Pintaa syvemmin tavaratulvasta ja sen patoamisesta. Blogia kirjoittaa tietokirjailija, ammattijärjestäjä Ilana Aalto.

Loistoa ja minimalismia: kodin järjestys Venäjällä

Vieraskirjoitus: Ksenia Virtanen

Turkulainen ammattijärjestäjä Ksenia Virtanen kertoo venäläisestä tavarakulttuurista ja sen juurista sekä kodin järjestämisestä nyky-Venäjällä.

Kotien järjestäminen on tullut Venäjälle vasta äskettäin. Esimerkiksi ammattijärjestäjä on uusi ammatti Venäjällä – venäjänkielinen ammattijärjestäjien liitto on perustettu vuonna 2015. Asiakkaina on yleensä hyvin toimeentulevia perheenäitejä tai eläkeläisiä.

Ammattijärjestäjänä voin sanoa, että venäläisten kotien ongelmat ovat hyvin samantapaisia kuin Suomessa ja muualla länsimaissa. Liian paljon säästetään ja pidetään!

Suurin osa venäläisistä asuu kerrostaloissa ja säilytystilaa on vähän. Avuksi otetaan parvekkeet, eteiset ja jopa yhteiset käytävätilat! Vaikka omien tavaroiden säilyttäminen käytävätiloissa ei tietenkään ole sallittua, ihmiset silti rakentavat omia pikku säilytyskoppejaan rappukäytävien nurkkiin.

Venäjällä kotien järjestyksestä vastaavat naiset. Useimmissa perheissä naiset jäävät kotiin äitiyslomalla ja ottavat lastenhoidon ohessa roolin ja vastuun kodin siivoamisesta ja järjestyksessä pysymisestä.

Neuvostoliiton aika (vuodet 1917-1991) vaikutti kuitenkin voimakkaasti sukupuolten väliseen tasa-arvoon, myös naiset kouluttautuivat ammattiin ja kävivät töissä kodin ulkopuolella. Tulot olivat yhteiset ja puolisot päättivät yhdessä siitä, miten tulot käytetään eli mitä ostetaan. Uskon kuitenkin, että venäläiset naiset ovat aina olleet miehiä enemmän kiinnostuneita sisustamisesta ja kodin tuunaamisesta DIY-tuotteilla.

Nykyaikaisen venäläisen asumistyylin ja kotitalouden järjestämisen ymmärtämiseksi meidän on palattava historiaan, joka on muokannut nykypäivän tavat ja tyylin sellaiseksi kuin ne ovat.

”Bysanttilainen tyyli” hallitsee makua

Historiallisesti Venäjä on ollut pitkään kulttuurisesti ja taloudellisesti hyvin erilainen alue kuin Länsi-Eurooppa. Ero oli suuri jo ennen vallankumousta ja kommunistisen puolueen valtaannousua vuonna 1917. Vuoden 1991 jälkeen uusi demokraattinen järjestelmä ja rajojen avaaminen antoivat venäläisille aivan uudenlaiset mahdollisuudet tutustua eurooppalaisiin elämäntapoihin, kopioida ja soveltaa niitä.

Suurin osa Venäjän väestöstä ei kuitenkaan ole toistaiseksi omaksunut eurooppalaista tapakulttuuria. Markkinoiden ja elämäntapojen erilaisuus on edelleen erittäin suuri, ja pienissä kaupungeissa kaukana Moskovan vaikutuspiiristä tapaerot kasvavat ja korostuvat merkittävästi. Suurimmalle osalle venäläisistä eurooppalainen kulttuuri ja tavat ovat vieraita.

Venäläinen kulttuuri ja kodin järjestäminen nojaavat yhä hyvin vahvasti koristeelliseen, näyttävään bysanttilaiseen tyyliin. Tämä on erittäin kuvaava termi. Kuulin sitä käytettävän viimeksi vierustoveriltani lentäessäni syyskuussa Moskovaan.

Kuva Pixabay.

Venäläiset itse tiedostavat ja ovat omaksuneet tämän bysanttilaisen identiteetin. Se on peräisin vanhoista uskonnollisista ja sosiaalisista normeista, jonka arvoja ja arvostettuja asioita ovat kulta, rikkaudet, loisto ja kimallus sekä kirkkaat, iskevät värit.

