Pakolaiset – hyvä syy tyhjentää kaapit?

Auttamishalun aalto on pyyhkäissyt suomalaisten yli. Anna-Stina Nykänen kirjoittaa vapaaehtoistyötä käsittelevässä mainiossa jutussaan, että ”[h]elpointa on auttaa antamalla pois omia tavaroita. Siinä kohtaavat kaikkien edut. Mikä siunaus turvapaikanhakijoiden tulo on ollut suomalaisten kodeissa. Saatiin tyhjennettyä eteisen kaapit ja roudattua vintistä pois vanhat lelut.” Nopeimmat ehtivät tehdä lahjoituksensa ennen kuin kerääjien varastot täyttyivät ja ihmisiä pyydettiin pitämään tavarat toistaiseksi itsellään. Nyt toivotaan, että ihmiset tulisivat auttamaan ”lahjoitusvuorten” lajittelussa.

Itsekin ryntäsin auttamaan. Oikeanlaista lahjoitettavaa ei meiltä juuri löytynyt, mutta järjestämisen ammattilaisena hakeuduin vaatelajitteluun ja -jakeluun. Lahjoituksina tulleiden nyssäköiden määrästä huomaa, että suomalaiset todellakin ovat käyttäneet tilaisuuden hyväkseen tyhjentääkseen kaappinsa. Kun pyydetään miesten talvivaatteita, hyväntahtoinen tuo vaatejakeluun puoli pulloa hajuvettä ja sydvestin. Kyllähän jossain täytyy olla turvapaikanhakija, joka tahtoo tuoksua hyvälle lähtiessään sadesäässä kalastamaan! Jos pyydetään sampoota ja hammastahnaa, niin tokihan apua on myös parista hiukan avatusta hotellipakkauksesta?

Löytö lahjoitustavaran joukosta.

Löytö lahjoitustavaran joukosta.

Lahjoitusvuoren äärellä tunteeni lahjoittajia kohtaan ovat vaihdelleet kiitollisuudesta hämmästyksen kautta äärimmäiseen turhautumiseen. Olen nimittäin lajitellut jätesäkkikaupalla ”lahjoituksia” suoraan roskikseen. Siksipä tässä vielä kerran rautalangasta neuvot siihen, mitä tavaraa voi lahjoittaa turvapaikanhakijoiden auttamiseksi ja miten se kannattaa tehdä.

1. Lahjoita sitä, mitä pyydetään. Jos toivotaan miesten talvikenkiä, älä laita mukaan edes yksiä naisten korkokenkiä sillä ajatuksella, että kyllä niille varmaan joku ottaja löytyy. Lahjoituksia vastaanottavien tahojen varastot pullistelevat nyt tavaraa eikä korkkareillesi ehkä löydy säilytyspaikkaa. Kun tuhat ihmistä lahjoittaa jotain ”ihan pientä vain” vähän sinne päin, käy niin että väärän tavaran kasa päätykin roskiin. Väärä tavara kuormittaa jakelua ja hidastaa oikeasti tarvittujen tavaroiden matkaa tarvitsijoille

2. Älä lahjoita roskaa. Keräyksiin pyydetään yleensä siistiä ja puhdasta tavaraa. Arvatkaapa mitä kaikkea sinne tulee? Tietysti paljon hyvää ja käyttökelpoista. Mutta myös saumasta ratkenneita teepaitoja, kellastuneita kauluksia, takkeja rikkinäisin vetoketjuin, kissankarvaisia neuleita, kellarinhajuisia vauvanvaatteita, linttaan käveltyjä kenkiä, polvesta puhkinaisia lasten ulkohaalareita, nyppyyntyneitä tai värinsä menettäneitä pusakoita ja paitoja, joissa on mahan päällä tahra. Tällaisten vaatteiden oikea paikka on polttokelpoisen jätteen astiassa (vuoden 2016 alkuun asti tekstiilijätteen saa laittaa myös kaatopaikkajätteeseen) tai pestyinä ne voi viedä H&M -liikkeistä löytyviin lumppukeräyslaatikoihin (jos luottaa ketjun hyviin lupauksiin uudelleenkäytöstä).  Hämeessä toimii myös poistotekstiileitä vastaanottava Texvex. Martat järjestävät ajoittain lumppukeräyksiä.

