Pintaa syvemmin tavaratulvasta ja sen patoamisesta. Blogia kirjoittaa tietokirjailija, ammattijärjestäjä Ilana Aalto.

Tavaramatikkaa

Montako lakanaa, pyyheliinaa, kahvikuppia tai lastenvaatetta on sopivasti? Paikka kaikelle -ryhmässä toistuva keskustelujen aihe koskee sitä, kuinka monta kappaletta jotakin tiettyä tavaraa tarvitsee, jotta arki rullaa mutta kaapeissa ei ole turhaa tungosta.

clothespins-9273_1920

Tutkijoiden määrittelemä hyödykkeiden kohtuullinen minimitaso on tarkistettavissa Kuluttajatutkimuskeskuksen Mitä eläminen maksaa? Kohtuullisen minimin viitebudjetit liitetaulukoista. Niiden mukaan yksineläjä tarvitsee esimerkiksi kahvikuppeja neljä ja kylpypyyhkeitä neljä. Lapsiperheessä kuppeja tarvitaan kahdeksan ja pyyhkeitä sama määrä, lakanoita puolestaan kymmenet. Lisäoletuksena on, että kahvikupit kestävät 15 vuotta ja pyyhkeen käyttöikä on seitsemän vuotta. Määrät ehkä tuntuvat pieniltä, mutta kuten Tavarataivas-dokkaristi Petri Luukainen on todennut, minimitason yli menevä on vain varastointia tai estetiikkaa.

Vaikka kohtuullisen minimitason taulukot ovat mielenkiintoisia, ne eivät huomioi yksilöllisiä tilanteita. Käytössä olevan budjetin lisäksi on huomioitava myös olosuhteet. Kenties yksineläjä kestitsee usein isoa kaveriporukkaa. Silloin ei neljä kuppia riitä mihinkään. Ehkä jossakin perheessä lakanat otetaan aina suoraan kuivurista takaisin käyttöön. Silloin yksi lakana per perheenjäsen on tarpeeksi.

Monien käyttötavaroiden optimimäärä on kuitenkin laskettavissa yksinkertaisella matikalla. Esitän tässä kaavat, jotka vastaavat yleisimpiin ”paljonko on tarpeeksi?” -kysymyksiin.

Esimerkki 1. Kuinka monta kylpypyyhettä on tarpeeksi?

Laskelmassa pitää huomioida seuraavat asiat:

Perheenjäsenten määrä
Erikoistilanteet (esim. urheiluharrastukset tai vieraat, jotka eivät tuo omaa pyyhettä)
Pyyhkeiden vaihtoväli
Pesutiheys

Esimerkkiperheessä on neljä jäsentä, pyyhkeet vaihdetaan kerran viikossa mutta pyyhepyykki pestään vain joka toinen viikko, jolloin usein kaksikin pyyhesettiä on yhtä aikaa likaisena. Tässä perheessä ei ole kuivuria, joten pyyhkeet eivät tule suoraan pesusta käyttöön. Tarvitaan siis vielä kolmas setti pitkän pesuvälin takia. Lisäksi perheessä käy enintään kerran kuussa 4 saunavierasta kerralla ja kaksi perheenjäsentä tarvitsee erilliset treenipyyhkeet, jotka vaihdetaan ja pestään samalla tahdilla kuin muutkin pyyhkeet.

Perheenjäsenten määrä: 4
Erikoistilanteet: 4 vieraspyyhettä, 2 treenipyyhettä
Pyyhkeiden vaihtoväli: 1 kerran viikossa (= 4 kylpypyyhettä ja 2 treenipyyhettä viikossa)
Pesutiheys: 1 kerran kahdessa viikossa (= 2–3 settiä sekä kylpypyyhkeitä että treenipyyhkeitä)

Tässä perheessä tarvitaan kaikkiaan 22 pyyhettä.

Tehostamalla pyykinpesua tämä perhe voisi luopua vieraspyyhkeistä, antaa omat tuplapyyhkeensä vieraiden käyttöön ja päästä eroon kolmannesta kylpy- ja treenipyyhesetistä. Näin jäljelle jäisi 12 pyyhettä. Ihmeellistä kyllä, tavaran vähentäminen usein itsestään tehostaa huoltoketjua, kun taas esineiden varalla pitäminen tekee mahdolliseksi sen, että pyykki pääsee kasaantumaan. Vähemmän tavaraa, vähemmän läjiä.

