Sain vastikään palautetta eräältä Paikka kaikelle -blogin lukijalta. Hän kirjoitti ihailevansa ”määrätietoista brändin, konseptin ja toimenkuvan kehitystyötäni”.
Olin näistä sanoista ilahtunut, mutta häkeltynyt.
Olen kirjoittanut Paikka kaikelle -blogia lokakuusta 2014. Vaikka salainen haaveeni oli alusta asti tulla mielipidevaikuttajaksi kodin tavarakulttuurin alueella, hommasta oli kyllä määrätietoisuus ja konseptit kaukana!
Tämä kirjoitus on sinulle, jota bloggaaminen ja bloggaajan kehittyminen kiinnostaa. Kerron seuraavassa Paikka kaikelle -blogin tarinan: miten tutkijan väsäämästä harrasteblogista tuli täyspäiväinen työ.
Tohtori bloggaa
Taustaltani olen perheen ja arjen historiaan perehtynyt kulttuurihistorian tohtori ja yliopistotutkija. Vaikka kirjoittaminen oli työtäni myös tutkijana, oli bloggaaminen alussa sitä, että kirjoitin jutun – ja sitten ”suomensin” sen.
Joka bloggaus oli kirjoitettava läpi moneen kertaan, jotta sain koukeroisesta tutkimuskielestäni ymmärrettävää.
Blogi lähti silti hyvin liikkeelle: lokakuusta joulukuuhun 2014 blogissa kävi melkein 1200 lukijaa – suurin osa varmaankin omia Facebook-kavereitani. (Vertailun vuoksi Paikka kaikelle -sivuilla vierailee nykyään päivässä keskimäärin saman verran lukijoita kuin koko ensimmäisten kolmen kuukauden aikana.)
Ulospäin kenties määrätietoiselta brändin rakentamiselta näyttänyt toiminta oli sitä, että kirjoittelin iltaisin sohvalla blogia sen jälkeen, kun lapset oli pantu nukkumaan. Aiheet keksin lennosta ja jutut julkaisin saman tien, yleensä keskellä yötä.
Ei tullut mieleen, että niitä olisi voinut kirjoittaa varastoon ja ajastaa jutut julkistumaan silloin, kun yleisö on ruutujensa takana paikalla. Ja hakukoneoptimointi – mitä se on? Luotin siihen, että kun kirjoitan siitä, mikä minusta on kiinnostavaa, se kiinnostaa muitakin.
Hetken päähänpistosta tuhansien ihmisten yhteisöksi
Sen jälkeen kun olin syksyllä 2014 kouluttautunut ammattijärjestäjäksi, olin vetänyt kouralliselle kavereitani ”raivausryhmää” Facebookissa. Huhtikuussa 2015 sain päähäni perustaa kaikille avoimen kodin raivaajien vertaistukiryhmän, Paikka kaikelle -ryhmän.
Emmin pitkään – mitä tekisin, jos ryhmään yhtäkkiä tulisikin tuhat jäsentä? Rauhoittelin itseäni: olihan toki kovin epätodennäköistä, että moinen lauma voisi sinne löytää. (Paikka kaikelle -ryhmässä on tänään 15 654 ihanaa jäsentä.)
Ryhmää perustaessani en tiennyt, että Facebook-ryhmät olivat juuri aloittaneet kovan rynnistyksen. Parin vuoden sisällä yhden sun toisen elämänalueen ympärille syntyisi ryhmä. Nyt Facebook itsekin panostaa ryhmien kehittämiseen, sillä ne ovat tällä hetkellä monille parasta Facebookissa.
Vaikka Paikka kaikelle -ryhmän perustaminen oli pikemminkin sattuman oikku kuin määrätietoista kehitystyötä, se osoittautui hyväksi vedoksi: Paikka kaikelle -blogi sai sitoutuneen, minulle hyvin rakkaaksi muodostuneen lukijakunnan ja yhteisön, jonka kanssa voin keskustella helposti.
Blogi potkaisee tutkijan eteenpäin
Vajaa vuosi blogin perustamisen jälkeen sain eräältä Paikka kaikelle -yhteisön jäseneltä yksityisviestiä: ”Luettuasi tekstejäsi olen sitä mieltä, että sinulla olisi hyvinkin mahdollisuus kirjoittaa jotain sellaista, joka olisi jotain muuta kuin olemassa olevat järjestämisoppaat, syvällinen ja hauska yhtä aikaa — ja suunnattu suurelle yleisölle.”