3. Opettele tunnistamaan lahjoituskelpoinen tavara. Okei, sinulla on pyydetyn mukainen, pesty, puhdas ja ehjä vaate, jonka haluat lahjoittaa. Nyt tarkkana! Ennen kuin lähdet kuskaamaan vaatettasi mihinkään, tarkista vielä nämä: Laittaisitko vaatteen itse päällesi? Voisitko antaa sen lahjaksi ystävällesi? Jos myisit sen, saisitko siitä rahaa? Onko se ajanmukainen? (Miksi ajanmukainen? Turvapaikkaa hakevat eivät pukeudu Dynastia-tyylisiin 80-luvun olkatoppauspaitoihin tai 90-luvun etnoneuleisiin sen enempää kuin mekään. Pakolaislasten ei pidä joutua silmätikuiksi siksi, että päällä oleva toppahaalari oli tosi muodikas 20 vuotta sitten. Vaateavun tarpeessa oleva ihminen ei ole sillä tavalla itseämme vähempiarvoinen, että hänen tarvitsisi kulkea lumpuissa. Meillä on varaa lahjoittaa myös kunnollista tavaraa.) Jos vastaus kaikkiin kysymyksiin on kyllä, voit lajitella tavarasi pakkaamista varten.

4. Esilajittele. Pakkaa erikseen (vaikka pienempiin pusseihin) ainakin miesten, naisten ja lasten (tyttöjen/poikien) vaatteet. Sitä parempi, jos lisäät tiedot vaatteiden tai tavaroiden laadusta ja koosta pussin päälle ja laitat vain yhtä kokoa yhteen pussiin. Kenkiin voi laittaa päälle vaikka maalarinteipillä kengän koon. Jos mahdollista, kiinnitä kengät toisiinsa esimerkiksi nauhoista. Olen todistanut useamman hyväkuntoisen, mutta parittoman kengän pois heittämistä. Lahjoita vaatteet suljetussa pussissa. Muutoin on vaarana, että ne leviävät lattioille, minkä jälkeen ne eivät enää ole puhtaita. Lahjoitusten esilajittelu voi tuntua vaivalloiselta, mutta se käy kuitenkin helpoiten siltä, jonka tavaroista on kyse. Vapaaehtoisilla lajittelijoilla menee valtavasti aikaa vaatteiden kunnon tarkistamiseen ja koon etsimiseen. Kun tavaran kulku nopeutuu, tavoittaa apu nopeammin myös tarvitsijat.

5. Vie tavaraa vain sinne, mihin sitä pyydetään. Väärässä paikassa lahjoitukset jäävät jakamatta ja käyttämättä tai pahimmassa tapauksessa ne kipataan roskiin. Tällä hetkellä voi tuskin missään päin Suomea suositella tavaran viemistä suoraan turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksiin, koska henkilökunta siellä ei ehdi käsitellä tavaroita. Vastaanottokeskuksesta ei myöskään pidä tiedustella lahjoitusasioita, sellaisiin kysymyksiin vastaamiseksi siellä on ihan liian kiire. Punainen Risti, seurakunnat ja muut tahot järjestävät eri paikkakunnilla keräyksiä. Saat keräyksistä kootusti tietoa paikkakuntakohtaisista inforyhmistä, joiden yhteystiedot taas löydät Refugee Hospitality Clubin listauksesta. Täällä Turussa tietoa jakaa Varsinais-Suomen avustustoiminnan tietopankki.

