Ruoka suuhun, ei roskiin

Eräällä kodinraivauspalstalla kysyttiin taannoin, onko loukkaavaa muita perheenjäseniä kohtaan, jos nimikoi tavaroiden paikat kaapeissa. No ei todellakaan ole, sehän vain helpottaa kaikkien elämää! Tavarat palautuvat paikoilleen ja löytyvät tarvittaessa silloinkin kun on kiire. Lisäksi eripura vähenee, kun ei tarvitse ihmetellä tavaran sijaintia. Olettaen tietysti, että tavaroiden paikat on valittu yhteisymmärryksessä.

IMG_0038

Meillä ruuantähteet säilytetään useimmiten keittolautasissa, jotka toimivat myös murokulhoina ja tarjoiluastioina. Todellinen keittiön multitaskeri ja tilansäästäjä.

Itse dymotin jokin aika sitten etiketit jopa jääkaappiin. Ajatukseni oli, että selvät vakipaikat eri aineksille helpottaisivat ruokatilanteen seurantaa. Halusin etenkin ruuantähteet yhteen paikkaan, jotta ne varmasti tulevat syötyä. Ruokahävikki on nimittäin ongelma sekä yksittäisen jääkaappikunnan että ympäristön näkökulmasta.

Pääkaupunkiseudun koteja koskeneen Foodspill-tutkimuksen mukaan ruokaa hävitetään vuodessa 24 kiloa asukasta kohti. 18 kiloa tästä päätyi 2010-luvun alkupuolella kaatopaikalle (nykyisin ilmeisesti polttolaitokseen), 6 kiloa koostui biojätteestä ja pois kaadetusta maidosta. Myös kahvia ja teetä kaadetaan usein viemäriin. Poisheitettyjen elintarvikkeiden arvo oli vuodessa 125 euroa per asukas.

Hätkähdyttävää on, että 15 prosenttia kotitalouksien kaatopaikalle päätyneestä ruuasta oli avaamattomissa pakkauksissa. Näistä 40 prosenttia sisälsi kalliita liha- ja valmisruokatuotteita. Jokin kotien ruokaketjussa mättää, jos kaapissa olevaa ei muisteta edes maistaa. Suurin osa ruokaketjun hävikistä syntyykin kotitalouksissa. Muita hävikin syntypaikkoja ovat kaupat, ravitsemuspalvelut ja teollisuus.

Ihmiset pitävät elintarvikepakkauksia suurempana ympäristöongelmana kuin ruokahävikkiä, vaikka hävikin ympäristövaikutukset ovat selvästi suuremmat. Olisiko tässä jonkinlaista kompostointiharhaa? Roskiin heitetty ruoka on kuitenkin aina turhaan tuotettua ruokaa. Ruoantuotanto, valmistus, ravintolapalvelut ja kauppamatkat aiheuttavat kaikesta ympäristökuormituksesta yli kolmanneksen. Eniten vaikutus kohdistuu vesistöihin, joiden rehevöittävistä päästöistä puolet koostuu ruuan tuotannosta. Ehkä teidänkin mökkirannallenne kertyy sinilevää? Jäljet johtavat jääkaappiin.

Suunnitelmallisuus ruokakaupassa vähentää hukkaan joutuvan ruuan määrää. Jos et jaksa kirjoittaa ostoslistaa, nappaa edes kännykällä kuva kuiva-ainekaapista tai jääkaapista. Opettele tuntemaan ruokatyylisi – jos bambusäilyke ja hirssijauho toistuvasti vanhenevat kaappiisi, älä tee ainakaan suunnittelemattomia ruokakokeiluja. Älä edes silloin, kun eksoottiset ainekset ovat tarjouksessa kolme kahden hinnalla. Tähteet ja satunnaiset raaka-aineet saa luovuudella muutettua ruuaksi, ja luovuuden puuttuessa voi hyödyntää reseptihakua, joka antaa ideoita kaapista löytyvien ainesten kokkaamiseen.

Myös järjestämisen keinoin voi pienentää ruokahävikkiä:

  • Järjestä ruuat kaappiin kuten kaupassa: uudemmat taakse, vanhimmat eteen. Tämä on erityisen tärkeää nopeasti pilaantuvien tuoretuotteiden ja vihannesten kohdalla. Kaikkein eniten roskiin päätyy vihanneksia.
  • Avaa vain yksi pakkaus kerrallaan.
  • Nimikoi ruokien paikat kuiva-ainekaapissa, jääkaapissa ja pakastimessa, niin saat helposti selville, mitä sinulla jo on, etkä osta turhaan lisää.
  • Nimikoi ja merkitse päiväys myös kaikkeen mitä pakastat. Pakastimesta muodostuu usein ruuan hautausmaa.
  • Kun kaapissa on neljännes tyhjää, sitä on helppo käyttää ja järjestys pysyy. Tämä koskee myös ruokakaappeja.
  • Karusellitarjotin voi pienessä tai täydessä jääkaapissa estää ainesten ajautumista takariviin katseen ulottumattomiin.
  • Jos säilytät kotivaraa hätätilanteiden varalta, muista ylläpitää elintarvikkeiden kiertoa, ettei hätävarasi vanhene kaappiin.
IMG_9995

Ehkä etiketit jääkaapissa ovat jonkun mielestä holhoamista, mutta kyllä ne arkea helpottavat. Sivumennen sanoen en itse säilyttäisi juustohöylää jääkaapissa, mutta viiden hengen taloudessa joutuu tekemään kompromisseja.

Lisää vinkkejä ruokahävikin pienentämiseen löytyy täältä. Jaa kommenteissa myös oma paras menetelmäsi.