Lakanoiden ja käsipyyhkeiden laskukaava on sama kuin kylpypyyhkeiden. Käsipyyhkeissä pitää ottaa huomioon myös vessojen määrä ja se, onko jokaisella (+ vierailla) omat käsipyyhkeet vai käytetäänkö yhteistä. Samaan tapaan lasketaan myös astioiden määrä huomioiden tiskausväli ja -tapa sekä talouden ruokailijoiden määrä ja vierasvara.

Esimerkki 2. Kuinka monta sisävaatetta päiväkoti-ikäinen tarvitsee?

Laskelmassa pitää huomioida seuraavat seikat:

Pesutiheys
Yläosat per pesuväli
Alaosat per pesuväli
Sukat/sukkahousut per pesuväli
Alushousut per pesuväli
Hätävara kaikkiin vaatekategorioihin
Erikoisvaatteet

Esimerkkitapauksessamme lapsen vaatteet pestään kaksi kertaa viikossa. Pesuväli on siis varman päälle laskien 4 päivää. Lapsi käyttää pääsääntöisesti yhden sisävaatekerran päivässä, mutta niitä päiviä varten, kun maito kaatuu syliin tai pissat tulevat housuun lisäämme 2 hätävaravaatekertaa. Lisäksi tarvitaan yhdet juhlavaatteet erikoistilanteisiin, joita oletamme olevan enintään kerran viikossa.

Pesutiheys: 2 kertaa viikossa
Yläosat per pesuväli: 4
Alaosat per pesuväli: 4
Sukat/sukkahousut per pesuväli: 4
Alushousut per pesuväli 4
Hätävara kaikkiin vaatekategorioihin: 2
Erikoisvaatteet kaikissa kategorioissa: 1

Tämä lapsi tarvitsee 6 yläosaa, 6 alaosaa, 6 sukat tai sukkahousut, 6 alushousut sekä yhden juhlavaatekerran. Tietysti lapsi tarvitsee tämän lisäksi kaikenlaisia välikerroksen vaatteita, eri vuodenaikojen mukaan vaihtelua ja ulkovaatteet.

Kohtuullista minimitasoa koskevassa tutkimuksessa 4-vuotiaan pojan lasketaan tarvitsevan sisävaatteita melko lailla sama määrä:

8 alushousut
2 pitkät alushousut
6 ohuet nilkkasukat
2 paksut sukat
4 pitkähihaista trikoopaitaa
6 lyhythihaista
2 collegepaitaa
3 collegehousua
1 villapaita
2 shortsit
2 farkut
1 kesähousut
1 juhlapuku

Inspiroidutko tavaroiden laskemisesta? Millainen sinun tarvelaskelmasi olisi?


Kiinnostaako lukea lisää ammattijärjestäjän vinkkejä? Lataa avaimet ammattijärjestäjän maksuttomaan vinkkipankkiin. Saat samalla pari kertaa kuussa ilmestyvän Paikka kaikelle -uutiskirjeen ja paljon hyödyllistä tietoa kodin järjestämisestä.

Ilana | Paikka kaikelle

Ilana | Paikka kaikelle

Pintaa syvemmin tavaratulvasta ja sen patoamisesta. Blogia kirjoittaa ammattijärjestäjä, tietokirjailija Ilana Aalto.
Jaa artikkeli

8 kommenttia artikkeliin ”Tavaramatikkaa”

  1. Puuttuuko tosta collegehousut vai onko tosiaan tarkoitus, että 4-vuotiaalla on vain kahdet farkut housuina?

    Vastaa
  2. Tämä määrä on jännä juttu. Muutin vähän kiireellä pois entisestä kodistani ja otin mukaan ”vain tarpeellisen” (tämä on tullut kyseenalaistettua molempiin suuntiin tämän parin vuoden aikana). Meillä on lapsen kanssa kolme kappaletta jokaiseen astiaryhmään kuuluvaa astiaa (syvät lautaset, matalat lautaset, pastalautaset (puolimallia), kahvikupit, juomalaseja on neljä) ja viisi kappaletta kutakin aterinta. Välillä astiat meinaavat loppua kesken, vaikka esimerkiksi pastalautaset taipuvat niin mataliksi lautasiksi kuin keittoruoallekin. Toisaalta säilytystilaa astioille ei ole yksiössämme ja jo nyt täytyy tiskaamisen yhteydessä katsoa huolellisesti miten olemassaolevat astiat saa mahtumaan kaikki kuivauskaappiin.