Alunperin kaikkien näiden värien, materiaalien ja kimalluksen merkitys on lähtöisin ortodoksisesta uskonnosta, missä ne ovat symboloineet Jumalan voimaa ja kauneutta sekä iankaikkista elämää ja hyvinvointia. Tämän mentaliteetin asema venäläisessä ajattelussa on yhä vahva. Se kumpuaa historiasta ja säilyy venäläisessä yhteiskunnassa vielä pitkään. Yhä edelleen se on ideaali, kun mietitään, miltä halutaan kodin näyttävän sisältä ja ulkoa.

Neuvostoaika pakotti minimalistisuuteen

Neuvostoliiton kulttuuri puolestaan oli hyvin ”minimalistinen”, mikä ainakin osittain kumpusi todellisesta niukkuudesta ja köyhyydestä, ei pelkästään järjestelmän arvoista ja ihanteista.

Venäjän kansan köyhyys jatkuu historiallisesti kauas menneisyyteen aina keskiaikaan, sieltä läpi venäläisen imperiumin ajan ja vallankumouksen, Stalinin hallinnon, toisen maailmansodan ja sitä seuranneiden köyhyyden vuosien. Kaikkina näinä vuosisatoina pari hyviä kenkiä, lämmin takki ja hattu olivat unelma monille miljoonille. Selviytyminen nojasi ystävien ja sukulaisten muodostamiin kiinteisiin sosiaalisiin verkostoihin. Venäläiset saivat nauttia paremmista ja mukavammista ajoista vasta Neuvostoliiton myöhäisempänä aikana 70-luvulla ja 80-luvun alussa.

Talon tai asunnon omistaminen oli Neuvosto-Venäjällä monille ihmisille saavuttamaton unelma. Neuvostoliitto synnytti Venäläisiin kaupunkeihin asumisen erityismuodon, asuntolan kaltaisen ”kommunalkan”, jossa useat perheet asuivat yhteisessä huoneistossa omistaen yhden oman huoneen ja jakaen keittiön, kylpyhuoneen, wc:n ja käytävätilat.

Kommunalkassa asuvat saattoivat viettää vuosikymmeniä jonossa säästäen ja odottaen mahdollisuutta muuttaa omaan asuntoon. Kommunalka-asuminen oli hyvin sosiaalinen asumisen muoto, jossa minäkin olen lapsuuteni ensimmäiset vuodet viettänyt. Monet perheeni kanssa kommunalkan jakaneet ihmiset ovat yhä perheemme parhaita ystäviä ja näistä vuosista meillä on monia ihania muistoja.

Kuva Pixabay.

Niukkuuden ja koristeellisuuden liitto

Nämä kaksi historiallista tosiasiaa muodostavat perustan venäläisen kodin arvoille – ensinnäkin bysanttilaisesta mentaliteetista kumpuava rakkaus kiiltoon ja kirkkaisiin väreihin, toiseksi käytettävissä olevan tilan ahtaus. Siksi suurin osa ihmisistä haluaa yhä hankkia ”bysanttilaisia koristeita” kotiinsa, olipa kyse yksittäisestä huoneesta, huoneistosta tai vaikkapa suurten muurien suojaamasta datshasta (loma-asunnosta) tai kottagesta (omakotitalosta).

Kodin seinät rajaavat hyvin voimakkaasti tilaa, johon venäläisen mentaliteetin huolenpito ja välittäminen keskittyy, yhteisten tilojen jäädessä usein kokonaan kaikkien huomion ulkopuolelle. Siksi monien kerrostalojen surkeassa kunnossa olevien julkisivujen ja likaisten rappukäytävien periltä löytyy mitä ihanimpia pikku koteja, joissa kaikki on kaunista, järjestyksessä ja mietittyä – suomalaiselle sitä voi olla lähes mahdoton uskoa!

Niukkuuden vuosikymmenet ovat jättäneet jälkensä eikä nykyvenäläinenkään mielellään heitä mitään pois, vaan varastoi kaiken mahdollisen. En kuitenkaan halua kutsua sitä hamstraamiseksi. Eri sukupolvien kammottavat koettelemukset ja niukkuuden ajat ovat jättäneet jälkensä – seuraava katastrofi voi olla koska tahansa nurkan takana ja kaikkea talteen laitettua voi pian taas tarvita.