10 thoughts on “Ruoka suuhun, ei roskiin

  1. M

    Meidän (1,5 hengen) perheessä parhaaksi ruokahävikin tuhoamisen keinoksi ollaan havaittu tortilla- tai ”meze”illalliset. Yksistään se vajaa yksi annos keitettyä hirssiä ei riitä mihinkään, samoin kuin pari keitettyä perunaa, kolmasosa paputölkistä, 6 kirsikkatomaattia ja soijajugurtin loppu. Sitten kun ne yhdistää kaikki samalle lautaselle (ei sekoiteta) ja pilkkoo lisäksi kasviksia, oliiveja ja vaikka pari keitettyä kananmunaa (mitä kaapista sattuu löytymään), ensin lämmitettävät mikron kautta ja sitten tuoreet kaveriksi omiin kasoihinsa, saakin jo aikaan ihan riittävän kokoisen annoksen. Ruokailijat saavat ottaa sitä mistä tykkäävät ja sekoittaa eri ruokalajeja keskenään joko sellaisenaan tai tortillalättyjen sisään. Yleensä kaikki saadaan syötyä ja nälkäkin lähtee.

    Vastaa
    1. Paikka kaikelle Kirjoittaja

      Rääppiäiset puettuna tortillaillalliseksi onkin mainio idea. Meilläkin välillä nostetaan kaikki jääkaapista löytyvä jämä esille ja jokainen syö sitä, mistä eniten tykkää.

      Vastaa
  2. Raija Daleo

    Meillä tehdään mehuksi vihannekset, jotka alkavat olla jo vähänkin vanhentuneen tuntuisia. Tietysti pyrimme mehustamaan ne jo tuoreina, mutta aina ei ehdi. Ei ole mehulingon oston jälkeen mennyt enää paljonkaan vihanneksia roskiin.
    Meilläkin on omat paikat kaikelle jääkaapissa, ja yleensä syömmekin edellisen päivän jämät heti seuraavana päivänä, moni omeletti on saanut ihmeelliset täytteet kyllä.

    Vastaa
  3. Jennin arkijärki

    Koreja jääkaapissa! Miksi, siis MIKSI en ole keksinyt tätä aiemmin?! Aina joku muu keksii parhaat ideat :)

    No mutta. Sovellan heti käytännössä, loistava idea!

    Vastaa
  4. Jääkaappi on uusi vaatekaappi

    Joskus tulee mieleen että jääkaappi on kuin vaatekaappi, jonne ostetaan haavekuvaruokaa. Samaan tapaan kuin joku joskus on ostanut pakko-saada-vaatteen, vaikka se ei ihan sovikaan päälle. Jääkaappiin ostetaan kasviksia, joita ei osatakaan hyödyntää kenties vajavaisilla ruuanlaittotaidoilla. Mutta on ainakin ostettu terveellistä ja sehän on melkein silloin syöty, eikö? ;-)

    Vastaa
  5. Irene

    Tässä kirjoituksessani tulee esille pula- ja sota-ajan kokeneen äitini suhtautuminen ruokaan.

    Olin siis ”perunoilla kasvaneen” äitini kanssa ostamassa kasveja syysistutukseen.( Äitini käyttää tätä nimitystä itsestään joskus ruokaa laittaessaan eli perunoita pestessään) Hänen mielestä riittää, kunhan on hyviä perunoita ja siihen jotain pientä lisuketta. Ei ole vieläkään kyllästynyt perunoihin, koska niitähän vain syötiin. Minuunkin tämä oppi on vissiin jäänyt, olen siis epätrendikäs ja syön mielummin perunoita enkä riisiä, nuudeleita tms.

    Tarina:VIIMEISET OMENAT ENNEN NÄLKÄKUOLEMAA
    Puutahamyymälässä kassan vieressä oli laatikollinen OMENOITA, SAA OTTAA. Otin yhden ja ajattelin, että mehukasta omenaa olisi kiva rouskutella välipalaksi, koska lounasta ei saisi vielä vähään aikaan. Äitini otti muutaman enemmän. Puraisin omenaa, mutta en niellyt sitäkään palaa. Sanoin äidilleni, että nämä ovat kyllä jo ihan ylikypsää mautonta mössöä. Omenaan olisi voinut upottaa sormensa, niin kuin keilapalloon. Äitini sanoi tähän, että ”täytyy syödä ne jo tänään sitten kaikki pois”. Vatsassa alkoi melkein kiertää ja mielikuvitus laukkaan seurauksista, kun yrittäisin syödä niitä vielä oikein urakalla putkeen. Ja keskustelu jatkui tietenkin vähän ääntäkin korottaen, että minä en ainakaan aio….

    Ja, miten meillä päätyisi ruoka useammin suuhun kuin roskiin….
    Onnistuisin parhaiten vähentämään ruokahävikkiä pitämällä varaston melko pienenä, vähän pula-ajan tyyliin eli yksinkertaisesti: Nyt on vain kaurahiutaleita, kun ne on loppu voidaan ostaa vaihteeksi ruishiutaleita. Tämä nyt ei vielä oikein toimi käytännön tasolla, mutta pistää aina miettimään kun katselee aivan tavallisten tuotteiden parasta ennen -päivämääriä.

    Vastaa
    1. Paikka kaikelle Kirjoittaja

      Tuntuu, että pula-ajan kokemukset kummittelevat edelleen monen ruokakaapissa: pelätään, että ruoka taas loppuu. Toisaalta on noista ajoista ja kaiken tarkkaan käyttämisestä opittavaakin.

      Vastaa

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s