Anna-Stina Nykänen kirjoittaa, että tavaroiden lahjoittaminen on helpoin tapa auttaa turvapaikanhakijoita. Uskallan olla eri mieltä. Turvapaikanhakijoiden auttamisessa ei ole kyse meidän tarpeestamme siivota vinttejä tai päästä tavaroista eroon helposti. Tavaralahjoitus on hyödyllinen vain silloin, kun lahjoittaja on valmis näkemään vaivaa sen onnistumiseksi.

Jos kaikki tämä tavaran kanssa puljaaminen ja tiedonhaku tuntuu sinusta liian vaativalta, on myös muita tapoja auttaa. Niistä ihan kaikkein helpoin on rahan lahjoittaminen. Esimerkiksi Unicef, Kirkon ulkomaanapu, Punainen Risti, World Vision, Plan Suomi tai Suomen pakolaisapu auttavat pakolaisia rahoillasi. Myös kirpparihaasteestani syntynyt Punaisen Ristin Katastrofirahastoon suunnattu Paikka kaikelle -keräyslipas on edelleen auki. Rahan ohella oman ajan lahjoittaminen on aina hyvä ratkaisu. Siihen on monia tapoja, joista löydät lisätietoa yllä linkatuista inforyhmistä. Kiitos, että autat – ajatellen.

0 vastausta artikkeliin ”Pakolaiset – hyvä syy tyhjentää kaapit?

  1. reissausta ja ruokaa

    Erityisesti pidin huomiostasi siitä, ettei meidän pidä olettaa pakolaislasten kulkevan vaatteissa, joista muut lapset pitävät naurettavina. Voin kuvitella joidenkin suomalaisten reaktion siitä kun ei ehjät mutta rumat vaatteet kelpaa. Samat ihmiset saattaisivat sitten kans naureskella sille jos vastaanottokeskusten asukit oikeasti kulkisivat dynastiasarjan vaatteissa.

    Vastaa
    1. Paikka kaikelle Artikkelin kirjoittaja

      Niin, tuo ajanmukaisuuden vaatimus on jäänyt mieleeni lapsiperheitä auttavan Hope-yhdistyksen sivuilta. He painottavat, ettei vaate- tai muuta apua saavan tarvitse erottua muista ulkonäöltään. Se on minusta hyvä, ihmisarvoa kunnioittava ajatus. Emme elä Suomessa pula-aikaa. Ajanmukaisuus ei tietenkään ole sama kuin muodikkuus vaan tarkoittaa pikemminkin, etteivät vaatteet pistä silmään jonkin erityisen, tietyn ajan muotikommerverkin takia. Itse uskon myös, että valtaosa lahjoittajista on liikkeellä vilpittömin aikein, mutta ei vain tule loppuun asti ajatelleeksi asiaa tai tunnista, milloin vaate ei enää kelpaa lahjoitettavaksi.

      Vastaa
      1. Matti Meikäläinen

        Ette taida käsittää kuinka monet suomalaiset kulkevat päivittäin ”lumpuissa” ja kuinka paljon tarpeetonta huomiota he saavat vaatteillaan. Suomessa muotivaatteita ei katsota elämän välttämättömyydeksi; siksi esim. sosiaalitoimesta saa vaateostoksia varten rahaa vasta pitkäaikainen sossun asiakas (=ollut vuoden tai kauemmin). Tässäkin tapauksessa pitää olla harkinnanvarainen päätös, jotta on edes mahdollisuus hakea rahaa vaatehankintoihin. Tämänkään harvinaisen lapun saaminen ei takaa rahaa vaatteisiin, lopputulos riippuu hakemuksen käsittelijästä.

        Miksi suomalaiselta evätään mahdollisuus nykyaikaisiin vaatteisiin, mutta pakolaiselta ei?

