotteluiden kulkua voidaan kuitenkin olennaisesti parantaa.

Ensinnäkin määritelkää, mitä kukakin tarvitsee ja pyrkikää tulokseen, jossa kaikkien tarpeet on huomioitu. Neuvottelun kohteena ei siis ole se, miten tiskivuorot jaetaan, vaan miten taataan, että jokaisella on yhtäläinen mahdollisuus lepoon ja virkistykseen sekä vastuun ottamiseen. Näetkö tämän pienen eron? Ratkaisuvaihtoehtoja on loputtomasti ja tiskivuorojen jakaminen voi olla tai olla olematta yksi niistä.

Toiseksi perheneuvottelut kaatuvat usein siihen, että ratkaisuvaihtoehtoja arvostellaan ennen kuin kaikki vaihtoehdot ovat pöydällä. Se tuhoaa ilmapiirin ja estää parhaiden ratkaisujen avoimen puntaroinnin.

Kirjatkaa kaikki mieleen juolahtavat ratkaisut ja valitkaa ne, jotka palvelevat kaikkien tarpeita.

Treenaa ristiriitojen ratkaisemistaitoja

Kaikki järjestyy! -valmennuksessa treenamme tavararistiriitojen ja työnjaon ongelmien ratkaisemista viestintätaitojen avulla.

Valmennuksessa opit:

  • viestimään tarpeistasi rakentavasti ja saamaan viestisi perille ilman kinaa
  • ratkaisemaan ristiriitoja yhteistyössä siten, että jokainen perheenjäsen voi sitoutua ratkaisuun
  • konkreettisia keinoja jakaa työtä ja saada muut perheenjäsenet omaehtoisesti mukaan

Odotuslistalle liittyminen ei sido sinua mihinkään. Saat ensimmäisten joukossa tiedon, kun valmennus järjestetään seuraavaan kerran.

Ilana | Paikka kaikelle

Ilana | Paikka kaikelle

Pintaa syvemmin tavaratulvasta ja sen patoamisesta. Blogia kirjoittaa ammattijärjestäjä, tietokirjailija Ilana Aalto.
Jaa artikkeli

Jätä kommentti


The reCAPTCHA verification period has expired. Please reload the page.

Paikka kaikelle