    Samoin pussilakanoita on kolme settiä, aluslakanoita kaksi, pyyhkeitä on kaksi kummallekin. Arki rullaa näillä hyvin, mutta pienen lapsen oksennustaudin kanssa huomasinkin yhtäkkiä, että vaikka kaikki petivaatteet ja pyyhkeet olivat puhtaana samaan aikaan eivät ne riittäneet niin, että meillä olisi ollut edes sen 24h jälkeen kokonaan puhdasta nukkumapaikkaa. Onneksi löysin kaapista edellisvuoden samanlaiseen tilanteeseen äidiltäni lainaksi saadut pyyhkeet, jotka olin unohtanut palauttaa. Tuntuu tyhmältä pitää kassillista ylimääräisiä tekstiilejä ihan vain kerran – max kaksi vuodessa tapahtuvaa ongelmaa varten, mutta toisaalta yksin lapsen kanssa oksennustaudissa on voimat niin lopussa, että vaihtoehtoratkaisuja on turha alkaa siinä vaiheessa taiteilla.

    Meillä vähän tätä tekstiilien minimitasoa ja toisaalta yllättäviä poikkeustilanteita vähän tasoittaa kassillinen hyvälaatuisia harsoja, jotka jäivät lapsen vaippaiältä. Ne ovat toimineet hätätilanteissa mm. retkipyyhkeinä, pefletteinä, lattiarätteinä, nenäliinoina, ruokalappuna, flunssa-aikaan päivittäin vaihdettavina käsipyyhkeinä ja jopa tyynyliinoina ja repussa kameran suojana kameralaukun puuttuessa.

    Vastaa
    • Harsot on ihan parhaita! Meillä myös käytetään moniin tarkoituksiin. Olen värjännyt vaaleat harsot iloisilla väreillä, niin niitä on kivempi katsoa. Ne ovat myös oksennusten siivoamisessa parempia kuin pyyheliinat (jollei sitten käytä ihan talouspaperia), koska ajatus noroviruksesta kylpypyyhkeessä ei varsinaisesti innosta (vaikka pyyhe tietysti sitten pestäänkin).

      Vastaa
  3. Me ollaan miehen kanssa niin eri linjoilla. Hänen mielestään täytyy ostaa uusi paistinpannu, jos kaksi muuta on tiskissä tai -koneessa. Itse olen sitä mieltä, että miksi ostaa uutta, kun sen saa helposti tiskattua. En vaan välillä ymmärrä tuota ajatuksen juoksua.

    Vastaa
    • Oi voi… Jos esimerkiksi täytyy pestä pyykit pesutuvassa tai pesulassa, jonne ei ole mahdollista mennä kovin usein, on siitä hyötyä, että vaatteita on niin paljon, että ne riittävät pesuvälin yli. Sen sijaan hyvin harvalla on edes mökkiolosuhteissa tilannetta, että tiskaaminen ei olisi kohtuullisella vaivannäöllä mahdollista milloin tahansa. Kerropa siis miehelle, että siinä tapauksessa, että teidän täytyisi käyttää naapurin astianpesukonetta paistinpannujen puhdistamiseen, kannattaisi ehkä hankkia pari lisää 😉

      Vastaa
  4. Minusta tuo sisävaatemäärä vaikuttaa ihan järkevältä perusvarustukselta, mutta se ei ota huomioon sitä, että jos lapsi on hoidossa, on siellä oltava jatkuvasti yksi täysi vaatekerta kaikenlaisten vahinkojen varalta. Sitten kun tuohon lisää kengät, ulkovaatteet ja mahdollisesti jotain harrastuksessa tarvittavia vaatteita, alkaa hahmottaa miten paljon lapsetkin (Suomessa) tarvitsevat vaatteita. Esimerkiksi minimissäänkin lapsi tarvitsee kesäkengät, lenkkarit/muut välikausikengät, talvikengät ja kumpparit. Sama koskee ulkovaatteita, ja usein sellainen joku siistimpi ulkovaate on myös leikki-ikäisellä kätevä, vaikkei tietysti aivan välttämätön. Sitten villahaalari tai joku fleece-kerros, sormikkaat, talvihanskat, kurarukkaset, kypärät, pipot, hellehatut…

    Vastaa
    • Totta turiset, Jenni. Mutta tuota laskukaavaa voi soveltaa myös kaikkiin mainitsemiisi tilanteisiin. Pitää vaan yrittää hahmottaa kaikki vaihtelevat tilanteet ja tarpeet. Ja sitten vielä se, miten stailattu itse kukin tahtoo lapsensa ulkoasun olevan 🙂

      Vastaa

Jätä kommentti


The reCAPTCHA verification period has expired. Please reload the page.

Paikka kaikelle