        Vastaa
        1. Paikka kaikelle Artikkelin kirjoittaja

          Vaatelahjoituksista antamani ohjeet pätevät myös muihin vaatekeräyksiin, kerättiinpä vaatteita suomalaislle ja muihin maihin kuljetettavaksi. Esimerkiksi Hope ry, Pelastusarmeija ja seurakunnat antavat vähävaraisille suomalaisille vaateapua ilmaiseksi.

          Muotivaate ei ole sama kuin vaatteen ajanmukaisuus. Muoti seurailee nopeasti vaihtuvia trendejä, ajanmukainen vaate on klassinen perusvaate, joka ei huuda muodikkuuttaan.

          Vastaa
      2. Kalevi Salonen

        Olen tuosta ajanmukaisuudesta tismalleen päinvastaista mieltä. Jos on oikeasti apua tarvitseva, silloin pitäisi kelvata viime vuoden muodinkin. Tämä on mielestäni yltiöymmärtäväisyyttä, jolla ei ole mitään tekemistä ihmisarvon kanssa. Tällaisilla asenteilla herätetään pikemminkin vain pahaa verta. Käyttökelpoisuus on tärkeintä. En itsekään kulje muotivaatteissa ja silti koen itseni ihmisarvoiseksi enkä välitä, jos joku muu minusta toisin ajattelee.

        Vastaa
  2. Säde

    Lahjoittamisesta haluan kommentoida vielä sen verran että itse lahjoitin mm. ruskovillan vauvan villapuvun, jossa oli jo pari reikää mutta joka on todella lämmin. Kysyin vielä erikseen että kelpaako se koska olisin mielummin säilönyt sen itselleni kun se olisi vielä voinut mennä lapselle tänä talvena. Lahjoituksen vastaanottaja sanoi että totta kai kelpaa, mutta juttusi jälkeen minua harmittaa koska kuulostaa siltä että roskiin se kuitenkin meni 🙂 En myöskään usko että pakolaisia haittaa jos lasten haalareissa on tummentumaa polvissa ja pepussa, siltähän ne lasten haalarit näyttää parin käyttökerran jälkeen. Reiät toki ihan eri asia. Minusta hyvä sääntö on se että lahjoittaa sellaista jota itsekin vielä pitäisi ja jota laittaisi oman lapsensa päälle ja vain sellaista mitä on pyydetty. Pyytäisin vaan huomioimaan että ihmiset ovat kovin erilaisia sen suhteen mitä suostuvat päälleen laittamaan. Toisille kaiken on oltava vitivalkoista ja toisia ei pienet reiät ja tahrat niin haittaa.

    Vastaa
  3. Paikka kaikelle Artikkelin kirjoittaja

    Toivottavasti ei mennyt roskiin! Vaikka villahaalarissa reikä ei paljon menoa haittaa, niin oikea menettelytapa noissa kuitenkin olisi paikata reikä, ommella irronneet napit ja poistaa tahrat ennen lahjoittamista. Lasten haalaritkin lähtee tehopesussa aika puhtaiksi, jos eivät ole ihan lopussa. Minäkin kuljen välillä vihoviimeisissä lumpuissa varsinkin kotioloissa, mutta jos minulla olisi vain pari vaatekertaa ja saisin vaateapua, valitsisin kyllä mieluummin ehjän ja tahrattoman.
    Täältä löytyy vielä Punaisen Ristin yleisohjeet lahjoitusvaatteiden tarkistamiseksi. (Tuossa sanotaan, että ei liinavaatteita tai kenkiä, mutta muilla tahoilla on sitten ollut keräyksiä niistäkin. kannattaa aina tarkistaa.)
    https://www.punainenristi.fi/lahjoitukset/vaatelahjoitus

    Vastaa
    1. Kotihiiri

      ”Lasten haalaritkin lähtee tehopesussa aika puhtaiksi, jos eivät ole ihan lopussa.” Lasten haalareissa on aika usein joku tekninen kalvo, joka tekee niistä vettä kestäviä. Ne kalvot menevät poikkeuksetta rikki tehopesussa. Mieluummin pari tahraa kuin märkä lapsi.

