Jokainen suomalainen poistaa kotoaan 13 kiloa tekstiiliä vuodessa. Teepaitona tämä on noin 50 paitaa.
Kodeista poistetaan yleensä kahdenlaisia tekstiilejä: käyttökelvottomia, risoja tai kulahtaneita lumppuja ja käyttökelpoisia vaatteita ja muita tekstiilejä.
Jokainen suomalainen laittaa roskiin 10 kiloa tekstiiliä vuodessa. Todennäköisesti jäteastiaan päätyy sekä lumppua että käyttökelpoista.
Lisäksi lahjoitamme hyväntekeväisyyteen kolme kiloa per nenä. Sinne pitäisi päätyä vain käyttökelpoisia tekstiilejä, mutta lahjoituksista viidennes menee suoraan polttoon ja muutama prosentti hyödynnetään materiaalina, joten tosiasiassa lahjoitusten joukossa on myös lumppua. (Lähde) Tämä tulee hyväntekeväisyysjärjestöille kalliiksi.
Minne lahjoitustekstiilit päätyvät?
Vuoden 2016 alussa lainsäätäjä linjasi, että tekstiilejä ei saa enää joutua kaatopaikoille. Samoihin aikoihin vaateketjut alkoivat tarjota mahdollisuutta tuoda kaikenkuntoiset tekstiilit omiin keräyksiinsä.
Vaatekauppojen keräyksistä muodostui helppo tapa välttää tekstiilien heittämistä roskiin ja päästä kerralla eroon sekä käyttökelpoisesta että käyttökelvottomasta. Moni nimittäin luuli että, että tekstiilejä ei saa enää lainkaan heittää roskikseen.
Kyse on kuitenkin väärinkäsityksestä, sillä tekstiilit saa edelleen laittaa jäteastiaan – kunhan astiassa olevat jätteet kuljetetaan polttolaitokseen, kuten useimmissa kunnissa tapahtuu.
(Tähän sain lukijalta täsmennyksen, että ”kuluttaja saa toimia kuten ennenkin, sillä jätehuoltoyhtiön tehtävä on toimittaa jäte oikeaan paikkaan” (lähde). Mutta jos voi valita, niin tottakai kannattaa valita polttoon lähtevän jätteen astia.)
Vaatekauppojen keräyksistä tekstiilit tavallisimmin kuljetetaan Keski-Eurooppaan. Siellä ne lajitellaan. Käyttökelpoiset myydään, mutta toiminnasta vastaava yhteistyökumppani ei kerro minne.
Afrikan tekstiiliongelma on toistuvasti ollut esillä. Länsimaiden kierrätysvaatteita ja kauppojen ylijäämää dumpataan Afrikkaan, jossa se sotkee paikallisen tekstiiliteollisuuden toimintaa.
Suomessa toimivista hyväntekeväisyysjärjestöistä ainakin UFF toimittaa osan lahjoitusvaatteista myytäväksi Afrikkaan. UFFilla on kattava tekstiilien keräyslaatikoiden verkosto ympäri Suomen.
Kodinraivaalle usein helpoimmat tavat päästä tekstiileistä eroon – vaatekauppojen keräykset ja keltaiset laatikot – ovat siis molemmat vähemmän suositeltavia vaihtoehtoja.
Miten tekstiileistä fiksusti eroon?
Ihan ensimmäiseksi pitäisi oppia erottamaan lumput käyttökelpoisista vaatteista.
Toiseksi pitää ymmärtää, että täydellistä tekstiilikierrätystä sen enempää lumpuille kuin käyttökelpoisillekaan ei ole olemassa.
Kolmanneksi olen ammattijärjestäjänä huolissani niistä tavaratulvassa kärvistelevistä, joiden voimavarat ovat kortilla ja jotka eivät ehkä kykene kierrättämään tekstiilejään kaikkein idealistisimpien ajatusten mukaan.
Jotta kukaan ei lamaannu tekstiilikasojensa alle, ehdotan valitsemaan tekstiilien poistotavan pienimmän pahan periaatteella.
Suosi paikallista
Jos omalla asuinpaikkakunnalla on valinnanvaraa, kannattaa käyttökelpoisen kanssa suosia toimijaa, jonka keräämät tekstiilit jäävät Suomeen. Tällaisia ovat esimerkiksi Facebookin lahjoitusryhmät, Hope, Pelastusarmeija, seurakunnat, työttömien yhdistykset, Kontti (pois lukien katastrofikohteisiin lähtevä tekstiilihätäapu, joka ei kuitenkaan syötä Afrikan ongelmaa) tai (Pääkaupunkiseudun) kierrätyskeskus.