Venäläisessä ajattelussa raha voi olla arvotonta huomenna, joten sitä ei haluta säilyttää suuria määriä, vaan se pyritään sijoittamaan johonkin vakaammin arvonsa säilyttävään. “Rahaa ei voi syödä” eikä se pidä lämpimänä. Tämä ajattelu on mentaliteetissamme niin voimakas, että sen voin itsekin tuntea omassa jokapäiväisessä elämässäni.

Venäläiset arvostavat vaatteita, varsinkin lämpimiä vaatteita ja turkiksia, he varastoivat vaatteita, koska historia on opettanut heille hyödykkeiden arvon ja rahan hyödyttömyyden. Kultaa ja hopeaa voidaan myydä ja ne auttavat hädässä, joten ne varastoidaan; rahaa käteisenä tai pankkitileillä (mikä on vieläkin pahempaa) ei auta eikä tuo turvaa.

Historian käänteet ja suurtapahtumat muokkaavat myös koteja ja kotien tapoja. Neuvostoliiton kulttuuri ja ihanteet muokkasivat vanhempia venäläisiä sukupolvia ja osin vielä omaakin ikäluokkaani, 70-luvun lopulla syntyneitä.

Onnellisuutemme ei ollut kiinni materiaalisesta yltäkylläisyydestä vaan oman kommunalkan yhteisöllisyydestä ja ilonpidosta, kuten laulusta, runoista ja tarinankerronnasta. Jakaminen ja auttaminen sekä vastavuoroisesti autetuksi tuleminen olivat silloin hyvän elämän ja selviämisen perusedellytys.

Näyttää uskomattomalta, miten suunnattomissa mitoissa loisto ja yltäkylläisyys ovat nykypäivän venäläisten uusrikkaiden kodeissa. Oligarkkien, bisnesmiesten sekä rikkaiden julkkisten kotien sisustus voi ulospäin näyttää kaikki hyvän maun rajat ylittävältä pröystäilyltä. Kun bysanttilainen mieli ja viehtymys kiiltoon ja kimallukseen kohtaa kypsymättömän mielen ja rajattomien resurssien illuusion, lopputulos on tämä.

Jos aihe kiinnostaa, katso kuvia venäläisten rikkaiden asuinalueelta Rublevkasta:
https://fishki.net/38747-doma-rublevki-chast-2-47-foto.html
https://ervix.livejournal.com/565227.html

Tarinoita ja kuvia Pietarin kommunalkasta:
https://www.the-village.ru/village/people/people/229847-kommunalka


Kirjoittaja Ksenia Virtanen auttaa perheenäitejä saamaan kotinsa järjestykseen yrityksessään Organized Finn. Hänen missionsa on kertoa venäläisille suomalaisesta kodin järjestämisestä.

 

Kiinnostaako lukea lisää ammattijärjestäjän vinkkejä? Lataa avaimet ammattijärjestäjän maksuttomaan vinkkipankkiin. Saat samalla pari kertaa kuussa ilmestyvän Paikka kaikelle -uutiskirjeen ja paljon hyödyllistä tietoa kodin järjestämisestä.

Ilana | Paikka kaikelle

Ilana | Paikka kaikelle

Pintaa syvemmin tavaratulvasta ja sen patoamisesta. Blogia kirjoittaa ammattijärjestäjä, tietokirjailija Ilana Aalto.
Jaa artikkeli

3 kommenttia artikkeliin ”Loistoa ja minimalismia: kodin järjestys Venäjällä”

  1. Kiinnostava kirjoitus. Venäjällä ei myöskään ole vielä pitkälle kehittyneitä kierrätys- ja kirpputorikäytäntöjä, jonka vuoksi tavara jää nurkkiin pyörimään. Samalla kuitenkin järjestämisoppaat mm. Kon Mari on käännetty Venäjäksi ja pelkistetty tyyli näkyy uusissa asunnoissa sekä nuoremman sukupolven sisustuksessa, joten muutosta varmasti tapahtuu ainakin isoimmissa kaupungeissa.

    Vastaa

Jätä kommentti


The reCAPTCHA verification period has expired. Please reload the page.

Paikka kaikelle