      Vastaa
  4. Paikka kaikelle Artikkelin kirjoittaja

    Juu tarkoitin, että kun pesukoneeseen tai vaatteelle laittaa tahranpoistoainetta, niin se tekee ihmeitä. Olen saanut tällä tavalla roskiskelpoisia ulkovaatteita pelastettua pikkusisaruksille. Mutta sitten ajattelin, että joku kumminkin tulee sanomaan, että myrkyt tuhoaa ympäristön ja on lapsille vaarallisia. Päätin käyttää kiertoilmaisua 🙂 Tiedän, että jotkut eivät pese teknisiä haalareita juuri ollenkaan pelätessään kalvon rikkoutumista. Itse olen pitänyt sitä hätävarjelun liioitteluna 🙂

    Vastaa
  5. Juse

    No enpä taida jatkossa tuoda enää mitään kun näin syyllistetään. Vai että pitää olla ystävälle lahjaksi kelpaava vaate että saa tuoda. Itsehän en ystävilleni antaisi lahjaksi kyllä edes kerran käytettyä vaatetta. Mutta jos nämä eivät kelpaa edes ilmaiseksi sotaa pakeneville(?) pakolaisille, niin menkööt sitten roskiin.

    Vastaa
  6. Paikka kaikelle Artikkelin kirjoittaja

    Älkää nyt hyvät ihmiset roskiin heittäkö vaikka lahjoittaminen harmittaisi. H&M vastaanottaa tekstiilejä, joiden kuiduista tehdään uusia tuotteita. Myös Name It -liikkeisiin voi viedä, jos sellainen on lähempänä.

    Vastaa
  7. jusu2

    Joo, roskiin menee täältäkin. Jos ei käytetty ja pois muodista mennyt kelpaa niin värjötelkää mun puolesta sortseissanne pakkasessa. Kiittämättömyys on maailman palkka.

    Vastaa
  8. kat

    Tämä kirjoitus sai minut ajattelemaan ja nuo kommentit vielä enemmän… Ollaan me aika kummaa sakkia. Nimittäin itsekin tein niin että vaikka pyydettiin miesten vaatteita, niin laitoin siihen samaan lahjoitukseen myös lasten vaatteita. Toki eri kassiin, mutta silti! Meillä oli paljon hyviä vaatteita ja ajattelin että säästän aikaa itseltäni kun en lähde niitä kaupittelemaan missään ja samalla sain auttamisen ilon. Ja vaikka autoinkin ilolla, niin silti huomasin jälkikäteen ajattelevani, että kyllä meni paljon hyvää tavaraa sinne. Vähän kaiholla.

    Mikähän se mahtaa olla syynä että niihin omiin tavaroihin kiintyy. Ja voi tulla harha, että joku arvostaa esim. reikäistä vaatetta.

    Vastaa
  9. Paikka kaikelle Artikkelin kirjoittaja

    Voit lohduttautua sillä, että kyllä vapaaehtoiset tekevät aika paljon sen eteen, ettei kunnollinen tavara menisi hukkaan. Luultavasti ne lastenvaatteet on pantu syrjään ja toimitettu muualle. Hyväsydämisimmät saattavat käyttää likaisia vaatteita kotonaan pesussa, jotta nekin saadaan tarvitseville. Ongelma on tietysti se, että työt hidastuu, jos eteen tulee vääränlaista tavaraa.

    Vastaa
  10. Tuula

    Ei ole uudenveroisia vaatteita lahjoitettavaksi. 80 luvun vaatteet on poistunut jo aikaa sitten.