Lumpulle parhaita keräyspaikkoja ovat paikalliset toimijat, jotka käyttävät materiaalit hyväkseen. Näitä ovat Nextiilli (Tampere), KAMU (Turun seutu) ja Kiertopiste (Pori). Pääkaupunkiseudulla keräykset ovat olleet määräaikaisia ja ajankohtaisen tilanteen voi tarkistaa HSY:n sivuilta. Todennäköisesti löytyy myös muita paikallisia tekstiilikierrätyksiä. Vinkkaa niistä kommenteissa.
Laita vaatekauppojen keräyksiin vain lumppua. Se ei ainakaan päädy sotkemaan Afrikan vaatekauppaa.
Älä heitä pois, käytä pois
(Tämä ohjeen antoi Ryhmä Haun Rekku.)
Viisainta lumppujenkin kohdalla olisi, jos materiaalit saataisiin talteen ja takaisin uusiksi kankaiksi. Tässä on kuitenkin haasteita: materiaalit ovat harvoin puhtaasti vaikkapa puuvillaa ja tämä aiheuttaa toistaiseksi haasteita teollisille prosesseille, joissa kuiduista muokataan uutta lankaa. Tällä hetkellä lumppua päätyy kuitenkin esimerkiksi täytteeksi autojen istuimiin.
Kotioloissa matonkuteiksi leikkaaminen tai aikuisten vaatteiden uudelleen ompeleminen lastenvaatteiksi on tietysti mahdollista, mutta harvalle tämä nykyään on todellinen vaihtoehto.
Jos lumppu on päätymässä jäteastiaan, se kannattaa ensin loppuunkäyttää kotona, eikä tämä ole edes erityisen vaivalloista. Kierrätä lumput vaikkapa siivousliinoiksi, kenkien kiillotukseen tai kestotalouspaperiksi. Vanhojen, risojen paitojen kädentiet ja kaula-aukon voi harsia tai solmia umpeen ja antaa paidan tehdä viimeisen palveluksensa roskapussina (idea ja valmiita kierrätysroskapusseja pilkkahintaan täältä). Kymmenestä kilosta tekstiiliä eli noin 50 teepaidasta saa jo roskapussin poikineen!
Näin säästetään luonnonvaroja esimerkiksi talouspaperin ja muovipussien kohdalla.
Lopuksi lumput voi laittaa siihen jäteastiaan, josta jätteet menevät polttoon.
Ongelma ratkaistaan ostoksilla
Poistotekstiilien ongelma johtuu siitä, että ostamme liikaa vaatteita. Ongelma kokonaisuudessaan ratkaistaan kaupassa.
Jos mahdollista, osta vaatteet ja muut tekstiilit käytettynä. Uutta ostaessa suosi mahdollisimman pitkäikäisiä vaatteita, joiden valmistuksessa on otettu huomioon myös tuotannon sivutuotteena syntyvä tekstiilijäte. Jos olet vaihtelunhaluinen, liity vaatelainaamoon.
Turhin vaateostos on sellainen, joka jää kokonaan käyttämättä.
Kiinnostaako lukea lisää ammattijärjestäjän vinkkejä? Lataa avaimet ammattijärjestäjän maksuttomaan vinkkipankkiin. Saat samalla pari kertaa kuussa ilmestyvän Paikka kaikelle -uutiskirjeen ja paljon hyödyllistä tietoa kodin järjestämisestä.
15 kommenttia artikkeliin ”Väärin kierrätetty – mitä tekstiilipoistoille pitäisi tehdä?”
Tuossa lopussa tulee se avain tähän ongelmaan. Mitä enemmän olen asiaa miettinyt, sitä vahvemmin olen sitä mieltä, että ostamisen väliaikainen lopettaminen ja sen jälkeen merkittävä vähentäminen on ainoa ratkaisu kaikkiin vaatekaappiongelmiin. Jos ei osta uutta, tulee käytettyä myös ne vanhat perusteellisemmin loppuun. Olen tuota tekstiilijätettä punninnut nyt puoli vuotta, ja jos lumput käyttää loppuun rätteinä, tekstiilijätettä syntyy vuoden aikana huomattavasti vähemmän kuin 13 kiloa. T-paitojen muuntaminen roskapussiksi on muuten uusi idea! Luulisin että tyynynliinoille voisi tehdä samoin, niitä on meillä mennyt räteiksi viime aikoina aika paljon.