Viestin kirjoittaja oli kustannustoimittaja Kanerva Eskola Atenalta. Kohta olin jo allekirjoittanut kustannussopimuksen ”tavarakirjasta”.
Blogi oli yhtäkkiä potkaissut minut eteenpäin.
Kirjan kirjoittamisprosessi sysäsi monia asioita liikkeelle. Päätin lähteä yliopistolta ja ryhtyä yrittäjäksi.
Bloggaaja aamutelkkarissa kertomassa tuoreesta kirjastaan.
Miten näkyvyys muutetaan leiväksi pöytään?
Siinä minä sitten olin helmikuussa 2017: toisessa kädessä vastikään saatu starttirahapäätös, toisessa painotuore esikoistietokirja.
Paikka kaikelle -kirja sai huomiota ja kiitosta. Sain todellakin viimein profiloitua tavarakysymysten mielipidevaikuttajana! Tosiasia kuitenkin on, että kirjan kirjoittamiseen menee jopa vuosia, mutta suositustakin kirjasta saa vain muutaman kuukauden tulot ja hyvässä lykyssä seitsenminuuttisen aamuteeveessä.
Tämä ei tarkoita, etteikö Paikka kaikelle -kirjan kirjoittaminen olisi ollut parasta elämässä. Se tarkoittaa, että yrittäjäksi ryhtyessäni tiesin jo, että ihminen ei elätä kolmilapsista perhettä päätoimisena tietokirjailijana.
Tiesin myös, että ammattijärjestäjän kotikäynnit yksin eivät lyö leiville. Olin jo pari vuotta heittänyt sivutoimista keikkaa ammattijärjestäjänä eikä sitä keikkaa riittänyt joka päivälle.
Liiketoimintaa ei siis voisi rakentaa vain kirjojen kirjoittamisen tai pelkästään kotien järjestämisen varaan tai edes niiden molempien yhdistämisen varaan.
Voiko kulutuskriittisyyttä markkinoida?
Näin kyllä, että blogissa on potentiaalia. Mutta minulle oli täysi mysteeri, miten muuttaisin lukijamäärät ja näkyvyyden juustovoileiviksi ja appelsiineiksi perheen iltapalapöytään.
Jotkut suosittelevat blogeissaan tuotteita ja saavat siitä maksun. En vain tajunnut, mitä voisin suositella, kun blogin idea oli rohkaista ihmisiä hankkiutumaan turhasta roinasta eroon. Koko ”määrätietoisesti kehitetty” brändini perustui kulutuskriittisyyteen ja epäkaupallisuuteen.
Mutta voisinko tarjota verkossa ratkaisuja kodin järjestämiseksi? Pitkän suunnittelun jälkeen sain valmiiksi nettikurssin, jolla järjestetään lastenhuoneita. Nyt edessä oli kuitenkin uusi haaste. Olin viimeksi 1900-luvun puolella myynyt jotakin – nimittäin maitoa ja makkaraa Ruokavaraston kassalla.
Tiesin, että kurssistani olisi suuri apu lastenhuoneiden kaaoksen kanssa kamppaileville vanhemmille. Mutta en tiennyt, miten vakuuttaisin vanhemmat kurssin tarpeellisuudesta ja hyödystä. En halunnut tyrkyttää, tuputtaa tai kehottaa ostamaan kuin mikäkin Vaatehuoneen Simo. Arvelin, että säikäyttäisin seuraajani pois.
En osannut tehdä mainoksia Facebookissa. Pelotti kirjoittaa kurssista blogiin muuta kuin ehkä lyhyt maininta huomaamattomaan sivulauseeseen. Kaikki neuvoivat, että yrittäjän pitää kerätä sähköpostilistaa, mutta en ollut tehnyt niin, koska en tiennyt, millaista kirjeenvaihtoa ihmisten kanssa kävisin.
Paradoksi: Minulla oli tuhansia seuraajia, mutta en tiennyt, miten tavoittaisin heidät fiksusti ja kunnioittavasti.
Silloin kohdalleni osui verkkovalmennus, joka opetti minulle blogibisneksestä kaiken, mitä tarvitsee tietää.
Bloggaajasta ammattilaiseksi
Liityin huhtikuussa 2017 blogivalmentaja Tiia Konttisen Bloggaajasta ammattilaiseksi -valmennukseen vain pari viikkoa ennen kuin lastenhuonekurssin ilmoittautumisen piti alkaa.