    Vastaa
    1. Paikka kaikelle Artikkelin kirjoittaja

      Ei lahjoitusvaatteen tarvitse olla uudenveroinen vaan hyväkuntoinen käytettynäkin. Monilla, joskaan ei kaikilla, on kaapeissaan liikaa vaatteita ja niistä monet hyvin vähän käytettyjä. Sellaiset ennen kaikkea kannattaa lahjoittaa (tai myydä, jos niin tahtoo) pois.

      Vastaa
  11. Jennin arkijärki

    Tämä kirjoitus sai minut pohdiskelemaan asiaa ja linkitin tänne, etenkin kun hetki sitten painiskelin itse roskiin heittämisen vaikeuden kanssa. Tunnistan ainakin itsessäni sen ajattelun, että jos jostain EHKÄ voisi saada rahaa, niin se kannattaa säästää, jos vaikka jossain vaiheessa saisi myydyksi (vaikka oikeasti ei ikinä saa). Ja toisaalta sen, että vaikka ymmärtää tavaran olevan rahallisesti jo arvotonta, mutta teoriassa kuitenkin käyttökelpoista, sen roskiin heittäminen tuntuu tuhlaukselta sekin. Joten sitten kun tämä lahjoitusmahdollisuus tulee, niin sehän on loistava tilaisuus hankkiutua ”vastuullisesti” näistä jälkimmäisistä eroon.

    No, onneksi ainakin itse ymmärrän tämän olevan silkkaa ajatusharhaa, mutta toisaalta minä olenkin askarrellut tämän aiheen parissa jo useamman vuoden. Jostain syystä ihmisillä tuntuu olevan myös erikoinen ajatus, että sodan jaloista lähteneiden pitäisi olla jotenkin erityisen nöyriä ja kiitollisia kaikesta avusta. Mutta välillä voisi olla hyvä asettua aidosti toisen ihmisen asemaan. Jos me olisimme syystä tai toisesta joutuneet pakenemaan vaikkapa Syyriaan, olisimmeko onnellisia, jos saisimme siellä päällemme jonkun paikallisen loppuunkäytettyjä vaatteita viime vuosikymmeneltä?

    Vastaa
  12. Paikka kaikelle Artikkelin kirjoittaja

    Luin sen bloggauksesi ja se oli hyvä pohdinta, kuten tämäkin. Aion vielä palata aiheeseen tulevissä kirjoituksissa juuri tästä lahjoittamisen vaikeuden näkökulmasta. Kiitos ajatuksen sytykkeistä!

    Vastaa
  13. Tanja

    Äärimmäisen tärkeä ja hyvä kirjoitus Ilana! Olen tätä samaa lukenut myös Oulun vastaanottokeskusten tukiyhdistyksen sivuilta. Olen itse yrittänyt toimia täsmälleen ohjeiden mukaan, tein nättejä miestenvaatepaketteja koittain lajiteltuna ja ostin niihin mukaan sopivat bokserit, sukat, villakäsineet, hammasharjat ja -tahnat. Sillä välin sitten ohjeistus muuttuikin ja tuli tieto että on jo liikaa tavaraa. On inhimillistä sellaisessa tilanteessa turhautua kun on nähnyt vaivaa ja sitten mun apu ei kelpaakaan. Loppujen lopuksi mun nätit paketit otettiin kuitenkin tyytyväisenä vastaan josten loppu hyvin, kaikki hyvin 🙂

    Jatkossa olen kyllä tosi tarkka näissä asioissa, ja nämä keskustelut ovat muuttaneet käsitystäni lahjoittamisesta ylipäätään. Minusta on nuo FB:n roskalavapalstat hyviä, kun niissä tarjotaan tavaraa ja se ilmoittautuu ketä kiinnostaa. Eipähän ole epäilystä.