13 kiloa on iso jätesäkillinen. Meiltä lähti viisihenkisestä taloudesta lumppua kiertoon 12 kiloa noin vuoden jaksolla, eli nämä oli aikalailla loppuun käytettyjä, käyttökelvottomia tai ainakin myyntiarvottomia. Lisäksi jäi muita toimenpiteitä varten arviolta 5–6 kiloa myynti/lahjoituskelpoista. Pääosin siis lastenvaatteita, lumpuissa saattoi olla mukana jotkin puhki hiutuneet lakanat.
Eli kaikkiaan alle 4 kiloa per nuppi.
Tosiaankin, tämä ratkaistaan kaupassa.
No nyt oli inspiroiva postaus, kiitos siitä!
Tämä innosti minut listaamaan omaan blogiin 10+2 ideaa siitä miten poistotekstiilejä voi kierrättää kotona.
Kiva kuulla, että innosti 🙂
Voiko tätä blogia linkata tännekin? 🙂
Ihan huippu kirjoitus! Sain vastauksen mietityttäneeseen ongelmaan ja uskonvahvistuksen, olen osannut toimia oikein! Kiitos Ilana! ❤
Mainiota, Marjo-Riitta!
Eilen keräsin puistosta muovipussillisen vaatteita, pari päivää sitten lapoin roska-astioiden vierestä lasten vaatteita ja kenkiä pönttöön, männäviikolla vuorimäntyjen seasta housuja ja paitoja puoli jätesäkillistä löysin. Purosta ongin tyynyn. Maan sisästä kiskoin nauhaa, jossa luki ”Marimekko”. Täällä lähiössä on suurin pulma se, jotta osa asukkaista ei lainkaan käytä roskiksia. Ei ole pulma monellekaan se, että mihinkä laittais kuluneen sukan, pussiin ja vaikka parvekkeelta alas tai autolle mennessä puskaan muun jätteen kanssa. Minusta olisi plussaa jo se, että eivät päätyisi ympäristöön. Ihanaa, jos menevät jätteenpolttolaitokseen.
Päättäjät ovat irrallaan todellisuudesta, Iso osa ihmisistä ei kierrätä, moni heittää paristot ja loisteputket ja kaikki mihin satuu. Suunnittelevat herrat ja rouvat norsunluutornissaan kaikkia hienoja, niinkuin nyt tämä surkuhupaisa muovinkierrätys, jonka tähden tuuleen leviävät nekin muovit, jotka ennen muovinkeräystä kunnon kansalainen pani sekajätteeseen.
Näinhän se valitettavasti on, että puheissa kierrätystä arvostetaan, mutta teoissa se näkyy laiskasti.
Recci ei ota vastaan rikkinäisiä vaatteita: http://recci.fi/?page_id=2
Kiitos tiedosta! Tosiaan sivun pohjalla on mainittu tuo rajoitus, muutoin voi saada käsityksen, että kaikki käy, paitsi haisevat. Korjaan juttuun.
Imatralla Partex-paja on poistotekstiilien vastaanottoon, käsittelyyn ja kierrätykseen keskittyvä työpaja. Partex-paja ottaa maksutta vastaan käytöstä poistettua tekstiiliä (vaatteita, kankaita) yksityisiltä, yhteisöiltä ja yrityksiltä. Tavoitteena on kierrättää valtaosa materiaalista joko sellaisenaan tai korjattuna edelleen käytettäväksi. Käyttökelvoton tekstiili murskataan ja toimitetaan eteenpäin raaka-aineeksi uusiotuotteisiin.
Laita lisäys listaasi, kiitos.
Mielestäni Texvex ainakin Forssassa ottaa vastaan nykyään vain myyntikelpoista vaatetta, eli ei lumppua.
Väkersin räsymatosta lattiatyynyn jonka sisälle sain ahdettua monta vanhaa vaatetta 🙂 Onkohan Tampereella paikkaa, mihin voisi vaatteita vanhoja rikkinäisiä vaatteita viedä ?
Tampereelle: https://www.nextiili.fi Jokaisen kunnan jätehuollon sivuilla on yleensä kerrottu erilaisista kierrätysmahdollisuuksista.