Löysin valmennuksen runsaista oppimateriaaleista nopeasti mallin viikon kampanjan tekemiseksi. Sain Tiialta ja valmennusyhteisöltä kultaiset neuvot kurssin esittelysivun viilaamiseksi. Kyse ei ollutkaan ”osta, osta” -tyyppisestä mainostamisesta vaan yksinkertaisesti sen kirkastamisesta, miten tuotteeni auttaa asiakasta.
Ja katso: kampanjani menestyi yli odotusten! Kurssille tuli 97 osallistujaa ja olin saman tien tienannut Bloggaajasta ammattilaiseksi -valmennuksen hinnan moninkertaisesti takaisin. Mikä parasta, sain auttaa melkein sataa äitiä tekemään tilaa lastenhuoneisiin ja parantamaan perheiden ilmapiiriä!
Sain uutta ryhtiä bloggaamiseen Tiian neuvoilla. Opin seuraamaan blogin lukuja järjestelmällisesti ja uusilla tavoilla. Aloin kirjoittaa uutiskirjettä säännöllisesti ja opin, miten sille saa tilaajia. Oivalsin, miten kirjoitetaan myyntitekstejä, joita ihmiset tahtovat lukea, ilman kökköjä mainosfraaseja. Aloin tehdä vaikuttajamarkkinointia. Rakensin lastenhuonekurssille oman markkinointikumppanien yhteisön. Rohkaistun siirtämään blogin teknisesti vaativammalle alustalle.
Runsas vuosi sitten en edes tiennyt, mitä affiliaatti, SEO, liittymislomake, laskeutumissivu tai konversio tarkoittavat.
Blogini lukijoita tämä muutos ei ainakaan haitannut, päinvastoin.
Kirjoitan edelleen siitä, mikä minusta on kiinnostavaa, ja luotan siihen, että se kiinnostaa muitakin. Mutta opin myös rakentamaan juttuni helppolukuisemmiksi ja optimoimaan ne hakukoneystävällisiksi. Näin voin kirjoituksillani auttaa yhä useampia kodin tavaravuorten kanssa kamppailevia.
Ylipäätään viime aikoina on alkanut tuntua siltä, että tiedän, mitä olen tekemässä ja konseptikin löytyy. Eikä minun ole tarvinnut tinkiä arvoista, jotka koen tärkeiksi Paikka kaikelle -blogille: lempeä kannustaminen roinattomuuteen, myötätuntoisuus, rehellisyys ja tinkimättömyys.
Miksi kerroin tämän kaiken sinulle?
Koska olet jaksanut lukea tänne asti, oletan että bloggaaminen kiinnostaa sinua ihan vakavissaan. Ilokseni pääsenkin kertomaan, että ovet Bloggaajasta ammattilaiseksi -verkkovalmennukseen ovat nyt auki 18.6. asti. Sinäkin pääset mukaan oppimaan kaiken bloggaamisesta.
Tiian näytöt blogivalmentajana ovat vertaansa vailla. Oma tarinani ei ole edes mitenkään ainutlaatuinen hänen valmennettaviensa joukossa. Suosittelen valmennusta lämpimästi niin yrittäjille kuin bloggaajille tai sellaiseksi tahtoville.
Aloita tutustuminen valmennukseen klikkaamalla alla olevasta kuvasta sen esittelysivulle.
Yrittäjille sopiva laajempi valmennuspaketti Bloggaajasta ammattilaiseksi PRO on se valmennus, johon itse olen osallistunut:
Bloggaajasta ammattilaiseksi PERUS -valmennus sopii bloggaajille ja sellaiseksi aikoville:
Bonus 🙂 Kun ilmoittaudut Bloggaajasta ammattilaiseksi -kurssille yllä olevien linkkien kautta, lähetän sinulle Paikka kaikelle -kirjan. Olkoon se sinulle inspiraatioksi siitä, mihin kaikkialle bloggaaminen voi viedä.
Jos olet tosissasi blogisi kehittämisen suhteen, nähdään pian BA-valmennuksen omassa verkkoyhteisössä!
*Tämä on yhteistyö blogivalmentaja Tiia Konttisen kanssa. Jos ilmoittaudut kurssille linkkini kautta, saan siitä komission. Arvoihini kuuluu, etten ikinä suosittele mitään sellaista, minkä takana en seisoisi 110 %.
Yksi kommentti artikkeliin ”Miten tutkijasta tuli bloggaaja?”