    On myös hyvä seurata tuota turvapaikanhakijakeräysilmoittelua, aina silloin tällöin siellä on tarvetta sellaiselle, mitä kotoa löytyy turhana, esim. parranajokoneita 🙂

    Vastaa
    1. Paikka kaikelle Artikkelin kirjoittaja

      Kiitos 🙂 Tilanteet ovat tosiaan muuttuneet vinhaa vauhtia tässä viimeisten viikkojen aikana. Uskon, että tavaraa tullaan vastaanottokeskuksissa tarvitsemaan, koska tulijoita edelleen on. Ongelmana ovat säilytystilat ja niiden organisoiminen niin, että tavara löytyy sitten kun sitä tarvitaan. On ihan inhimillistä, että tavaran lahjoittajallakin on tunteet 🙂

      Vastaa
  14. Riitta

    Kiitos loistavasta tekstistä. Olen ollut kierrätyskeskuksessa lajittelemassa vapaaehtoisena vaatteita silloin tällöin, ja vastaan on tullut aivan luokatonta tavaraa. olen vilpittömästi ihmetellyt, miten jotkut kehtaavat panna kiertoon niin likaisia, reikäisiä, säälittäviä lumppuja. Monen nyssäkän oikea paikka olisi ollut poltettavan jätteen roskis, ei kierrätys.

    Vastaa
  15. marikanpolut

    Hyvä teksti!
    Olen vuosikausia kärsinyt tantaloksen tuskia ja huonoa omaatuntoa, kun olen kirppisten, avustuslaatikoiden ja omatoimimyynnin sijaan tyhjentänyt vaatekaappieni perkaussaldon suoraan roskikseen.
    Joka kerta roskiskassillista roudatessani olen joutunut hokemaan itselleni, että ketään eivät hyödytä kulahtaneet, muotopuolet ja saumoistaan vinkuraiset kertakäyttöpaitani – ja silti olen kokenut tekeväni suuren virheen ollessani laiska ja saamaton kierrättäjä.

    On nimittäin aivan oikein ja asiallista että kierrätykseen – kirppiksille tai avuntarvitsijoille – viedään ihan oikeasti käyttökelpoista tavaraa, eikä vain siirretä omaa roinaa jonkun toisen ongelmakenttään.

    Miksi meidän on niin vaikea heittää pois selvästi käyttöön sopimatonta tavaraa? Miksi me haluamme säilöä sellaista? Miksi oletamme että joku muu ilahtuisi sellaisesta roinasta? Miksi niin selvästi kertakäyttökulttuurin keskellä elää jonkinlainen jospa-joku-kuitenkin-joskus-tarvitsee-juuri-tätä?

    Vastaa
    1. Paikka kaikelle Artikkelin kirjoittaja

      Luulen, että siinä on kyse tunteista ennen kaikkea. Ihminen kiintyy tavaraan. Tavara myös luo turvallisuudentunnetta, tuntuu pelottavalta päästää irti, jos kumminkin vielä tulisi tavaralle käyttöä.

      Vastaa
  16. Maija

    Tosi tärkeä asia on lahjoitusten käsittelyyn kuluva aika. Jos esim. joku taho kerää vaatteita lapsille ja sinne tuodaan käyttökelpoista aikuisten vaatteita, niin sille aikuisten vaatteelle pitää keksiä jokin uusi taho minne ne viedään ja viedä se sinne. Onhan niitä paikkoja, vaikkapa SPR:n kontti, mutta jonkun ne sinne pitää viedä ja siihen kuluva aika on siltä varsinaiselta työltä pois. Eli lahjoittaja voi helposti lahjoittaa tavaran lisäksi myös aikaa 🙂 kun tuo vain niitä pyydettyjä vaatteita/tavaroita ja keksii muulle käyttökelpoiselle toisen kohteen ja toimittaa sinne.
    Pakolaisille suunnattuja keräyksiä pyörittää pääsääntöisesti vapaaehtoiset kuka missäkin tilassa. Aikaa on käytössä sen verran kuin vapaaehtoiset pystyy sitä antamaan ja tilat pienet. Eikä ole esim. pakettiautoja vaan turhat tavarat pitää viedä henkilöautoilla silloin kun joku vapaaehtoinen sen ehtii tehdä.

    Vastaa
    1. Paikka kaikelle Artikkelin kirjoittaja

      Jep, nämä käytännön ongelmat ovat tällä hetkellä aika suuria. Siinä vaiheessa, kun ihmisiä alettiin pyytää auttamaan lahjoituksilla, kukaan ei vissiin arvannut, millainen tavaravuori siitä syntyi.

      Vastaa
  17. K

    Ehkä tuo ”ajanmukainen” sana on hieman huono, kun se saa ihmiset ajattelemaan muodikkuutta. Ehkä ajaton olisi parempi ja jotenkin sivulauseessa painottaa että viime vuosikymmenten silmiinpistävimmät muotioikut eivät ole hyviä arkikäyttöön lahjoitettavaksi.

    Vastaa
  18. Timo

    Lajittelin juuri muutama päivä sitten kaksi kassillista miesten vaatteita omasta kaapistani pois. Vaatteet ovat ehjiä, pestyjä ja vielä käyttökelpoisia, olenhan itse niitä viimeksi käyttänyt ja omaa käyttöäni varten ne vielä kaappiini laittanut. En niitä kylläkään kenellekään enää myisi, sillä ovathan ne selvästi käytettyjä vaatteita. Ystävälleni ne antaisin, jos ystäväni niitä tarvitsisivat, mutta eivät he tarvitse sen enempää käytettyä neulepaitaani kuin minäkään. Omaan arkikäyttöön tai mökkivaatteeksi ne kelpaisivat vielä, jos mahtuisivat päälle. Tämän kirjoituksen lukemisen jälkeen en kylläkään niitä uskalla ainakaan spr:lle viedä, sillä eivät ne myyntiin kelpaa ja tuskin muotitietoiselle lajittelijallekaan. Palelevaa lämmittäisivät kylläkin ja oikeasti tarvitsevalle olisivat tyhjää parempi. Polttojätteeseen menee nuo kassit. Harmi, ettei käyttökelpoinen tavara kelpaa, vaan pitää olla myyntikelpoista.

    Vastaa
    1. Paikka kaikelle Artikkelin kirjoittaja

      Hei Timo! Vaatteella voi olla käyttöarvoa, vaikka sillä ei enää olisi myynti- tai lahjoitusarvoa. Silloin on parasta etsiä vastaanottaja itse, sillä näin saaja voi itse arvioida, onko näistä hänelle vaatteiksi. Kaikkia ei kuluneisuus tai irronnut nappi haittaa, mutta valinnan pitää olla oma. Kanavia on monia. Jos olet Facebookissa, voit tarjota vaatteitasi paikalliseen ”lahjoitetaan”-ryhmään tai suoraan omille kavereillesi seinälläsi, jos vaikka kaverisi kaipaisivat mökkivaatteita tai tietävät jonkun tarpeenalaisen. Voit ottaa myyntipaikan itsepalvelukirppikseltä tai laittaa omalle pihalle kirpparin vaikka Siivouspäivänä ja vaatteiden hinnan hyvin halvaksi tai ilmaiseksi. Juuri nyt etsitään Helsingissä lämmintä päälle kodittomille ja ilmeisesti sinne kelpaa kulahtaneempikin, jopa parittomista sukista puhuttiin ilmoituksessa. (Itse tosin olen sitä mieltä, että koditonkin ansaitsee asiallista vaatetta.) Tavaroista eroon pääseminen vaatii vaivannäköä. Jos mikään näistä ei tärppää, veisin vaatteet lumppukeräykseen. Keräyspisteitä löytyy H&M- ja KappAhl-liikkeistä, ja Hämeessä on Texvex-keräys. Myös Turussa ja Porissa on omat keräykset. Martatkin keräävät lumppua ajoittain. Ainakin menisi materiaali talteen eikä savuna ilmaan.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *